Vielä se kolmas puutarhakohde...

Edellisessä postauksessa esittelemääni Tusen trädgårdar -kohteeseen verrattuna seuraava paikka oli huomattavasti huolitellumpi - omalla laillaan mielenkiintoisia molemmat.

Täällä omistajan ehdoton silmäterä oli asuintalon eteläseinällä säleikköpuuna kasvava vanha persikkapuu. Se tuottaa joka vuosi niin runsaasti hyvänmakuisia persikoita, että omistajalla on jopa vähän vaikeuksia saada hyödynnettyä ne kaikki.

Olisipa ihana päästä näkemään kypsinä nämä kaikki persikat 
- ja vielä päästä maistamaan 😊

Omistajan toinen ylpeyden aihe oli jättikokoinen, sanoisin että lähemmäs viisi metriä korkea, huumaavan tuoksuisena kukkiva jasmike.

Tämän kohdalla emäntä esitteli mielenkiintoisen, pieneen pihan soveltuvan kasvatusratkaisun. Jasmike ei nimittäin ollut kuitenkaan mahdottoman leveä, vaikka korkeutta oli runsaasti.

Tässä kuvassa näkyy ehkä parhaiten näkymä 
jasmikkeen "sisältä", edellisessä kuvassa taas
paremmin tuo kehikko jasmikkeen rungon ympärillä..

Tämä on sen ansiota, että kasvin rungon ympärillä on betoniraudoista tehty kapeahko kehikko, jonka sisään omistaja on taivuttanut kaikki oksat. Näin kasville on muodostunut kapeahko, monihaarainen runko, ja kasvi kasvaa enemmän ylös- kuin sivullepäin, vähän riippakasvin tapaan. Näin myös kasvin alle on muodostunut tyhjä tila, kuin maja, jonne voi mennä ihailemaan jasmiketta "sisältä päin".

Vastaava ratkaisu toimisi varmasti hyvin monella muullakin kasvilla - ehkä vaikka onnenpensaalla, kenties sireenillä - tai mietin sitä myös lumikärhölleni, joka leviää nyt valtoimenaan sivusuunnassa. Pieni rajoittaminen voisi olla paikallaan 😊

Tässä vielä muutamia muita kuvia tästä pihasta:

Täälläkin oli vesiaihe kuten edellisessä pihassa. Omistaja vain harmitteli veden sameutta,
hän ei oikein tiennyt mistä se voisi johtua. Hänestä oli selvästi tärkeää, että vesi olisi
kristallinkirkasta :)

Sormivaleangervo kasvoi runsaana varjoisassa kohdassa ison puun alla. Emäntä esitteli seikkaperäisesti ylpeytensä kosteana pysyvän vesipenkin, jonka hän oli tähän kohtaan tehnyt. Tämän ansiosta kasvit pärjäävät hienosti puun alla, eikä puu imaise kaikkea vettä. 

Olen aina tykännyt näistä punarunkoisista kasvihuoneista, minusta punainen runko näyttää 
kasvihuoneessa tosi kivalta, antaa jotenkin kivasti ryhtiä :) 

Pihan reunassa oli kaunis pieni alue, jossa varjoliljat kukkivat parhaimmillaan
upean runsaina.

Pian tästä kolmannesta kohteesta lähdettyäni tapahtui yhtäkkinen säätilan muutos - saapui ukkosrintama kaatosateineen ⚡️⛈️ Mukanani ei erinäisistä syistä johtuen ollut minkäänlaisia sadevarusteita, eikä bussipysäkillä ollut lainkaan katosta 😞 

Yritin bussia odottaessani pidellä sadetta läheisten puiden alla. Keksin myös ainoan jonkinlaisen varusteeni - repussa olen frisbee-kiekon, jota pidin pään päällä suojaamassa hiuksia pahimmalta sateelta. Olisi ollut vähän kurjaa, jos vesi olisi vielä valunut litimärästä tukasta pitkin kroppaa. Näistä tilanteista ei nyt valitettavasti ole kuvia, jotenkin ei kuvaaminen siinä tilanteessa ihan hirveästi innostanut, vaikka kyllä se mielessä käväisi 😅

Onneksi sää oli edelleen lämmin, niin ei ollut kuitenkaan suurempaa hätää. Pitäähän sitä kerran kesässä kastua, ja tuli taas uusi käyttötarkoitus frisbeekiekolle 😊

Alkuperäinen suunnitelmani oli katsoa vielä lennosta joku tai joitain kohteita näiden kolmen lisäksi. Homma tyssäsi kuitenkin kaatosateeseen ja kastumiseen. Mutta eipä tuo mitään, nämä kolme puutarhaa plus edellisen päivän siirtolapuutarhakierros olivat jo varsin hyvä suoritus tällaiselle ruosteisella kielitaidolla varustetulle ensikertalaiselle 😊

Somessa on ollut tapahtuman jälkeen mielenkiintoista, varsin runsasta jälkipuintikeskustelua - ennen muuta siitä, onko ok, että osaan avoimista puutarhoista perittiin pääsymaksu. Osa keskustelijoista on jyrkästi tätä vastaan. En osaa oikein sanoa omaa kantaani asiaan, enemmän olen kuitenkin maksuttomuuden kannalla. Katsoisin, että kyseessä on kuitenkin vapaaehtoistapahtuma, eikä puutarhan avaamisesta aiheutune ihmeempiä lisäkustannuksia, työtä toki. Päin vastoin, puutarhoissahan on mahdollista myös myydä esim. kahvia tmv. Suomessa ei maksullisuutta taida yksityispuutarhakohteissa juurikaan olla? Mitä sinä olet mieltä maksun perimisestä?

Vielä ihan lopuksi pari numerotietoa. Tusen trädgårdar -tapahtumassa oli tällä kertaa mukana tapahtuman nimeen sopivat 1002 kohdetta.

Ja vielä toinenkin mielenkiintoinen numerotieto. Huomasin yhdellä, vieläpä hieman syrjäisellä siirtolapuutarha-alueella palstan myynti-ilmoituksen. Kävin huvin vuoksi kurkkaamassa, millainen hintataso siirtolapuutarhamökeillä tuolla päin on. Pyyntö oli 2,9 miljoonaa kruunua - eli vajaat 300 000 euroa. Melko suolainen hinta, sanoisin. 

Kolme puutarhaa tuhannesta nähty 😊

Eilen oli mielenkiintoinen päivä, elämäni ensimmäinen visiitti ruotsalaisessa Tusen trädgårdar -tapahtumassa, eli suomalaisten avointen puutarhojen vastineessa.

Olin majoittuneena Tukholmaan Solnan alueelle, mistä ensimmäinen kohteeni, Brunnsvikens trädgård och cafe oli sopivasti kävelymatkan päässä.

Päivän sääennuste hieman hirvitti, lämpöä oli luvassa n. 30 astetta. Ei se kuitenkaan tuntunut ihan niin pahalta, oli kuitenkin pientä pilviharsoa ja hienoinen tuulenvire.

Brunnsvikens trädgård och cafe on aika perinteinen, monipuolinen ruotsalainen puutarhamyymälä. Bongasin sieltä muutamia mielestäni vähän erikoisempia kasveja, joihin en ole aiemmin törmännyt. Tätä puutarhamyymälää voi kyllä suositella!

Brunnsvikens trädgårdissa olisi ollut myös 
viihtyisä kahvila. Se ei kuitenkaan vielä tässä
kohtaa oikein houkuttanut, kun olin vasta nauttinut hotelliaamiaisen.

Sommarljus - "kesävalo" -kasvi. Suomeksi näyttää kutsuttavan sirokesäkynttiläksi tai 
herrasväenkauraksi.

Myönnetään, vasta tällä reissulla opin, että 
laventeli voi olla myös valkoinen 😊 Niitä oli muuten runsaasti tarjolla.

Tätä nimittivät neilikaksi - lehdistä ja vähän
kukistakin kuitenkin tunnistin, että kellukkahan tuo on 😊

Opasteet toivottivat kävijät tervetulleiksi -
kuten meilläkin.

Brunssvikenistä matka jatkui Bromman lentokentän toiselle puolen, missä kaksi yksityispihaa sijaitsikin sopivasti ihan pienen kävelymatkan päässä toisistaan - tätä en ollutkaan etukäteen huomannut 😊

Molemmissa paikoissa omistajat esittelivät mielellään tiluksiaan. Kielitaitoni ruosteisuus hieman harmitti, ymmärsin noin puolet kertomuksista.

Ensimmäinen paikka oli melkoinen kerroksellinen runsaudensarvi, luonnehtisin jopa että vähän hallitsemattomasti hoitamaton.

Tämän paikan omistajalle on erityisen tärkeää erilaisten luontoarvojen vaaliminen, esimerkiksi erilaiset hyönteisystävälliset ratkaisut puutarhassa.

Hän olikin pystyttänyt puutarhaansa kivoja infotauluja aiheesta. 

Tämä talon kyljessä sijaitseva viherhuone oli mielestäni yksi tämän pihan hienoimpia juttuja - tällaisen haluaisin 😊

Upea jättilaukka.

Pihan perällä sijainnut kanala oli pienoinen yllätys
näin Tukholman suurkaupunkialueella 😊

Vesiaihe näytti olevan tärkeä, ehkä jopa "must-have" juttu näille molemmille puutarhureille.

Koska seuraavastakin kohteesta on vähintään yhtä paljon kerrottavaa, teen siitä oman postauksen, jonka pääset lukemaan tästä. 

Yhtä haavetta toteuttamassa...

Täällä sitä ollaan, Tukholmassa päivää ennen Tusen trädgårdar -tapahtumaa. Se on Ruotsin vastine meidän Avointen puutarhojen tapahtumalle.

Isoin ero on se, että Ruotsissa tapahtuma on vain joka toinen vuosi, aina parillisina vuosina. Tykkään kovasti ruotsalaisesta rennosta, mutta silti huolitellusta puutarhatyylistä. Siksipä tapahtumaan osallistuminen on ollut pitkäaikainen haaveeni - päästä kurkistelemaan näihin ihaniin ruotsalaispuutarhoihin.

Koska tapahtuma järjestetään toisin kuin meillä vain joka toinen vuosi, reissu ei ole mahdollistanut aiemmin, aina on ollut jotain muuta. Nyt viimein koitti sopiva tilaisuus 😊

Reissusuunnitelmani muuttui useampaan kertaan. Auton kuljettaminen laivassa osoittautui kovin hintavaksi, niin hylkäsin sen vaihtoehdon jo varhaisessa vaiheessa. Yksi suunnitelmani oli, että vuokraisin paikan päällä auton, jotta ehtisin vierailemaan mahdollisimman monessa puutarhassa.

Lopulta päädyin kuitenkin yksinkertaisimpaan ja helpoimpaan ratkaisuun, liikkumaan julkisilla, ja vierailemaan niin monessa paikassa kuin sillä tavoin kerkiää.

Ei ollut mikään helpoin tehtävä valita kiinnostavat kohteet tuhansien puutarhojen joukosta. 

Puutarhojen sijainnista tuli tärkeä kriteeri, joka helpotti valintaa huomattavasti. Päädyin majoittumaan Bromman alueelle, ja niinpä puutarhatkin ovat siitä lähistöltä.

Ennen muuta hyötypuutarhurina toiveeni oli erityisesti kohteet, joissa kasvaa syötäviä vihanneksia. Toivoin myös persoonalliselta vaikuttavia puutarhoja, joissa olisi vaikka itse tehtyjä rakennelmia, ja/tai hyödynnetty kierrätysmateriaaleja.

Näillä kriteereillä pääkohteikseni valikoitui kolme paikkaa. Jännä nähdä, mitä tuleman pitää - etenkin kun lämpötilan pitäisi pyöriä huomenna 30 asteen paikkeilla!

Tänään kävin vähän "lämmittelemässä" ihanalla siirtolapuutarha-alueella Södermalmilla, sieltä tässä pieni kuvakavalkadi. Ihan ensinnä muutama kuva hauskalta Trädgård på spåret-alueelta, eli vanhojen ratakiskojen varteen perustetusta laatikkopuutarhasta.

Aivan lopussa taas muutama kuva asiasta, joka varsinaisesti lähdin tuolta etsimään - huikeista Abdullahin tomaateista, joiden kasvatuksessta hän kertoo eri tomaattiryhmissä.

Tästä eteenpäin kuvat Rackarbackenim
siirtopuutarha-alueelta

Jasmikkeet tuoksuivat huomaavina 😊

Tomaatteja joutui nyt katsomaan vähän kauempaa  
kun Abdullah ei sattunut olemaan itse paikalla.

Tästä pääset itse tapahtumapäivän tunnelmiin.

#Tukholma @Tusenträdgårdar

Niin satumaisia näkymiä 😊

Piipahdin ohi ajaessani pienessä Hörtsänän arboretumissa Orivedellä.

Odotukseni eivät olleet kaksiset. Edellinen käyntini - taisi olla viime kesänä - oli melkoinen pettymys. Arboretum oli silloin pahoin umpeen kasvanut ja pusikoitunut, Ajattelin silloin, että se on jo "menetetty".

Nyt oli kuitenkin tapahtunut jotain hyvin merkittävää. En tiedä kuka tai ketkä arboretumissa olivat ahkeroineet, mutta sitä oli huomattavasti raivattu ja siistitty, ja kaikki upeasti kukkivat kasvit sekä komeat sammaloituneet kivirakennelmat pääsivät taas oikeuksiinsa. 

Upeiden varjoliljojen kukinta oli juuri parhaimmillaan.

Purppurapihta oli tosi jännän näköinen 😊

Vaikka alue ei ole suuren suuri, siellä on kuitenkin paljon
monenlaista nähtävää. Kasvilajisto on runsas ja monipuolinen.

Tässä vielä yksi ja ainoa kuva, minkä olin
viimekesäisellä visiitilläni ottanut.
Kaikki polut olivat kasvien valtaamat,
ja pienemmät kukkakasvit peittyneet
isompien kasvien alle.
Suuri oli siis muutos nyt tähän käyntiini.

Suosittelen siis lämpimästi käymään Hörtsänässä, jos sattuu siellä päin liikkumaan. Se on aina avoinna ja maksuton kohde.

Tästä pääset aiempaan juttusarjaani Hörtsänästä koronavuodelta 2020 :)

#arboretum #Orivesi #Hörtsänä