Nyt osui loistavasti suunnitelmat kohdilleen!

Tämähän sattui paremmin kuin hyvin. Kerroin vähän aiemmin, että suunnittelen ensi kesästä vähän pienimuotoisempaa puutarhakesää, ensimmäistä kertaa elämässäni. 

Nyt sattuikin sopivasti, sillä kuinka ollakaan  taloyhtiössämme päätettiin juuri salaoja- ja sadevesiremontista ensi kesään!

Se tietää uskoakseni suurta kaaosta pihaan 😬 Kaikki monivuotiset kasvit ja erilaiset rakennelmat täytynee kaivaa ylös ja siirtää jonnekin talteen.

Onneksi en ole vielä ehtinyt istuttaa pihaa kovin täyteen, olen jotenkin alitajuntaisesti vähän himmaillut tässä. 

Tämä myös ratkaisi sen, ettei tarvitse miettiä, osallistuako ensi kesänä Avoimet puutarhat -tapahtumaan vaiko ei 😅 Taidan siis keskittyä kiertelemään muiden puutarhoissa 😊

Harmillisesti ruotsalainen vastine Tusen trädgårdar järjestetään vain joka toinen vuosi, aina parillisina vuosina, joten nyt ei valitettavasti ole sen vuosi. Muutoin olisi ollut varma Ruotsin-visiitin paikka!

Jos olisin juuri suunnitellut toteuttavani elämäni puutarhakesän, niin tämä voisi harmittaa. Nyt nämä asiat kuitenkin loksahtivat mainiosti yhteen. Olen myös hyvin tyytyväinen siitä että remppa toteutetaan, se tulee tarpeeseen. Vanhat salaojat on jo päässeet tukkeutumaan.

Odotan kuitenkin mielenkiinnolla sitä kaaoksen määrää, mikä tästä tulee seuraamaan, sitä on vaikea etukäteen kuvitella. 

Toinen etupihalla kasvavista riippeherne-
puista sai talveksi valot ylleen.

Muutama harmituskin tähän liittyy. Suren jo nyt parin etupihan vanhan ja kivan riippahernepuun puolesta, noinkohan ne tulevat kestämään tarvittavaa liikuttelua? 

Yksi harmi on myös se, että tulen nyt varmaan menettämään takapihan hyvän ränninpään, josta olen kerännyt sadevettä talteen kasteluvedeksi. Kaikki rännit kun tullaan jatkossa johtamaan hienosti sadevesikaivoihin.

Kivat kausivalot kiipeilevät kuvan
keskellä olevassa vaahterassa, ja
valaisevat juuri sopivasti lumipeitteisen
pihan.

Kolmantena mietin pihamme kivan vaahteran kohtaloa, noinkohan se joutuu nyt lähtemään? Siihen olen toki hiukan varautunut, mutta vaahtera on ollut tosi hyvä pihan varjostajana, köynnösten kiipeilytukena ja muutoinkin kaunis korkeampi elementti pihassa. Tällä hetkellä siinä kiipeilee mukavat kausivalot.

Jännityksellä siis odotetaan, mitä kaikkea tuleman pitää, läheskään kaikkea ei varmasti osaa tässä kohtaa edes ajatella. Yksi pieni jännitys on myös se, että toivottavasti remppa todellakin saadaan toteutumaan ensi kesänä, ettei tässä tule menemään odotellessa kahta kesää...

#piha #rivitalo #salaojaremontti

Ilo pienestä silmusta 😊

Pienestä sitä voi puutarhaharrastajalla ilo irrota 😊 Ajattelin tässä talven ratoksi kokeilla inkiväärin kasvattamista, mikä on ollut pitkään mielessä.

Kun on olohuoneen nurkassa tuo kätevä iso ruukkukin, mistä aiemmin kerroin. Siinä on ollut hyvä tehdä kaikenlaisia kasvatuskokeiluja 😊

Olisi kätevää, jos olisi inkiväärinjuurakkoa omasta takaa. Sitä kun ei tahdo ikinä olla juuri silloin kun sattuu tarvitsemaan, ja tuore inkivääri myös menee jääkaapissa kovin nopeasti huonoksi.

Ruukussa olevan inkiväärinjuuren palasen
oikeassa reunassa näkyy selvästi pienenpieni silmun alku 😊

Niinpä ostin kaupasta luomu-inkiväärinpalasen, ja upotin sen ohjeiden mukaan puoliksi multaan. Ei mennyt kuin pari viikkoa, kun inkväärissä näkyy jo ensimmäinen pieni silmun alku, lupaavaa! Että sitä voikin olla innoissaan pienenpienestä "pullistumasta", jota moni tuskin edes huomaisi 😅

Nyt vain odottelen vihreää kasvustoa, inkiväärinhän pitäisi olla kaunis kasvinakin, jos nyt ei sattuisi tuottamaan satoa. Puolisen vuotta pitäisi ehkä mennä, että voisi päästä sadonkorjuuseen, sitä odotellessa!

#Inkivääri #juuri #juurakko #kasvatus #multa #ruukku #silmu

Lempi-kesäkukkani?

Tuli mieleen näin kesken talven, ja vähän ensi kesän puutarhajuttuja suunnitellessa miettiä sitä, mikä mahtaakaan olla lempikesäkukkani - entä mikä onkaan sinun?

Nämä taitavat myös vähän vaihdella ajan oloon. Välillä saattaa tulla vähän kyllästyminenkin johonkin tiettyyn lajiin - joka saattaa sitten nousta jälleen myöhemmin uudelleen suosikiksi.

Kerrottu valkoinen pioniunikko
on varsin viehättävä 😊

Tällä hetkellä nostan itse kyllä ihanat pioniunikot selvästi yli muiden.

Vähitellen avautuvan pioniunikonnupun
kehittyminen on niin mukavaa seurattavaa.

Ne ovat tosi näyttäviä, hauskan monenkirjavia, aika nopeakasvuisia ja vielä melkoisen helppoja - siis kaikin puolin varsin ihania 😊 Kukinta-aikakin on aika pitkä.

Minulla onkin nyt kova pioniunikkoikävä, sillä minulla ei ole ollut niitä ollenkaan kasvamassa pariin vuoteen. Ne on jotenkin päässeet unohtumaan kylvöaikaan. Ensi kesänä niitä siis jälleen ehdottomasti tulee!

Nämä rimpsureunat on niin ihastuttavia :)

Mutta on pioniunikoilla myös varsin vahvoja kilpailijoita. Aiemmin yksi lemppareitani oli jaloleinikit, ja kyllähän ne ihastuttavat edelleen. En ole kuitenkaan oikein onnistunut niitä kasvattamaan, joten siksi eivät pääse kärkisijoille.

Tykkään kyllä myös tuoksuherneistä, auringonkukista ja kaikista muistakin unikoista. Mikään näistä ei kuitenkaan saa aikaan samanlaisia ihastuksenläikähdyksiä kuin pioniunikot.

Tällaisen ihanan kimpun onnistuin keräämään
 viime syksynä vielä ihan lokakuun lopussa
kesän viimeisistä kukkijoista.
Tosiaan, kyllä krassikin on aika kiva 😊

Yksi ihanuus on kyllä myös erilaisten kukkien kirjo, tykkään kasvattaa kesäkukkaseoksia, joissa on monennäköistä ja -kirjavaa kukkaa. Niistä on myös kiva tehdä kimppuja maljakkoon.

Mikä onkaan sinun lempparikesäkukka?

Tästä pääset lukemaan juttusarjojani siitä, miten olen kasvattanut itse koristelukukkaset kahden tyttären häihin.  

#kukka #kesäkukka #pioniunikko