Konsteja lehtokotiloiden torjuntaan

Tämä vuosi tuntuu erinäisten juttujen perusteella olevan poikkeuksellisen hankala lehtokotilovuosi. Toivottavasti tämä ei ole esimakua siitä, mitä tuleman pitää ilmastonmuutoksen edetessä. Tämä hellejakso on nyt hieman helpottanut tilannetta, ainakin tilapäisesti.

Ällötys kurkunlehdellä.

Meilläkin lehtokotilo-ongelma on ensimmäistä kertaa aivan räjähtänyt käsiin.

Kotiloita on isolla alueella niin valtavat määrät, ettei niitä vastaan tunnu pystyvän taistelemaan oikein millään keinoin.

Toimivimmalta vaikuttaisi tähänastisten kokemusteni perusteella useamman eri keinon yhdistelmä. Oma perspektiivini lehtokotilo-ongelmaan on kuitenkin niin lyhyt, etten vielä pysty sanomaan mitään kovin lopullista.

Kerääminen

Moni vannoo kotiloiden keräämisen nimiin. Se varmaan olisikin tehokasta, mutta ei kyllä onnistu näissä mitoissa. Saisin käyttää joka päivä varmasti useamman tunnin kotiloiden metsästämiseen, enkä silti oikein usko, että loppua tulisi. Laskin huvikseni, että jos noin 3 ha:n tontillamme majailee vaikka viisi kotiloa neliöllä, tarkoittaisi se yhteensä 150 000 kotiloa!

En myöskään tiedä, millä tavoin niin isot kotilomäärät hävittäisikään. Tästä pääset vinkkiini siitä, mitä olen kerätyille kotiloille toistaiseksi tehnyt.

Kupariteippi

Kupariteippiä kehutaan tehokkaaksi kotiloesteeksi. Varmaan se sitä onkin, mutta jälleen mittakaava. Saisin levitellä teippiä kasvimaan ympärille monia kymmeniä metrejä. Useiden kasvupenkkien reunassa ei myöskään ole mitään, mihin teipin kiinnittäisi.

Kupariteippiä kukkapenkin suojana
olevassa valokatteenpalassa.

Mutta siellä missä löytyy jotain sopivaa, mihin kupariteipin kiinnittää, esim. lautaa, muovista tmv. reunusta (minulla valokatteenpaloja), kupariteippi voi olla varsin toimiva keino. Ei sekään tunnu ihan joka kotiloa pysäyttävän, mutta muutamat uskalikot on sitten helppo poimia käsin.

Etanarakeet

Rautasulfaattia sisältävät etanarakeet vaikuttavat myös varsin tehokkailta. Niitä levitetään maan pintaan.

Rakeiden suurin ongelma on niiden suolainen hinta. Kilon purkki maksaa noin 30 euroa. Se tosin riittää varsin suurelle alalle tai melko pitkäksi aikaa. Rakeita suositellaan levitettäväksi enintään neljä kertaa kasvukauden aikana.

Koivutisle ja koivuterva

Yksi konsti on koivutisle tai vielä tujumpi koivuterva, jota sivellään viljelyalueen reunassa olevaan lautaan tai muuhun reunukseen. 

Nämä vaikuttaisivat jo maalaisjärjen pohjalta tehokkailta tuotteilta. Tuskin kotilo haluaa tai pystyy ryömimään tuollaisen tökötin yli. Mutta jälleen sama kuin kupariteipin kohdalla, kasvimaan laidassa tulee olla jokin tiivis reunus, lauta tmv, mihin tököttiä voi sivellä. Palaan näihin vielä myöhemmin erikseen tarkemmin.

Viimeinen oljenkorsi!

Sankollinen männynkäpyjä tuli kerättyä hetkessä.
Nyt pitäisi keksiä, minne nämä kannttaisi sijoittaa.

Siku vinkkasi kommentissaan toiseen postaukseeni hiljattain, että kotiloita voisi torjua käyttämällä männynkäpyjä katteena. Tämä kuulostaa minusta myös varsin järkeenkäyvältä ja kokeilemisen arvoiselta konstilta, josta ei ainakaan liene mitään haittaa.

Samat keinot tepsivät myös muiden nilviäisten kuten etanoiden torjuntaan. 

Mukavaa, helteistä lauantaipäivää!

Kun ei pysty olemaan samaan aikaan kahdessa paikassa...

Olisi kova polte Ruotsiin, sillä siellä järjestetään ensi sunnuntaina Tusen trädgårdar -päivä. Se vastaa meidän Avoimet puutarhat -päiväämme, eli tuhannet ruotsalaispuutarhat avaavat tuolloin porttinsa, ja pääsee tirkistelemään, mitä länsinaapurin ihastuttavat keitaat pitävät sisällään. Kovasti tekisi mieli sinne.

Siitäkin huolimatta valitsin nyt kuitenkin ilmansuunnaksi etelän, lähden jälleen pienelle piipahdukselle Viroon, toiseen suursuosikkiini. Tämä on nyt tämän kauden ja korona-ajan jälkeinen toinen matka sinne, niin ihanaa päästä myös jälleen sinne suuntaan! 

Viro valikoitui nyt kohteeksi ennen muuta siksi, että se oli matkaseuralaiseni ykköstoive, jos kohta tykätään molemmat kovasti myös Ruotsista! 

Tusen trädgårdar -tapahtuma järjestetään harmillisesti vain joka toinen vuosi, joten seuraavaa mahdollisuutta pitää odottaa parin vuoden päähän.

Tapahtuman listauksesta löytyy esimerkiksi Tukholman seudulta 16 tutustumiskohdetta. Osa niistä on avoimia kohteita, joissa voi pistäytyä muulloinkin kuin tapahtumapäivänä. Tällainen on esimerkiksi ihastuttava Rosendalin biodynaaminen puutarha Djurgårdenin saarella kahviloineen ja ravintoloineen sekä monet viehättävät siirtolapuutarha-alueet. Niillä on ihana pyörähtää tunnelmoimassa aina Tukholmassa käydessä.

Leijonankorvia ja Rosendalin puutarhan orangeria.

Rosendalin puutarha vähän vilkkaampana tapahtumapäivänä
muutama vuosi sitten.

Toivotaan, että Virostakin löytyy jälleen jotain mielenkiintoista ja täälläkin kerrottavaa! Jospa sitten parin vuoden päästä olisi länsinaapurin tuhansien puutarhojen vuoro :)

Se kasvaa sittenkin!

Tämän kesän uusi kasvikokeiluni on hokkaidokurpitsa, jonka siemeniä nappasin viime talvena kaupasta ostamistani kurpitsoista.

Kahdesta kurpitsantaimesta ensimmäinen aukaisi ensimmäisen emikukintonsa pienenpienine kurpitsanalkuineen jo hyvissä ajoin ennen kesäkuun puoliväliä. Epäilin vahvasti, voisiko heti ensimmäisen kukan pölyttyminen millään onnistua.

Ilokseni sain huomata epäilyni olleen turhaa. Pikkuinen kurpitsanpallero lähti kasvun alkuun! Se kasvaa nyt aivan silmissä ja on jo pingispallon kokoinen.

Vielä tämä ensimmäinen ei ole saanut kaveria seurakseen, toivottavasti sellainen pian ilmaantuu. Toistaiseksi näkyvissä on pelkkiä hedekukkia.

#hokkaidokurpitsa #kurpitsa #puutarha

Hääkoristelut syntyivät - juuri ja juuri!

Se on juhannusaatto ja tyttären hääpäivä! On siis selvillä, miten kävikään tämän äidin hääkukkakasvatuksen kanssa 🙂

Hyvin ja huonosti, voisi sanoa. Onneksi ei hyvin huonosti. Ei aivan täydellinen suoritus, mutta riittävän hyvä. Ihan valtaosa maaliskuussa kylvämistäni lähes tuhannesta kesäkukan taimesta ei harmi kyllä ehtinyt kukkaan kylmän alkukesän vuoksi. Mutta toisaalta, tiedän että parhaani tein, yhtään tämän parempaan en olisi venynyt.

Kukkia oli kuitenkin onneksi juuri ja juuri riittävästi, kun otin lisäksi mukaan lähes kaiken, mitä pienestä perennapenkistä irtosi. Ei tarvinnut käydä kukkakaupan kautta 🙂

Tyttären tärkein toive oli että värikästä!
Hyvä että sanoi sen, niin tiesin mitä tehdä 🙂

Keräsin kukat eilisiltana ja asettelin ne valmiiksi pieniin maljakoihin. Maljakot vein yöksi viileään kellariin.

Siemenestä kasvattamistani kesäkukista kukkaan ehti lähinnä joitain ruiskaunokkeja, muutamia kehäkukkia sekä jokunen herttaikikukka ja kirjokakkara. 

Perennapenkistä sain vihreän eli kuunliljan ja kurjenmiekan lehtien lisäksi vuorikaunokin ja kurjenmiekan kukkia sekä hauskan näköisiä vuohenjuuren ylikukkineita kukkaperiä. Tämä oli tyttären hyvä idea ottaa myös näitä mukaan!

Koko homman pelastus olivat tavalliset ja jaloakileijat, joita oli isohko määrä juuri sopivasti kukinnan alussa. Niitä tuli lähes joka maljakkoon.

Minna vinkkasi kommentissaan aiempaan postaukseeni, että myös nuput ovat kauniita - näin on - hyödynsin siis myös niitä 🙂

Lisäksi keräsin vähän luonnonkukkia, puna-ailakkia sekä poimulehden ja vuohenputken kukintoja. Vuohenputki osoittautui monella tapaa paremmaksi kuin koiranputki, jota laitoin ensimmäisiin maljakoihin. Näin sain juuri ja juuri loihdittua riittävät reilun 20 maljakollista kukkia.

Unikot näyttävät harmillisesti siltä, että ne aikovat aukaista ensimmäiset kukkansa tänään, siis päivän verran myöhässä! Tästä eteenpäin saanemmekin sitten nauttia aivan ennätyksellisestä kukkaloistosta.

Tämä on ollut mukavan haastava ja jännittävä, innostava ja kaikin tavoin aivan ihana projekti, joka on myös tuonut aivan uutta virtaa ja intoa puutarhahommiin. 

On ollut kivaa, kun kukkien hoitaminen on muistuttanut aina mukavalla tavalla lähestyvästä ihanasta juhlasta.

Olen aiemmin kasvattanut koristelukukat vanhimman tyttären häihin. Silloin hääjuhla oli kuitenkin vasta heinäkuun lopulla, joten homma oli huomattavasti helpompi ja onnistuminen varmempaa kuin tällä kertaa.

Mainio juttu, että nämä juhlat olivat näin päin, ensinnä helpompi "harjoitteluprojekti" ja sitten tämä haastavampi. Aiemmista kokemuksista oli nyt paljon hyötyä!

Nyt jo melkein surettaa, että tämä ihana projekti oli tältä erää tässä, mitähän sitä seuraavaksi keksisi? No, kasvimaa on kyllä muilta osin aivan retuperällä, puolet sipuleista istuttamatta jne... 🙂Lähiaikoina tänne on myös tiedossa vähän arvontaa sun muuta!

Mutta nyt saa vetää juhlamekon ylle, sillä tänään iloitaan, riemuitaan ja nautitaan 🙂

Ihanaa, aurinkoista juhannusta sinulle!

Piipahdus Pohjanmaalle: Jokilaakson matkailupuutarha

Yksi pitkäaikaisia haaveitani on ollut päästä käymään Lapualla Jokilaakson matkailupuutarhassa.

Matka sinne on kuitenkin sen verran pitkä, ettei ole tullut ihan varta vasten lähdettyä käväisemään. Nyt haaveeni viimein toteutui, kun oli vähän muutakin asiaa samoille suunnille.

Puutarha on kaunis ja varsin monipuolinen, muutamia kivoja ideoita tuli vastaan. Puutarha koostuu useammasta alueesta, meikäläistä hyötytarhuria viehätti erityisesti erilaisten syötävien kasvien runsaus. Alueella on myös pieni kahvila, ja vähän kotieläimiäkin löytyy.

Kasvit oli varsin hyvin merkitty. Nimikyltti kuitenkin puuttui juuri niiltä muutamilta kasveilta, jotka olivat minulle vallan outoja. Nämä löytyvät viimeisistä kuvista, jos joku tunnistaisi?

Hyvä muistutus!

Kiva, todella yksinkertainen idea! 
Voisi myös kenties hiukan auttaa lehtokotiloiden suhteen?

Erikoisen näköinen, mikä kumma? Ehkä joku rohdoskasvi?

Sama juttu, hyvin erikoisen näköinen, mutta mikä?

Jokilaakson matkailupuutarha löytyy myös kotimaisten puutarhakohteiden listaltani, jonne olen kerännyt noin 50 kiinnostavaa kohdetta eri puolilta Suomea. Voit etsiä sieltä vinkkejä sopivista kohteista kesäreissuillesi!

Ihanaa juhannusaaton aattoa :)

#puutarha #matkailu #puutarhamatkailu #puutarhakohde #matkailukohde #Lapua #Jokilaakson #matkailupuutarha #Jokilaaksonmatkailupuutarha #kotimaanmatkailu #Suomi #Visitlapua

Jännäksi menee hääkukkien kanssa!

Ei melkein kohta kestä tätä odotuksen jännitystä, onneksi tämä kohta päättyy! Hääkukat todellakin antavat odottaa itseään viimeiseen asti, ovat kehittyneet onnettoman  hitaasti näissä viileissä keleissä. Saa nähdä, ehtivätkö jäljellä olevat kolme viimeistä, toivottavasti aurinkoista ja suht lämmintä päivää pelastaa tilannetta.

Nuppuja olisi kyllä vaikka kuinka ja vaikka minkälaisia, samoin kuin on erilaisia kukkien suojaksi virittämiäni lämmittäviä rakennelmia.

Muutama kunnon hellepäivä tekisi nyt varmasti ihmeitä, niitä on kuitenkin valitettavasti luvassa vasta juhannuksen jälkeen. Toivotaan, että näistä kuitenkin ainakin jonkinlaiset hääkoristelut saadaan aikaan. Ajattelin jo, että lähden kohta föönin kanssa puhaltelemaan ja lämmittämään näitä huolella hoivattuja taimia, jos se on lämpötilasta kiinni 😉

Jokunen unikkokin olisi tosi kiva 🙂

Eipä vielä juuri kukkia näy...

Pieni keltainen puutarhakierros

Ajattelin tehdä tässä muutaman puutarhakierroksen erivärisin teemoin. Ensimmäisenä vuoroon pääsee keltainen, jota löytyy puutarhasta jo jonkin verran. Samalla tulee kerrottua vähän eri kasvien tilannekuulumisia.

Hokkaidokurpitsassa, tämän kesän uutuuskasvissani näkyy jo 
ensimmäinen söpö kurpitsanpalleron alku. Pari hedekukkaakin on jo auennut,
joten jännä nähdä, onnistuuko heti tämän ensimmäisen kurpitsanalun pölyttyminen.

Tomaateista kaikki kymmenkunta lajiketta kukkivat
jo kasvihuoneessa hyvää vauhtia. 

Tämän isoon ruukkuun istuttamani kesäkurpitsan matka
käy tuota pikaa tyttären parvekkeelle.

Myös hääkukilleni alkaa kuulua suht hyvää, ja syytä onkin, sillä juhannukseen ja h-hetkeen on enää viikon päivät! Edelleen silti jännittää, miten tämän projektin kanssa käy, kerkiääkö riittävä määrä kukkia aukeamaan ajoissa?

Mikä on lempikasviksesi?

Mikä on sinun lempikasviksesi, jonka kasvattamisesta erityisesti tykkäät - tai jota erityisen mielelläni nautit?

Tuli mieleeni kysyä tätä nyt, kun aloin kovasti kaipaamaan omaa lemppariani, jäävuorisalaattia.

Minulla ei ole sitä tällä hetkellä lainkaan kasvamassa, sillä siemenet olivat päässeet vanhentumaan, eivätkä itäneet lainkaan. Juuri salaatinsiementen itävyys tuntuukin heikkenevän erityisen nopeasti.

Muita salaatteja kyllä löytyy tällä hetkellä,
muttei lempilajikettani.

Täytyy äkkiä kipaista siemenkaupoille ja korjata asia, sillä mikään ei ole mielestäni niin ihanaa kuin rouskuttaa aamukasteista, vielä viileää jäävuorisalaattia 🙂 Yllätys, jäävuorisalaatti on päässyt myös blogini logoon!

On ihanaa, kun tällaisia saa hakea
talvella kellarista 🙂

Toinen lempparini on juuriselleri, myös sen mausta pidän kovasti. Selleri myös säilyy erinomaisesti, talvella kellarista haetut mukulat ovat lähes syksyllä maasta nostetun veroisia.

Tämä kuva on aiemmilta vuosilta, vielä eivät ole pavut
läheskään tässä vaiheessa.

Kolmannelle sijalle olisi useampiakin tulijoita, sille pääsevät nyt pavut. Myös pavunpalkojen maku on minulle kovasti mieluinen. Juuri keitettyjä tuoreita pavunpalkoja voinokareen kera ei moni päihitä 🙂 Tosin ihanat tomaatit voisivat kyllä olla hyvä kilpailija - tai parsakaali...

Nämä lempikasvikseni ovat myös pysyneet aikalailla samoina vuodesta toiseen, muilla sijoilla on sitten enemmän vaihtelua. Sieltä löytyvät mm. kurkku, erilaiset kurpitsat sekä herne.

Tästä pääset juttuihini, joissa kerron parin lempikasvikseni kasvattamisesta luomumenetelmin:

Juurisellerin kasvatuksen niksit

Pavunkasvatus

#papu #juuriselleri #puutarha #kasvimaa #kasvatus #kasvattaminen

Vinkki: minne tunkea kerätyt lehtokotilot?

En mitenkään rakasta lehtokotiloiden keräämistä. Se on suuritöistä, aikaavievää ja vielä jotensakin vastenmielistä puuhaa.

Myös kerättyjen kotiloiden käsittely tekee homman hankalaksi, minne ihmeeseen tunkea kätevästi kaikki sadat tai jopa tuhannet kotilot? Kiehuvaa vettä suositellaan, mutta miten pitää sitä koko ajan käden ulottuvilla? Tai etikkaa - mutta sitä kuluisi litratolkulla. Ja mihin sitten laittaisi etikka-kotilo -sekoituksen? Kotiloita on myös suositeltu tunkemaan pulloon tai purkkiin - mutta mitä tehdä niiden kanssa tämän jälkeen?

Valitettavasti ei maitoa, vaan
lehtokotiloita Suomesta 🙂

Siellä niitä majailee tölkin pohjalla.

Lopulta keksin mielestäni oivan ratkaisun tähänkin tyhjistä maitotölkeistä, kun niitä pyöri taimikasvatuksen jäljiltä kasvimaan reunoilla. Tölkkiä on helppo kuljettaa mukana kasvimaalla, ja kotilot saa kätevästi tungettua sinne. Tölkin saa myös helposti suljettua siten, etteivät kotilot pääse karkuun.

Lopuksi koko tölkin voi hävittää esimerkiksi polttamalla. Tosin roihu saa olla aika iso, jotteivät kotilot tukahduta tulta. Tämän parempaa konstia en ole tähän mennessä keksinyt. 

Jos on vähän sydämettömämmällä päällä, voi tölkkiin livauttaa myös kuivaa tuhkaa, johon kotilot tukahtuvat varsin nopeasti. Tai sitä etikkaa. Tällöin tölkin voinee hävittää sekajätteiden mukana. Jälleen siis maitotölkeille aiempien lisäksi uusi käyttötarkoitus puutarhassa :)

Pihaan livahti pari luumupuuta

Keltainen on huomattavasti isompi.

Huomasin tässä yhtäkkiä, että tämä pieni mukava tämän kevään tapahtuma pääsi tapahtumaan ihan hiljaisesti, ilman että huomasin siitä täällä kertoa. Kerrotaanpa siis näin jälkikäteen, ja vielä tämä on kuitenkin varsin tuore juttu.

Olen kaivannut jo pitkään luumupuuta tai paria, luumut olisivat niin mukava syysherkku. Pihassamme kasvaa muutama vanha omenapuu, yksi oikein hyvätuottoinen päärynä ja pari suureksi varttunutta kirsikkapuuta. Mutta joukosta on puuttunut luumu.

Tänä keväänä sain viimein korjattua tilanteen. Tein reilu kuukausi sitten visiitin puutarhaliikkeeseen. Teki mieli yhtä keltaista ja yhtä punaista luumulajiketta, jotta tarjolla olisi vähän erilaisia sortteja.

Päädyin tässä tilanteessa itsepölytteisiin lajikkeisiin, sillä todennäköisesti nämä eriväriset lajikkeet eivät kuki samaan aikaan, eivätkä siten pystyisi pölyttämään toisiaan.

Punaluumuksi valikoitui Kuokkala ja keltaiseksi vähän erikoisempi ranskanluumu Reine Claude d'Oullins.

Punainen taas paljon pienempi.

Uusista hankinnoista innoissani istutin puut aivan saman tien. 

Keltaluumu kukki tänä ensimmäisenä vuonnaan kolmella kukalla. Nyt kovasti odotan, josko jostain niistä jo kypsyisi ensimmäinen luumu 🙂

Löytyykö sinulta hedelmäpuita, ja jos niin mitä hedelmälajeja?

#luumu #lajike #luumupuu #keltaluumu #punaluumu #puutarha #hedelmäpuu