Vielä ehdit osallistua lahjakorttiarvontaan!

Postaukseen sisältyy kaupallista yhteistyötä

Blogissani on parhaillaan meneillä 400 000 katselukerran juhla-arvonta, jossa on upeat palkinnot, neljä kappaletta lahjakortteja Pirilän Kukkataloon!

Arvonta päättyy huomenna sunnuntaina 1.8. klo 24.00. Pääset osallistumaan siihen tästä linkistä.

Kahden kerroksen väkeä

Kasvattelen erilaisia hyötykasveja usein limittäin ja lomittain eri korkeuksissa. Harjateräksestä taivuttamissani tuissa kiipeilevät köynnöspavut ja korkeammat herneet. Myös avomaankurkut nostan maan pinnasta kiipeilemään pitkin tukia.

Tällaista kuin tänä vuonna ei kuitenkaan koskaan aiemmin ole ollut, kasvit todellakin kasvavat päällekkäin kahdessa kerroksessa. Ensin alla maan pinnassa oli kasvamassa salaattia ja vähän maustekasveja, persiljaa sun muuta. Sitten niiden vieressä kasvavat muutamat kurkuntaimet innostuivat villiin kasvuun levittäytyen yhä pidemmälle alla olevien kasvien päälle.

Näissä kuvissa tilanne saattaa näyttää lähinnä vähän
sekavalta - no, sitäpä se myös todellisuudessa on 🙂

Olen asetellut kurkuille yhä lisää harjateräksisiä tukia, jotta ne voivat jatkaa matkaansa, minne ikinä ovatkaan menossa. 

Kurkkujen lomassa seikkailee vielä yksi salkopapukin.

Toivotaan, että kasvien päällekkäiselo sujuu hyvin, eivätkä päälle kiipeilleet kurkut varjosta liiaksi alapuolelle jääneitä kasveja. Näinhän toki kasvit luonnossakin kasvavat, aika lailla limittäin ja lomittain.

Se on kyllä hiukan mielenkiintoinen kysymys, että miten noiden kaikkien sadonkorjuu tulee onnistumaan... 🙂

Hidas kuin parsapapu

Tämän kesän uutuuskokeiluni, kasvihuoneessa kasvavat, pitkänhuiskeita palkoja (ainakin periaatteessa) tuottavat parsapavut ovat osoittautuneet varsinaisiksi etanan vauhdilla eteneviksi kasveiksi.

Onneksi sattui tällainen hellekesä tälle kokeilulle. Muutoin tämä kasvi tuskin kerkiäisi tekemään satoa, saapa nähdä ehtiikö siltikään?

Siellä ne kiipeilevät ja nyt viimein myös kukkii
kasvihuoneen katonrajassa.

Juuri nyt on arvon papu viimein aukaissut ensimmäiset kukkansa korkealla kasvihuoneen katonrajassa. Nyt on vain se ongelma, että kasvihuoneessa ei enää juurikaan pörräile pölyttäjiä, joten saa nähdä, pölyttyvätkö nämä kukat lainkaan?

Suurimman osan taimista istutin ulos, niillä ei kyllä näytä olevan mitään mahdollisuuksia ehtiä sadon tuotantoon.

Kävi tässä miten kävi, en taida luovuttaa vielä kerrasta tämän kanssa. Jos kokeilen tätä ensi kesänä uudelleen, niin kylvän parsapavut vielä hiukan aiemmin kuin tällä kertaa. Lisäksi istutan ne varmasti suuriin ruukkuihin, jotka sijoitan kasvihuoneeseen. Ruukuissa kasvit yleensä menestyjät vielä paremmin kuin suoraan kasvihuoneen mullassa.

Ei siis ole nähtävästi mikään ihan helpoin kasvi, mutta haasteita pitää aina olla! Toivottavasti pavut, jos niitä joskus tulee, ovat tämän kaiken odottamisen väärti :) Olisi kyllä ihanaa saada edes jokunen valmis parsapapu maisteltavaksi. Vielä jaksan uskoa, että niiden täytyy olla oikein hyviä :)

#parsapapu

Kukkatalossa on mistä valita!

Postaukseen sisältyy kaupallista yhteistyötä

Tarvitsitpa puutarhaan erilaisia taimia, siemeniä, näyttävän ruukun tai muita tarvikkeita, kannattaa käydä kurkkaamassa Pirilän Kukkatalosta. Sieltä löytyy myös trendikkäät viherkasvit ja kauniit istutukset niin kotiin kuin tuliaisiksikin.

Tänä kesänä avautui uusi, Kukkatalon seitsemäs myymälä Tampereen Lakalaivaan. Muut myymälät sijaitsevat Helsingissä, Kaarinassa, Raisiossa, Riihimäellä, Salossa ja Tuusulassa.

Näin kesän loppupuolella myymälässä vallitsee upea väriloisto. Tuotteet on aseteltu kauniisti ja selkeästi esille tilavissa myymälöissä. 

Pirilän Kukkatalo on täysin kotimainen perheyritys, se on perustettu Raisiossa vuonna 1994, Pirilä-nimiselle alueelle. Puutarhalla on runsaasti omaa kasvituotantoa.

Viherkasveja löytyy moneen makuun, kuten vaikkapa suosikkiani
viehättävää ja trendikästä kilpipileaa.

Hauskaa, että myös puutarhamyymälä voi toimia pörriäisbaarina,
enpä ole tullut tätä aiemmin ajatelleeksi.
Myymälässä kävi aikamoinen pörriäiskuhina.

Tässä biologisesta torjunnassa käytettävää purua
kauniin aaloen lehdillä.

Juuri sinä päivänä, kun vierailin Tampereen myymälässä, siellä oli otettu käyttöön uutuus, biologinen tuholaistorjunta. Myyntikasveille oli ripoteltu purua, joka sisältää muun muassa petopunkkeja.

Nyt voit voittaa lahjakortin Pirilän Kukkataloon! Blogissani on menossa parhaillaan juhla-arvonta, jossa palkintona on neljä kappaletta Kukkatalon lahjoittamia lahjakortteja. Ehdit osallistua arvontaan 1.8. mennessä.

#arvonta #palkinto #lahjakortti #Kukkatalo #pirilankukkatalo

Mitä kuuluu arboretum Frickiin?

Kangasalla Tampereen kupeessa sijaitseva uusi yleisölle avoin puutarha, arboretum Frick on ollut tämän kesän vierailukohteeni.

Kävin ihastelemassa paikkaa ensimmäisen kerran heti sen avauduttua toukokuun puolivälissä. Sen jälkeen olen pyrkinyt käymään paikan päällä noin kerran kuussa katsastamassa ja kertomassa, mitä arboretumiin kuuluu.

Frick on avoinna vain kahtena päivänä viikossa, torstai- ja sunnuntai-iltapäivisin, aina elokuun puoliväliin saakka. Sinne on pieni sisäänpääsymaksu.

Arboretum on erityisen tunnettu alkukesän kukkijoista, etenkin vajaasta tuhannesta alppiruususta, jotka kukoistavat kesäkuulla kaikissa mahdollisissa väreissä. 

Nyt heinäkuun lopulla kukkien määrä oli jo selkeästi vähäisempi, monia mukavia väripikkujakin silti vielä löytyi.

Kasvihuoneen katosta riippuvat houkuttelevina vihreiden rypäleiden tertut.

Kasvihuoneen katosta riippuvat houkuttelevina
vihreiden rypäleiden tertut.

Ihan kierrokseni lopulla onnistuin löytämään
ihastuttavan vaaleanpunaisen lumpeen, jonka olin
nähnyt muiden kuvissa.

Jututin jälleen myös arboretumin omistajaa Erkki Frickiä. Hän kertoi ensimmäisen yleisökesän sujuneen oikein mukavasti. Kahtena kesän suosituimmista päivistä vierailijoita oli käynyt neljän tunnin aukiolon aikana yhteensä 800.

Perhosia oli täälläkin, näyttivät viihtyvän erityisesti nauhuksilla.

Kellopasuuna.

Vielä lisäyksenä pari kuvaa, jotka jäivät alun perin matkasta. Viirukirjokanukat olivat myös mukavia väriläiskiä, ja erottuivat nyt edukseen, kun ei ollut niin paljon kukkivia kasveja viemässä huomiota. 

Sinisarjojen kukinta alkoi olla jo loppumetreillä, 
upeita ovat silti aina. 

PS. Olethan osallistunut jo blogiarvontaani, jossa on tiedossa hyvät palkinnot! Osallistua ehtii 1.8. saakka.

#arboretumFrick #Frick #Kangasala #arboretum

Onko ruohonleikkuusilpusta hyötyä kasvimaalla?

Meillä on keräävä ruohonleikkuri, ja minulla on tapana levittää ruohonleikkuusilppua kasvimaalle kasvien juureen. Monesti olen kuitenkin miettinyt, onkohan tästä missä määrin hyötyä kasveille?

Silpulla pitäisi ainakin olla jonkinlainen lannoitevaikutus, ja lisäksi se toimii maanpinnassa katteena, joka parantaa maan rakennetta ja myös estää veden haihtumista kasvien juurilta.

Hiukan vaikea on kuitenkin arvioida sitä, minkä verran ruohosilppua kannattaisi millekin kasville levittää. 

Olen kuvitellut, että lannoitevaikutus voisi olla aika isokin, ja sen vuoksi olen ollut hieman varovainen silpun levittämisen kanssa, ettei tule tarjoiltua kasveille ainakaan liiallista, nopeaa typpiannosta. Joskus olen mielestäni huomannut, lähinnä tomaateilla, että niiden lehtien väri on muuttunut silpun levittämisen jälkeen nopeasti selkeästi voimakkaamman vihreäksi. Näin ajattelisin, että ne ovat saaneet silpusta hyvän, nopean typpipläjäyksen.

Sain hiljattain aikaiseksi tehdä asiasta hyvin epätieteellisen testin. Levitin silppua parisen viikkoa sitten vain osalle porkkanantaimista, ja viereiset porkkanat jäivät ilman.

Takana ruohosilppua saanet porkkanat, joiden
juurella ei ole juurikaan rikkaruohoja, kuten
etualalla olevilla porkkanoilla, jotka eivät
saaneet silppua.

Nyt on aika tutustua testin tuloksiin. Porkkanantaimien kasvussa ei mielestäni ole havaittavissa silmin nähtävää eroa, mutta rikkaruohojen määrässä on kuitenkin nähtävissä selvä ero. Ruohosilppua saaneiden porkkanoiden juurella rikkaruohoja on huomattavasti vähemmän.

Tässä vielä tilanne sen jälkeen, kun olin kokenut rikkaruohot silppua vaille jääneiltä porkkanoilta, jotka nyt tässä kuvassa taaempana.
Etualalla silppua saaneet.
Eipä ole silmin nähtävää eroa.

Voisi kuvitella, että tästä voisi kuitenkin olla hyötyä pidemmän päälle - jos ei muuta niin ainakin kasvimaan hoitajalle 🙂 Silpun lisäämisestä on varmasti etua myös maan rakenteelle, kun se lisää eloperäisen aineksen määrää maassa. 

Summa summarum, porkkanantaimien kasvussa ei tässä testissäni ollut nähtävissä ainakaan silmin havaittavaa muutosta. Jos ei ruohosilpusta ole isompaa hyötyä, niin ei tuosta varmasti ole haittaakaan.  

Täytynee myös vielä jatkaa testailua. Ehkä silppua voisi lisätä porkkanoille vielä toisenkin kerran, kun ei ensimmäisellä kerralla näyttänyt olevan ainakaan liiallista lannoitusvaikutusta.

PS. Olethan osallistunut jo blogiarvontaani, jossa on tiedossa hyvät palkinnot!

400 000 katselukerran juhla-arvonta!

Postaukseen sisältyy kaupallista yhteistyötä

Eilisiltana se sitten tapahtui, blogini kävijälaskuri pyörähti näyttämään nelosta ja viittä nollaa :) Iso kiitos teille kaikille blogini lukijoille, sillä teitä vartenhan näitä juttuja kirjoittelen!

Siksipä haluan myös muistaa teitä juhla-arvonnalla, jossa on palkintona Pirilän Kukkatalon lahjoittamat neljä lahjakorttia! Kukkatalo on avannut hiljattain Tampereen Lahdesjärvellä uuden upean myymälän, kerron siitä vähän tarkemmin tässä postauksessa.

Kukkatalossa on myynnissä myös kauniita
valmiita istutuksia.

Ensimmäinen arvontapalkinto on 50 euron arvoinen lahjakortti Kukkataloon.

Toisena, kolmantena ja neljäntenä palkintona on 20 euron lahjakortti Kukkataloon.

Lahjakortit ovat voimassa kaksi vuotta ja ne käyvät kaikissa Pirilän Kukkatalon seitsemässä myymälässä. Kukkatalolla ei ole verkkokauppaa, joten lahjakortti tulee käyttää jossain myymälöistä. 

Voit osallistua arvontaan kirjoittamalla tähän postaukseen kommentin, jossa kerrot mitä haluaisit hankkia Kukkatalosta, jos voittaisit arvonnassa lahjakortin?

Saat toisen arvan, jos olet liittynyt blogini lukijaksi (liittyminen tapahtuu oikeassa reunassa olevan Blogini lukijat-kohdan kautta).

Mainitse kommentissasi, jos olet mukana kahdella arvalla. Laita kommenttiin myös jokin yhteys- tai tunnistetietosi.

Arvonta päättyy reilun viikon päästä sunnuntaina 1.8. klo 24.00. Jos en tavoita voittajaa kahden viikon sisällä, arvon tilalle uuden. Kustannan lahjakorttien postituksen kotimaassa.  

Onnea arvontaan!

Arvontaan osallistumisaika on päättynyt, kerron lahjakorttien voittajat pian.

#arvonta #palkinto #blogiarvonta #Pirilankukkatalo

Katselukerroissa lähestyy uusi pyöreä luku - sen myötä tulossa arvonta :)

Blogini käyntikertojen laskuri näyttää jälleen jännittäviä numeroita. Pian pyörähdetään uudelle 100 000-luvulle, 400 000 katselukerran paremmalle puolen. Puolen miljoonan katselukerran raja alkaa sitten häämöttää seuraavana etappina...

Koska näitä rajapyykkejä ei saavuteta ihan tuon tuosta, on tämän kunniaksi jälleen paikalla järjestää arvonta teille blogini lukijoille. Blogini oikeasta reunasta löytyvä käyntikertojen laskuri näyttää tällä hetkellä lukemaa 399 810. Tuolla pyöreässä luvussa ollaan siis tuota pikaa, ja silloin on arvonnan aika. 

Onkin taas luvassa varsin kivat arvontapalkinnot :) Koska nyt juhlitaan 400 000 katselukertaa, on palkintojakin tiedossa kokonaista neljä kappaletta! Tässä olevat kuvituskuvat ovat palkinnot lahjoittaneesta kivasta kaupasta 🙂  Kannattaa siis pysytellä linjoilla, toivottavasti saan arvonnan käyntiin ihan pian!

Lisää pituutta satokauteen!

Useimpien syötävän kasvien satokausi on meillä Suomessa harmillisen lyhyt. Niinpä olen yrittänyt pitkittää sitä ainakin muutamien kasvien kohdalla, lähinnä siten, että kylvän näitä kasveja parina - kolmena eri ajankohtana.

Pisimpään olen harrastanut tätä salaatin kanssa. Aloitan ensimmäisten salaattien esikasvatuksen maaliskuun lopulla, ja viimeisimmän kylvön teen kesä-heinäkuun vaihteessa. Näin tuoretta salaattia pääsee nauttimaan toukokuun lopulta aina syys-lokakuulle.

Näitä salaatteja nautittaneen pitkälle syksyyn.

Viimeisestä kylvöstä istutan yleensä salaatintaimia myös astiaan, jonka laitan kasvihuoneen lämpöön ja suojaan. Tästä astiasta yleensä nautimme syksyn viimeiset salaatit.

Salaattien lisäksi olen harrastanut tällaista eri ajankohtiin ripoteltua kylvöä kurkkukasvien kanssa. Niiden kohdalla nimittäin tuntuu, että ensimmäisinä kylvetyt kurkut ja kesäkurpitsat vain jossain kohtaa kesän lopulla "väsähtävät", eivätkä jaksa enää tuottaa satoa, vaikka niitä kuinka hyvin hoitaisi ja lannoittaisi.

Ensimmäiset, huhtikuun lopulla kylvetyt
kurkut antavat jo täysillä satoa.

Tässä vaiheessa myöhemmin kylvetyt taimet astuvat remmiin, niiden ansiosta satoa on saatavilla syksyllä niin pitkään kunnes halla viimein hoitelee taimet.

Kesäkuussa kylvämilläni taimilla kukinta on vasta
suunnitteluasteella...

Vaiheistetusta kylvöstä on sekin etu, että satoa ei tule yhtäaikaisesti ihan järjettömiä määriä, kuten vaikkapa kesäkurpitsan kohdalla saattaa tapahtua, jos on kylvänyt monta tainta ihan samanaikaisesti.

Tänä vuonna minulla tuntuu osuneen nämä eri kylvöajankohdat juuri nappiin. Usein on niin kiirettä tai muuta saamattomuutta, ettei ole tullut tehtyä noita lisäkylvöjä ainakaan juuri sopivaan aikaan. Nyt ajoitus tuntuu sattuneen tismalleen kohdilleen, ja seuraavien kylvöerien taimet ovat valmiina, kun edellisten puhti alkaa hiipua.

Sama systeemi sopii hyvin myös esimerkiksi retiisille ja yrteille.

Oletko sinä harrastanut tällaista jaksotettua kylvöä?

#sato #puutarha #satokausi #kylvöajankohta #salaatti #kurkku

Ihanat pavut - herkullisia, kiitollisia, monipuolisia

Ja ehkä myös pikkuisen haastavia, voisi otsikon listaa vielä jatkaa. Kauniinnäköiset pavut tarjoilevat myös silmänruokaa. 

Hämmästyksekseni huomasin, ettei eri hyötykasvien viljelyvinkeissäni ole vielä lainkaan juttua pavuista. Ne ovat ehdottomasti ansainneet oman juttunsa!

Salkopavut kasvavat komeiksi, niiden
latvat voivat huidella korkealla
yli parin metrin korkeudessa.

Meillä yleisimmin kasvatettavat pavut ovat pensaspapuja, jotka tuottavat pienehköjä palkoja sekä köynnösmäisesti kasvavat salkopavut. Näissä molemmissa on vielä erilaisia ja erivärisiä alalajeja. Yleisimpiä ovat vihreät, pyöreäpalkoiset taitepavut. Litteäpalkoiset pavut ovat leikkopapuja, Löytyy myös keltaisia palkoja tuottavia vahapapuja sekä violetinvärisiä lajikkeita. 

Lisäksi on vielä muita harvinaisuuksia, kuten hyvin pitkiä, ohuita palkoja tuottava köynnöstävä parsapapu sekä kaikkein herkullisimmaksi pavuksi sanottu, Italiassa yleisesti kasvatettava borlottopapu. Sen vihreissä paloissa on kaunista punertavaa marmorointia. 

Nimen perusteella voisi ajatella, että myös herkullinen härkäpapu olisi papukasvi. Näin ei kuitenkaan ole, vaan se kuuluu virnakasveihin. Tämän vuoksi en nyt tässä jutussa käsittele lainkaan härkäpavun kasvattamista, joka on muutenkin vähän erilaista (hieman helpompaa) kuin varsinaisten papujen kasvattaminen. Siitä löytyykin jo oma, aiemmin kirjoittamani juttu.

Pienen pavunalun nousu maasta ja putkahtaminen ulos 
suuresta siemenestä näyttää melkoiselta ponnistukselta.
Ei siis ihme, että papujen saaminen itämään voi olla
 joskus hieman haastavaa.

Papujen suhteen on muutamia tärkeitä asioita:

- Ne ovat varsin hallanarkoja, eli kylvöajankohdan kanssa kannattaa olla tarkkana. Osa pavuista, lähinnä korkeaksi köynnökseksi kasvava parsapapu on niin herkkä, että se on parempi kasvattaa kokonaan kasvihuoneessa. 

Pavuntaimien esikasvatus varmistaa siementen itämisen ja
taimien pääsemisen hyvään kasvun alkuun.

- Pavut ovat myös etanoiden herkkua, joten kosteana kesänä on syytä olla tarkkana niiden suhteen.

- Märkänä kesänä myös home saattaa helposti levitä papukasvustossa. Papuja ei tämän vuoksi kannata kylvää tai istutttaa turhan tiheään, vaan jättää papupenkki suht väljäksi ja ilmavaksi. Taimiväliksi voi jättää jopa 20 - 25 cm. 

- Pavut kuuluvat ns. typensitojakasveihin. Niiden juurissa on nystyröitä, joissa elää typensitojabakteereita. Tämän ansiosta pavut eivät tarvitse kovin voimakasta lannoitusta. Ne jopa auttavat parantamaan maan kasvukuntoa muita, enemmän ravinteita tarvitsevia kasveja silmälläpitäen.

- Raaoissa pavuissa on ruoansulatukselle haitallista lektiini-proteiinia, minkä vuoksi pavunpalot tulee kypsentää keittämällä ennen niiden nauttimista.

Pienistä haasteista huolimatta pavun kasvattamista kannattaa ehdottomasti kokeilla, jos pavuista tykkää. 

Kun pavuntaimet ovat päässeet kasvun alkuun, ne ovat helppoja ja runsassatoisia. Itse esikasvatan taimet nykyään aina joko sisällä tai kasvihuoneessa. Näin siementen itäminen on huomattavasti varmempaa kuin jos kylväisi ne suoraan maahan. Lyhyt, muutaman viikon esikasvatus riittää, pavut voi kylvää esikasvatettaviksi toukokuun alkupuolella.

Taimia ulos istuttaessaan pitää olla tarkkana yölämpötilojen kanssa, sillä pavut ovat hyvin arkoja hallalle. Ne kannattaa istuttaa ulos aikaisintaan toukokuun lopulla - kesäkuun alussa, vähän säätilojen mukaan. Lämmöstä tykkäävät taimet kannattaa alkuvaiheessa suojata harsolla.  

Juuri muita vaatimuksia pavuilla ei olekaan. Ne viihtyvät monenlaisessa maaperässä, kunhan se on suht ilmavaa. Aiemmin mainittuja etanoita lukuun ottamatta pavuilla ei myöskään ole erityisempiä tuholaisia. 

Kuivempina kausina pavuntaimia on syytä kastella.

Pensaspavuntaimet kasvavat varsin kookkaiksi, ja ne ovat suht herkkiä kaatuilemaan. Niinpä papurivien ympärille on hyvä viritellä jonkinlaiset tuet esimerkiksi naruista.

Yksi pieni yksityiskohta papuihin vielä liittyy, nimittäin se, onko papulajike säikeellinen vai säikeetön. Aiemmin tämä oli vielä merkittävämpi asia kuin nykyään, säikeelliset lajikkeet tuntuvat muuttuneen harvinaisemmksi. Säikeet ovat paloissa pitkittäin olevia "kuituja", jotka ovat ainakin minusta syödessä vähän epämiellyttäviä. Kannattaa siis tarkistaa, että valitsee säikeettömän lajikkeen.        

Pavunpalot kannattaa kerätä ennen kuin siemenet ehtivät enemmälti pullistua niiden sisällä, sillä tällöin pavun maku ja rakenne alkavat kärsiä. Sopiva hetki on siinä vaiheessa, kun palot ovat kasvaneet täyteen pituuteensa, mutta eivät ole vielä lähteneet liiemmälti "pullistumaan". Ehkä myös niin, että kannattaa kerätä mieluummin hieman liian aikaisin kuin liian myöhään. Papuja kypsyy vähitellen jopa useamman viikon ajan, jolloin valmiita on palkoja on hyvä keräillä parin - kolmen päivän välein. 

Pavunpalkoja voi hyvin säilöä pakastamalla, tällöin palot kannattaa ryöpätä kiehauttamalla tai höyryttämällä ne nopeasti ennen pakastusta. Palot voi pilkkoa lyhyiksi parin - kolmen sentin pätkiksi, niin ne vievät vähemmän tilaa pakastimessa. 

Tässä vielä linkit tämän eri kasvilajien viljelyvinkkien sarjani muihin osiin:

Hajuherne, Juuriselleri, Lehtikaali, Maa-artisokka, Maissi, Parsa, Parsakaali, Porkkana, Talvivalkosipuli ja Tomaatti. 

#papu #pavut #kasvatus #viljely #puutarha #pavunkasvatus