Tunnelmapalasia Virosta

Perinteinen keskikesän Viron-reissuni suuntautui tällä kertaa Tallinnan kautta Itä-Viroon Peipsi-järven sipulitielle ja sieltä Tarton kautta takaisin.

Matkaseuralaiseni hieman rajoitti puutarha- ja kasvi-ihasteluani, en voinut pysähtyä jokaisen ihanan kasvin tai kiinnostavan näkymän kohdalla kuten yleensä. Jotain pientä tässä kuitenkin, ensinnä Tallinnasta, seuraavassa jatko-osassa pidemmältä matkan varrelta.

Kaunis kotipiha.

Telliskiven alueella käynti on aina lähes pakollinen.
Tällä kertaa keskeisellä aukiolla Fotografiskan edessä ihastutti vanhoista ikkunoista tehty kasvihuone "datcha" sekä runsaat ja rehevät istutukset sen ympärillä.

Kasvihuonerakkautta

Piipahdimme viikonloppuna Turun Ruissalossa. Yhden kahvilan pihassa oli niin viehättävä kesähuone, että nappasin siitä äkkiä ohimennen kuvan. Kuva ei valitettavasti ole siksi kovin hääppöinen, mutta tuo kohde sitäkin ihanampi :)

Olen vakaasti päättänyt, että jos joskus vielä hankimme uuden kasvihuoneen, sitä EI tehdä vanhoista ikkunoista kuten nykyinen kasvihuoneemme, vaan hankimme helpon valmiskasvihuoneen. Niitäkin on todella nättejä.

Tämä nyt näkemäni sievä rakennus laittoi kyllä vähän ajatuksiani uusiksi, ja jäi selvästi pyörimään mielessäni. JOS nyt kuitenkin sattuisin päätymään ikkunoista tehtyyn kasvariin, niin olen juurikin haaveillut, että siinä pitäisi olla tuollainen kivistä muurattu sokkeli. Ja sen jatkeena tässä rakennuksessa olevat muuratut pylväät nurkissa ja pitkien seinien keskellä ovat vallan viehättävät.

Tämä rakennus ei toimi kasvihuoneena, vaan se toimi aiemmin kahvilan myyntipisteenä, nyt näytti olevan lähinnä varastokäytössä. Sen vuoksi rakennuksessa ei myöskään ole valoa läpäisevää kattoa, kuten kasvihuoneessa pitäisi olla.

Kumpi malli on sinun mieleesi, itse tehty vaiko valmiskasvihuone?

#kasvihuone #itsetehty #diy

Oho, toimii!

Tämä oli positiivinen ylläri, joka pitää jakaa täälläkin.

Meillä on nimittäin yhden vanhan ikkunan kanssa vähän ongelmaa; kittaukset on rapistuneet, enkä ole ehtinyt niitä vielä kunnostamaan, sillä se on ihan törkeän hidasta puuhaa.

Tämän vuoksi ongelmana on se, että ikkunan väliin kertyy talvisin melko runsaasti kosteutta, joka sitten jäätyy sinänsä kauniiksi jääkukkasiksi. Ikkunalle tuo kosteus on kuitenkin iso ongelma, se ei tee lainkaan hyvää, ja pahimmillaan ikkunanväliin alkaa kertyä jopa hometta.

Mietin, olisikohan tähän ongelmaan mitään ensiapua, ennenkuin kerkiää korjaamaan varsinaisen syyn. Tutkin erilaisia kaupoissa myytäviä kosteudenpoistajia, josko niistä voisi olla apua. Löysinkin sopivan pitkulaisenmallisen rasian, joka kävi juuri sopivasti ikkunanväliin.

Ostin ensin kokeeksi vain yhden kappaleen yhteen noista kolmesta ikkunanvälistä, sillä en oikein uskonut, että tuo voisi todella toimia.

Hämmästykseni oli suuri, kun kosteus todellakin katosi ikkunanvälistä kertyäkseen vedeksi tuon rasian pohjalle.

Niinpä hankin samanlaiset kosteudenpoistajat kaikkiin kolmeen ikkunanväliin. Olen nyt tyhjentänyt niistä jokaisesta noin kerran kuussa desin verran kertynyttä vettä, mielestäni aika hurja määrä!

Rasioissa on jotain kosteutta keräävää "jauhetta", ehkä samantapaista kuin kissanhiekka. En ole jaksanut sitä tarkemmin tutkia, pääasia että toimii. Tuskin se mitään pahaa myrkkyäkään on. Tuo aine pitää myös aika ajoin vaihtaa uuteen, suunnilleen samoin välein kuin vesi pitää tyhjentää pois.

Ylhäällä rei´itetyssä osassa on kosteutta imevä jauhe,
rasian pohjalla näkyy sinne kertynyttä vettä.

Kustannus näistä ei ole mahdottoman suuri, ja olen tosi tyytyväinen tähän ensiapuun. Kovin kauniita nuo eivät toki ole, onneksi kyseessä on yläkerran makuuhuoneen ikkuna, joka ei ole ihan niin näkösällä.

Namuinen kierrätyskasvihuone :)

Kerroin edellisessä postauksessani ihastuttavasta puutarhakahvilasta, jonka sattumalta löysimme Ahvenanmaan-reissullamme.

Stickstugan-niminen käsityömyymälä-puutarhakahvila sijaitsee Järsön saarella, kymmenisen kilometriä Maarianhaminasta etelään.

Kaikkein hienointa muutoinkin kaikin puolin upeassa paikassa oli kokonaan kierrätysmateriaalista rakennettu suuri, aika sietämättömän ihanaksi sisustettu kasvihuone.

Kerroin edellisessä postauksessani tuosta puutarhasta muutoin, mutta lupasin säästää nämä herkulliset kasvihuonekuvat tähän seuraavaan juttuun. Siispä tässä, olkaa hyvät :)

Kiva jutttu oli se, että kasvari oli "läpikuljettava", sen läpi pääsi kulkemaan toisesta päästä avautuvaan puutarhaan.

Lämmönlähteenä toimii pieni valurautakamiina, jota varten kasvarin keskelle oli muurattu punatiilinen hormi.

Jokainen kasvarin neljästä nurkasta oli sisustettu omanlaisekseen; ensimmäinen oli kasvien, lähinnä tomaattien. Kahteen perimmäiseen oli loihdittu tunnelmalliset oleskelualueet ja neljäs nurkka oli erotettu kanaverkko"seinin" työskentelyalueeksi; kylvöihin, istutukseen ja ruukutukseen. Se pilkistää hiukan takana edellisessä kuvasta, siitä en tullutkaan ottaneeksi erikseen kuvia.

Lattia oli verhottu kokonaan jykevillä lankuilla. Koko käsityöhenkisen paikan "punaisena lankana" oli se, että sisustuksessa oli hyödynnetty runsaasti vanhoja polkuompelukoneita ja etenkin niiden metallisia jalkaosia, etsipä niitä kuvista :)

Rakennusmateriaalit selvinnevät kuvista, joten muilta osin kuvat puhukoon puolestaan! Nyt kyllä pikkuisen kasvoi nälkä omaksi uudeksi kasvihuoneeksi, jonka rakentaminen on edessä vielä jossain vaiheessa!

Matkamme jatkui Ahvenanmaalta edelleen Tukholmaan, missä myös törmäsimme kaikenlaiseen kiinnostavaan, laitan niistä vielä myöhemmin oman juttunsa!

Tomaatintaimien eka ulkoiluvuoro

Jipii, nyt näyttää viimein vähän paremmalta, kun kurkistaa ikkunasta ulos. Maanpinnan valkoinen peite on vaihtunut ainakin toistaiseksi kauniiseen auringonpaisteeseen, ja lämpömittarikin pysyttelee ainakin päivisin nollan yläpuolella.

Tänään tuli aika "ulkoiluttaa" ekan kerran tomaatintaimia. Ei nyt sentään ihan taivasalla, vaan kasvihuoneessa. Koska kasvarimme on lämmittämätön, kuskaan ulkoilevat taimet sieltä toistaiseksi varmuuden vuoksi aina yöksi sisätiloihin.

Arkiaamuni ovat sen verran kiireisiä, etten kuitenkaan millään kerkiä kiikuttaa pihalle koko taimikatrasta. Niinpä taimilla on ulkoiluvuorot; puolet pääsee ulos joka toinen ja toinen puolisko sitten joka toinen päivä.

Ensimmäinen ulkoiluryhmä.

Huomattavan hyvä asia kuitenkin tämäkin, sillä vaikka nyt on aika hyvä turbo-taimivalaisin, niin kyllä ihka oikea auringonvalo on taimille silti ihan toinen juttu.

Jos taimet eivät ole varttuneet kovin tehokkaiden valaisinten alla, voi siirto koko päiväksi auringonpaisteeseen olla niille jopa aikamoista sokkihoitoa. Silloin kannattaa olla vähän varovainen, ja varmuuden vuoksi varjostaa hentoisia taimia pahimmalta paahteelta. Jos taimien lehdet alkavat muuttua valkoisiksi, kertoo tämä niiden saaneen yhtäkkisesti vähän liikaa valoa. Jos lehdet pääsevät muuttumaan valkoisiksi vain osittain, taimi pystyy siitä kyllä toipumaan.

Erityisen herkkiä yhtäkkiselle auringonvalolle tuntuvat olevan hajuherneentaimet. Niiden kanssa kannattaa olla erityisen varovainen.

Laatikkokin sattui ihan vahingossa
aivan kohdilleen :)

Tomaattien kylvö jäi minulla tänä vuonna hiukan myöhäiseksi, joten taimet ovat vielä vähän pienenpuoleisia. Vaan eivätköhän nuo tuosta vahvistu, ja varmaan jossain vaiheessa jotain tomaattejakin toivottavasti tuottavat. Mutta siihen on vielä vähän matkaa...

Jos tomaattiasiat kiinnostavat enemmänkin, pääset tästä uudelle sivulle, jolle kokosin juuri kaikki tomaattijuttuni.

Vihdoinkin riittämiin valoa taimille :)

Uuden valaisimen alla kasvaneita
mukavan terhakoita salaatintaimia.

Kerroin aiemmin tilanneeni taimikasvatukseen uuden valonlähteen, jota innoissani odotin.

Nyt parin kuukauden kokemuksella täytyy kyllä sanoa, että olen supertyytyväinen tähän ostokseeni.

Aiemmin erilaisten lamppuviritysten alla kasvatetut taimet eivät ole koskaan olleet niin tanakoita ja vahvoja kuin mitä taimeni nyt ovat.

Erityisen helposti eron huomaa vaikkapa salaatintaimista, jotka ovat olleet aina aiemmin vaaleita, hentoja hujoppeja, vaikka niitä olisi kuinka yrittänyt siirrellä kirkkaimman valon alle. Nyt nämäkin taimet näyttävät varsin vahvoilta ja hyväkuntoisilta.

Tästä turbovalaisimesta riittää tasaisesti valoa varsin isolle alueelle, eikä tarvitse koko ajan käännellä ja siirrellä taimia runsaamman valon suuntaan.

Ainoa pieni miinus on se, että tämä led-valaisin on niin tehokas ja valo sen verran erikoisen väristä, ettei sen lähellä kovin mielellään oleile. Tarkoittaa siis, että yksi huone on tähän aikaan vuodesta pyhitetty lähinnä taimien käyttöön :)

Kivan pinkki keväthuone :)
Varsin pienestä koostaan huolimatta valaisimessa on
poweria kuin pienessä kylässä.

Tältä se näyttää ohikulkijoille... :)

Toinen mielenkiintoinen juttu on se, että tämän talon päädyssä olevan yläkerran huoneen ikkuna antaa suoraan viereiselle valtatielle.

On siellä saattanut kuski jos toinenkin hämmästellä kirkkaan violettina hehkuvaa valoa.

Katson ulos ikkunasta...

Kerroin joskus kylppärirempastamme, jossa talon päätyyn tehtiin myös uusi pikkuikkuna. Tämä oli niin kerrassaan hyvä ratkaisu vanhan, ikkunattoman suihkukopperon tilalle!

Semminkin kun ikkunasta näkyy tuollainen jättivaltava omppupuu, joka tänä keväänä on aivan täynnänsä kukkia. Näkymä ulos näyttää nyt jopa paljon valkoisemmalta kuin joskus talvella!

Seurasin ikkunasta päivittäin kukinnan kehittymistä pienistä herkän vaaleanpunaisista nupuista täyteen vitivalkoiseen kukkaloistoon. Harmi kun ei tullut otettua tästä kuvasarjaa - joskus toisena keväänä sitten, kunhan kukinta on yhtä valtavaa kuin tänä keväänä. Oikeastaan tuo nuppuvaihe oli vielä herkempi ja kauniimpi kuin tämä täysi kukinta.

Toisaalta olen tarkkaillut myös kimalaisten pörräilyä kukkien kimpussa. Ja huomannut, niin kuin tänä keväänä on sanottu, että pölyttäjiä on liikkeellä todella vähän. Koko kukkameren kimpussa on näkynyt usein vain yksi tai parhaimmillaan kaksi pörriäistä, on siinä niillä paroilla urakkaa! Saas nähdä, kuinka käy tänä vuonna mustikoidenkin. Niidenkin kukintahan oli todella runsas, mutta pölyttäjiä oli liikkeellä vähänlaisesti. Liekö tämä alkukesän kylmyys syynä?

Tässä vanhassa omppupuussa on muuten yksi hassu mysteeri, oletteko kukaan törmänneet vastaavaan? Omenat nimittäin tippuvat puusta ennen kuin ne ehtivät kypsyä. Tämä tapahtuu ihan joka vuosi, huolimatta siitä, onko omenia tulossa enenmmän tai vähemmän, tai minkälainen säätila on, sattuuko vaikka olemaan myrskyisää. Minulla ei ole aavistustakaan, mitä lajiketta puu on, se on vuosikymmeniä vanha. Omenat ovat pienehköjä ja vähän happamia, mutta periaatteessa ihan syötäviä kuitenkin.

Oikein hyvää alkavaa viikonloppua!

(L) unta?

Hämmästyttävää, nyt täytyy laittaa vähän ylimääräinen postaus. Tämä ei ole unta, vaan ihan oikeasti lunta!

Olin tässä kaikessa rauhassa keskittyneenä koneen ääreen. Kun seuraavan kerran vilkaisin ulos vieressä olevasta ikkunasta, olikin ilma yhtäkkiä yllättäin sakeanaan lumesta ja maa saanut ohuen valkoisen peitteen!

Enpä osannut tätä lainkaan odottaa.
Jospa se joulukin vielä tulee :)

Kevättä rinnassa :)

Heräte- ja muita ostoksia rautakaupasta.

Kävin Kaupungissa rautakaupassa hankkimassa vähän isomman ikkunalastan kasvihuoneen ja muiden isojen ikkunoiden pesuun.

Ja mitä sieltä tarttuikaan mukaan, sen lastan lisäksi - ihania sipulikukkaruukkuja. Valkoisia helmihyasintteja, perunanarsisseja sekä aivan vastustamattomia lilanmustia tulppaaneja! Niin, mikähän olikaan lempisipulikukkani?
Tätä se kevät tekee!

Mutta tuosta ikkunalastasta, huomasin taannoin tyttären asunnon ikkunoita pestessä, että suurempien ikkunoiden pesu nopeutuu isolla lastalla aivan huikeasti verrattuna siihen, kun aiemmin yritin ährätä "normaalin" kokoisen lastan kanssa. Homma muuttuu ihan iloksi, kun hankkii riittävän suuren, ainakin puolimetrisen lastan.

Noita isompia lastoja ei näytä saavan ihan tavallisesta marketista, mutta suuremmista rautakaupoista tai joistain erikoiskaupoista niitä löytyy. Eipä muuta kuin iloisesti ikkunanpesuun!

Kukat pääsivät kuistinnurkkaan odottelemaan avautumista.

Kasvihuone kuntoon

Huh, nyt tulikin vähän isompi homma, kuvittelin että tämä sujuisi ihan hetkessä.

Kasvihuoneemme on rakennettu vanhoista ikkunoista viitisen vuotta sitten. Tässä vaiheessa ikkunanpokien alkuperäiset maalit ovat rapistuneet pahasti, ja maalinjäänteet pitää rapsuttaa pois. Oikeastaan tämä olisi pitänyt tehdä jo vähän aiemmin, mutta aika ei ole riittänyt. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan ;) Eikä tästä onneksi ole ollut muuta haittaa kuin esteettistä.

Mutta nyt, päivien rapsuttelun jälkeen tästä näyttäisi tulevan jälleen melkoisen hieno! Kunhan saan kaavittua kaikki puupinnat puhtaiksi, aion maalata ne vielä kalkkimaalilla. Ja sitten tietysti pestä ikkunalasit!

Ihanaa, kun on ollut sellaista keliä, että on voinut jo tehdä ulkohommia täyttä häkää, aurinkoisina päivinä kasvihuoneessa on jo oikein lämmin. Sinne voisi varmasti viedä taimia päiviksi saamaan ihan oikeaa auringonvaloa, mutta öiksi ne pitäisi sitten taas kiikuttaa sisälle lämpimään.

Muutoin tämä kasvihuone on kestänyt ja toiminut hyvin, varsinkin hintaansa nähden. Vanhoista ikkunoista tehdylle kasvihuoneelle ei tule juurikaan hintaa, kun hyväkuntoiset ikkunat on käyty noukkimassa kerrostaloremonttien jätelavoilta (sinänsä sääli, että ihan kelvollisia ikkunoita vaihdetaan).

Edellinen ikkunanpokista tehty kasvihuoneemme kesti 15 vuotta, sitten puuosat alkoivat lahota, kun ne kuitenkin ovat kasvihuoneessa pahemmin kosteudelle alttiina kuin alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan.

Kasvivalaisin komeilee paikallaan

Kodin kukkien verkkokaupan lahjoittama kasvivalaisin on nyt paikallaan, toistaiseksi vielä varsin vaatimattoman taimimäärän yllä. Valaisin sopikin hyvin ikkunan edessä valmiiksi killuvaan suutarinlamppuun.

Yksi lukija kyselikin jo lampun kuumenemisesta. Se kyllä lämpenee, lähinnä tuo lampun tumma yläosa, muttei kuitenkaan mitenkään ylenmääräisesti kuumene. Esim. valaisimen kanta, missä lamppu on kiinni, ei lämpene juurikaan. Tämä liittynee ainakin osin lampun pieneen sähkönkulutukseen. Kun teho on vain 18 W, ei tuosta juuri lämmöksi liikene, kun lamppu kuitenkin tuottaa tehokkaasti valoa.

Ainakin minun ihmissilmääni valaisin näyttää varsin hyvältä, toivottavasti kasvit ovat samaa mieltä! Tästä löytyy ensimmäisiä kokemuksiani valaisimesta.

Nyt muuten täytyy myös alkaa kerätä talteen tyhjiä maitotölkkejä, sillä ne ovat mielestäni kaikkein kätevimpiä "astioita" tomaattien jatkokasvatukseen. Maidonkulutus on meillä nykyään sen verran pientä, ettei riittävää purkkimäärää saa kasaan ihan hetkessä.

- Ja hei, vielä ehtii viikon verran osallistua helmikuun arvontaan blogissa!

Valoa taimikansalle!

Pienet taimenalut tarvitsevat sopivasti vettä ja ravinteita, mutta ennen muuta valoa. Kaksi ensimmäistä on kotioloissa kohtuuhelppo järjestää, mutta kolmas eli riittävä valo on haastavin.

Jos valoa ei ole riittävästi, taimista tulee hentoisia, ne kasvavat hitaasti ja vaikuttaa se valo tulevan sadon (eli kukkien) määräänkin. Myös taimien siirtäminen aikanaan ulos auringonvaloon on niille suurempi stressi, jos taimet eivät ole saaneet sisällä riittävästi valoa.

Vaikka taimet olisivat suurella, jopa etelään suuntautuvalla ikkunalla, niin lisävaloa tarvitaan. Ja harvallapa tällaista ihanteellista ikkunatilaa on riittämiin. Niinpä vuosien saatossa on tullut kokeiltua mitä moninaisimpia lamppuvirityksiä.

Valon värilläkin on väliä. Taimivaiheessa kasvit tarvitsisvat mieluiten spektriltään siniseen painottunutta valoa, kukintavaiheessa taas punertavampaa. Siksipä erityisissä kasvilampuissa on ideaa. Näitä on saatavilla ihan tavallisiin valaisimiin sopivina loisteputki- ja energiansäästölamppuina.

Jos varsinaista kasvivalaisinta ei ole saatavilla tai halua hankkia, niin paremman puutteessa tavallisilla työpöytä- ym. valaisimillakin pärjää, kun hankkii niihin kasveille tarkoitetut lamput. Varsin käyttökelpoinen on ollut vanha akvaariovalaisin, johon olen vaihtanut kasveille tarkoitetun loisteputken.

Mutta kun taimia on paljon, kaipaa kyllä kovasti "oikeaa" lisävaloa. Sainkin nyt blogille mieluisan ja odotetun lähetyksen, kun Kodin kukkien verkkokauppa lahjoitti testattavakseni Philips GreenPower LED -kasvivalaisimen (http://www.puutarha.com/p-811-kasvivalaisin.aspx).

Valaisin on kehitetty ammattilaiskäyttöön ja siinä yhdistyvät kasveille sopiva aallonpituus ja alhainen energiankulutus. Valaisin on varustettu tavallisella E27 kierrekannalla. Kahden metrin korkeudelle sijoitettuna teholtaan ainoastaan 18 W:n valaisimen luvataan valaisevan jopa uskomattoman suuren 3 x 3 metrin alueen. Valaisimen kerrotaan sopivan kotipuutarhureille sekä taimikasvatukseen että esimerkiksi viherkasveille ja yrteille lisävaloksi ympärivuotiseen käyttöön.

Viritän valaisimen pian ensimmäisten tomaatintaimien ylle, kerron kevään mittaan kokemuksia sen toimivuudesta.

Kylppäriremppa onnellisesti takana, kaikki hyvin!

Muutamassa viikossa koko remontti valmistui ja päästiin nauttimaan ensimmäsestä suihkusta valoisassa ja tilavassa, uutuuttaan kiiltävässä kylppärissä.

Jos oli aiemmin ongelmana, ettei tehnyt ollenkaan mieli mennä käymään suihkussa, niin nyt enemmänkin se, ettei huvittaisi lainkaan tulla pois ;)

Viihtyisyyttä lisäsi myös se, että kylppäriin saatiin sievä pieni ikkuna tekemällä uusi aukko talon päädyn hirsiseinään.



Kevättalvella, kuukausia remontin valmistumisen jälkeen, ilmeni vielä iso ylimääräinen plussapiste.

Helmi - maaliskuun aamuaurinko sattuu osumaan juuri tuohon uuteen kaakkoon suuntautuvaan pikkuikkunaan valaisten koko kylpyhuoneen ja suihkuttelijan - ilmaista valohoitoa aamusuihkussa :)

Kovalla työllä metsästetyt pikkukivet kiertävät nauhana ympäri kylppärin. Itse suihku on tässä kuvassa vasemmalla ja tuo pikkuikkunakin näkyy peilautuneena peilin kautta.



Remontin vaiheista kertovat jutut löytyvät tästä:

Kylppäriremppa onnellisesti takana osa 1
Kylppäriremppa onnellisesti takana, pikkukivien metsästys