Lempi-kesäkukkani?

Tuli mieleen näin kesken talven, ja vähän ensi kesän puutarhajuttuja suunnitellessa miettiä sitä, mikä mahtaakaan olla lempikesäkukkani - entä mikä onkaan sinun?

Nämä taitavat myös vähän vaihdella ajan oloon. Välillä saattaa tulla vähän kyllästyminenkin johonkin tiettyyn lajiin - joka saattaa sitten nousta jälleen myöhemmin uudelleen suosikiksi.

Kerrottu valkoinen pioniunikko
on varsin viehättävä 😊

Tällä hetkellä nostan itse kyllä ihanat pioniunikot selvästi yli muiden.

Vähitellen avautuvan pioniunikonnupun
kehittyminen on niin mukavaa seurattavaa.

Ne ovat tosi näyttäviä, hauskan monenkirjavia, aika nopeakasvuisia ja vielä melkoisen helppoja - siis kaikin puolin varsin ihania 😊 Kukinta-aikakin on aika pitkä.

Minulla onkin nyt kova pioniunikkoikävä, sillä minulla ei ole ollut niitä ollenkaan kasvamassa pariin vuoteen. Ne on jotenkin päässeet unohtumaan kylvöaikaan. Ensi kesänä niitä siis jälleen ehdottomasti tulee!

Nämä rimpsureunat on niin ihastuttavia :)

Mutta on pioniunikoilla myös varsin vahvoja kilpailijoita. Aiemmin yksi lemppareitani oli jaloleinikit, ja kyllähän ne ihastuttavat edelleen. En ole kuitenkaan oikein onnistunut niitä kasvattamaan, joten siksi eivät pääse kärkisijoille.

Tykkään kyllä myös tuoksuherneistä, auringonkukista ja kaikista muistakin unikoista. Mikään näistä ei kuitenkaan saa aikaan samanlaisia ihastuksenläikähdyksiä kuin pioniunikot.

Tällaisen ihanan kimpun onnistuin keräämään
 viime syksynä vielä ihan lokakuun lopussa
kesän viimeisistä kukkijoista.
Tosiaan, kyllä krassikin on aika kiva 😊

Yksi ihanuus on kyllä myös erilaisten kukkien kirjo, tykkään kasvattaa kesäkukkaseoksia, joissa on monennäköistä ja -kirjavaa kukkaa. Niistä on myös kiva tehdä kimppuja maljakkoon.

Mikä onkaan sinun lempparikesäkukka?

Tästä pääset lukemaan juttusarjojani siitä, miten olen kasvattanut itse koristelukukkaset kahden tyttären häihin.  

#kukka #kesäkukka #pioniunikko

Pieni yhteenveto vuodesta 2024

Vielä eletään sen verran alkuvuotta, että voisi tehdä pikakelauksen viime vuoteen, ihan muistiin itsellenikin.

En teekään tätä nyt kronologisessa järjestyksessä, vaan aloitan merkittävimmistä tapahtumista, jotka on jääneet vahvimpina mieleen. 

Paljon mukavia muistoja, mutta aika
aikaansa kutakin...

Elokuu. Vuoden ehdoton huippu, saimme myytyä vanhan asuntomme parin vuoden yrittämisen jälkeen ja luovutettua sen eteenpäin uusille asukkaille. Jättihelpotus!

Toukokuu. Täytin pyöreitä, tein ihanan viikon mittaisen matkan Viroon Lahemaan kansallispuistoon. Loppuhuipennuksena kaikki läheiset tulivat sinne Sagadin kartanoon. Superihanaa!

Berliinissä on paljon, paljon kaikkea,
myös runsaasti vihreää. Tykästyin mm.
keskellä kaupunkia sijaitsevaan 
Victoriapuistoon hienoine vesiputuoksineen.

Lokakuu. Kävin Berliinissä sinne muuttaneen tyttären luona. Elämäni ensimmäinen kerta Berliinissä. Mukavaa, täytyy mennä toistekin!

Sitten vielä järjestyksessä muut kuukaudet:

Iloitsin kun älysin viimein ihanan galetten idean.
Siihen sopivat hyvin esim.  joulusta yli jääneet juurekset,
tuorejuusto- ym. jämät.

Tammikuu. Kivoja pieniä ruokajuttuja. 

Helmikuu. Kylvökausi alkoi. Aloitin kerrankin kylvöt hyvissä ajoin. Tosin jouduin yllätyksekseni huomaamaan, ettei se jouduttanutkaan juuri satoa, kun taimien jatkohoitoa hankaloittivat erinäiset syyt: ajan ja taimikasvatustilan puute sekä kylmät kevätsäät, jotka siirsivät taimien ulos istuttamista.

Iloitsin siitä, että olin onnistunut talvehdittamaan
laventelin 😊

Maaliskuu. Kevään edistymisen odottelua...

Tein terassille varsin yksinkertaisen, 
säätä kestävän työpöydän. 

Huhtikuu. Lämpöisiä aurinkopäiviä ja pieniä tuunailuja.

En etukäteen tajunnut, että Strömsö
sijaitsi kesäreissumme reitin varrella,
pääsin siis käymään siellä aivan yllättäen.

Kesäkuu. Kesäreissun yllätysvisiitti ihastuttavaan Strömsön puutarhaan 😊

Tomaatit viihtyivät hyvin rivariparvekkeella.

Heinäkuu. Mukavaa tomaatti- ja muuta satoa.

Fruticetumissa Lohjalla saa poimia
edullisesti kasseittain hedelmiä!

Syyskuu. Löysin ihanan Fruticetumin hedelmäpuutarhan Lohjalla. Satuin onnekseni bongaamaan sen jostain, menin oitis käymään ja ihastuin. Puutarhalla järjestetään eri hedelmien itsepoimintapäiviä. Keräämäni herkulliset omenat säilyivät hyvinä jouluun saakka. 

Tämän löydön jälkeen jopa ajattelen, ettei omaan pihaan tarvitsekaan saada mahtumaan hedelmäpuita, kun hedelmät voi käydä keräämässä Fruticetumista 😊 Ainoastaan pitkä välimatka on pieni harmi, mutta kerralla voi sitten kerätä enemmän!

Marraskuu. Ihanan pitkän, lämpimän syksyn päätös. Vielä sai kerätä puutarhasta runsaasti satoa ja koota kesän viimeisen kukkakimpun 😊

Kivaa, kun hyviä hiihtokelejä on ollut jo
mukavasti 😊

Joulukuu. Mukavaa joulun ja etenkin uudenvuoden viettoa, kun kaikki aikuiset lapset puolisoineen olivat silloin koolla 😊 Ja sain myös nauttia lumesta ja hiihtämisestä.

Siinähän se jälleen yksi vuosi vierähti, vallan mukavissa merkeissä! Jännä nähdä, mitä kaikkea tämä alkanut vuosi tuokaan tullessaan 😊

#2024 #vuosiyhteenveto #puutarhavuosi #vuosi2024 #puutarha #piha 

Jälleen kotona, kiva nähdä mitä puutarhalle kuuluu

Muutaman päivän Viron-reissu on jälleen takana. On niin kiva olla välillä muutama päivä poissa, kun puutarhassa tuntuu aina poissa ollessa tapahtuvan jopa enemmän kuin jos olisi ollut paikalla 😊

Heti ensimmäisenä ovenpielessä iloinen auringonkukka oli viimein avannut "aurinkonsa", jota olin ehtinyt odottaa jo pidemmän aikaa.

Auringonkukat on jääneet minulla viime vuosina kokonaan kylvämättä, mikä on vähän harmittanut. 

Auringonkukan kanssa samassa ruukussa kasvaa myös muutama pikkuorvokki, jotka ostin aikaisin keväällä parvekkeelle. Istutin ne myöhemmin tähän ruukkuun, ne ovat kasvaneet ja kukkineet tosi hyvin. Lisäksi ruukussa luikertelee suikeroalpia. Siitä saa mainion, edullisen köynnöksen ruukkuihin ja amppeleihin.

Kaikkein mukavin ylläri oli ensimmäinen, ulkona penkissä kasvava kurkku, joka oli ehtinyt valmistua.

Alderman-hernelajike on suosikkini. Se kasvaa
näyttävän korkeaksi, jopa pariin metriin. Järkeä tässä tosin ei varmasti ole.
Olisi varmasti parempi, että käyttäisi energian sadon tuottamiseen.
Mutta on vain niin kovin kivan näköinen 😊

Myös herneet kukkivat kauniisti, ja ovat jo tehneet ensimmäisiä maukkaita palkoja.

Tomaatit kukkivat ja kookkaita raakileitakin löytyy, kypsiä tomaatteja saa kuitenkin vielä odotella. Ei haittaisi, vaikka olisivat jo vähän pidemmälläkin.

Myös kesäkurpitsat ovat hyvässä vaiheessa, niitä on jo päästy maistelemaan.

Tämä köynnöskesäkurpitsa on vallan mainio.
Sillä on pituutta jo reilut pari metriä. Aiemmassa puutarhassani se jäi jostain syystä aina aivan lyhyeksi.

Olen myös kovin iloinen siitä, että vanhasta puutarhasta siirtämäni kärhö näyttää viihtyvän uudella paikallaan.

No nyt alkaapi olla kukkia!

Juhannuksen jälkeinen helle räjäytti viimein kaikki tyttären juhannushäitä varten kasvattamani kukkaset auki. Nyt löytyy kukkia joka väriä ja laatua!

Tätä pientä punakukkaista en lainkaan tunnista.
Tulisi mieleen punapellava, mutta lehdet ei täsmää...
Edit: osasihan se lopulta Google kertoa tämänkin lajin: kesä- tai syysruusuleinikki. Enpä ole aiemmin moisesta lajista kuullut, virolainen kukkasiemenseos yllätti!

Olen aiemmin kertonut, etteivät kukat ole oikein minun juttuni, vaan lähinnä hyötykasvit. Näiden ihanien hääkukkaprojektien myötä taitaa mieli olla vähän muuttunut. Onhan se aika kivaa, kun on monenlaisia kukkia vaikka millä mitalla! 

Toisaalta, olihan näissä hääkukkajutuissakin tuo hyötynäkökulma, mikä tekee minulle pitkälti sen mielekkyyden. Ja löytyyhän näistä myös syötäviä kukkia!

Saa nähdä miten tulevaisuudessa käy, osaako sitä olla ilman, vai tuleeko jatkossakin kylvettyä samanlainen kukkameri.

Kirjokakkaroista en ole aivan varma, tykkäänkö niistä vai en. Ehkä niiden ongelma on se, että väriyhdistelmät ovat minusta monesti varsin luonnottomia. Menköön nyt kuitenkin ainakin nämä pari voimakkaamman väristä, varsinkin kun tämä ensimmäinen on älynnyt kasvaa juuri oikean värisen ruiskaunokin kainaloon. Pian varmaan jo suorastaan rakastan näitä 🙂

Tähän loppuun täytyy vielä kertoa, ei ole todellista, tänään vasta vahingossa hoksasin, että täällä Bloggerissa voi säätää kuvien kokoa tarkasti ja helposti vain nurkista vetämällä! Olen tehnyt tovin jos toisenkin töitä säätäessäni kuvakokoja html-koodin kautta! Ei mennyt hukkaan tämäkään päivä... :) 

Jännäksi menee hääkukkien kanssa!

Ei melkein kohta kestä tätä odotuksen jännitystä, onneksi tämä kohta päättyy! Hääkukat todellakin antavat odottaa itseään viimeiseen asti, ovat kehittyneet onnettoman  hitaasti näissä viileissä keleissä. Saa nähdä, ehtivätkö jäljellä olevat kolme viimeistä, toivottavasti aurinkoista ja suht lämmintä päivää pelastaa tilannetta.

Nuppuja olisi kyllä vaikka kuinka ja vaikka minkälaisia, samoin kuin on erilaisia kukkien suojaksi virittämiäni lämmittäviä rakennelmia.

Muutama kunnon hellepäivä tekisi nyt varmasti ihmeitä, niitä on kuitenkin valitettavasti luvassa vasta juhannuksen jälkeen. Toivotaan, että näistä kuitenkin ainakin jonkinlaiset hääkoristelut saadaan aikaan. Ajattelin jo, että lähden kohta föönin kanssa puhaltelemaan ja lämmittämään näitä huolella hoivattuja taimia, jos se on lämpötilasta kiinni 😉

Jokunen unikkokin olisi tosi kiva 🙂

Eipä vielä juuri kukkia näy...

Millaisin ajatuksin uuteen puutarhakesään?

Tässä olen pyöritellyt siemeniä käsissäni ja miettinyt, kylvääkö vaiko ei, riittääkö motivaatio? Ajatuksenani on ollut hieman vähentää puutarhapuuhia. On tullut niin paljon muuta tekemistä, erityisesti valokuvauksen saralla. Syöjiäkään ei ole enää entisessä määrin, kun lapset on aikuistuneet ja perhe sen myötä pienentynyt.

Sitten tuli Ukrainan tilanne, joka pisti maailman ja omatkin ajatukset jälleen uusiksi. Haaveet koronan jälkeisestä maailman avautumisesta voinee unohtaa. Onko jälleen syytä käpertyä enemmän sisään päin, keskittyä omiin pikku puuhiin ja kuvioihin?

Muutama alkuperäinen puutarhahaave tai -suunnitelma minulla on tulevalle kesälle kuitenkin ollut, täytynee nyt kuitenkin yrittää niitä toteuttaa.

Näistä ensimmäinen on kokeilla hokkaidokurpitsan kasvattamista. Ihastuin siihen ostettuani sitä viime syksynä kaupasta, ja otin siemeniä talteen. Hokkaidokurpitsassa on mukava maku. Se maistuu mielestäni huomattavasti paremmalta kuin aiemmin kasvattamani butternut-kurpitsa, jolla taas on aika voimakas (vähän liiankin) ominaismaku.

Kylvin jo muutaman ensimmäisen hokkaidokurpitsan siemenen. Saa nähdä, onko liian varhaista, kun ei ole mitään tietoa, miten tämä uusi tuttavuus kehittyy.

Tästä lähtee jälleen hääkukkaprojekti :)

Toiseen projektiini liittyykin vähän enemmän haasteita. Kasvatin muutama vuosi sitten koristelukukat vanhimman tyttäreni häihin, ja kerroin täällä sen hauskan projektin etenemisestä. 

Nyt on vuorossa seuraava tytär. Hänen hääjuhlansa on kuitenkin tiedossa jo juhannuksena, mikä aiheuttanee kukkaprojektille hieman haasteita. Onko mahdollista saada riittävä määrä kukkia kukkaan jo juhannukseksi? Lupasin tyttärelle, että yritän, mutta varmuudella en uskalla kukkia luvata :)

Tein ensimmäiset kukkakylvöt nyt maaliskuun alussa. Ajattelin tehdä vielä uusia kylvöjä tästä parin viikon välein, jos ajoitus osuisi tällä tavoin kohdilleen. Jännittävää nähdä, miten tässä käy!

Kolmas pienehkö mutta sitäkin tärkeämpi projekti ilmaantui tässä yhtäkkiä yllättäin. Se liittyy tähän aikaan ja maailmantilanteeseen. Ehkä olet jo kuullut Ukrainan kansalliskukasta, se on auringonkukka. Ensi kesänä varmasti kasvaa kaikkialla myötätunnon osoituksena ennätysmäärä auringonkukkia, niin meilläkin.

Viimeinen haaveeni liittyy kesän puutarhavierailukohteisiin. Jospa viimein pääsisi käväisemään Jokilaakson matkailupuutarhassa Lapulla, tästä olen haaveillut jo monta vuotta.

Jos ihan ulkomaille saakka tulisi lähdettyä, voisi kohteena olla Ruotsin avoimet puutarhat -tapahtuma eli Tusen trädgårdar -tapahtuma. Se järjestetään heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina. Olisi houkutteleva ajatus päästä tirkistelemään ihastuttaviin ruotsalaispuutarhoihin :) Jos länsinaapuriin tulee lähdettyä, niin visiittiin pitää ehdottomasti yhdistää myös käynti iki-ihanassa Zetasin puutarhamyymälässä.

Lähikohteista taas ensi kesänäkin pääsee vierailemaan viime kesän uutuuskohteessa, upeassa Arboretum Frickissä Kangasalla. 

Jos kaipaat vinkkejä kotimaisiin puutarhakohteisiin, voit tutkailla niitä listaltani, jolta löytyy noin 50 puutarhakohdetta eri puolilta Suomea.

Millaisin miettein sinä odotat ensi kesää?

Tunnelmia ja ideoita lomanpäätösreissulta

Ajan henkeen tehtiin viime viikonloppuna vielä pieni kotimaan reissu Lounais-Suomen suuntaan. Kohteina lähinnä ihana Mathildedalin ruukkikylä ja Teijon kansallispuisto.

Tässä vähän tunnelmia, ilman suurempia selityksiä.

Ensimmäisenä kuitenkin ihanan yksinkertaiset kukkatelineet. Tällaiset taitavat mennä kokeiluun saman tien, sen verran on vielä kesää jäljellä! Talviaikaan kukan tilalle voisi varmaan asettaa tuikkukynttilän lasipurkissa.

Kuka on istunut tuolillani?

#Mathildedal #idea #puutarhaidea #diy