Puutarhaharrastajan muuttokuorma...

Mitä kaikkea sitä puutarhaharrastaja ottaa mukaan muuttaessaan maalta rivitaloon?

Aika runsaasti kaikenlaista, vaikka paljosta olen myös luopunut. 

Olen yrittänyt vähentää ihan kaiken tavaramäärän noin puoleen entisestä. Joidenkin tavaralajien kohdalla se on onnistunut paremmin, toisten kohdalla ei ihan niin hyvin.

Parhaat puutarhatyökalut lähtivät ehdottomasti mukaan! Erityisesti suurin lempparini, kuvassa oikealla oleva, tuunaamani lantahara. Siitä voisin jossain kohtaa kirjoittaa ihan oman postauksen.

Oikealla oleva lantahara on ihan paras puutarhatyökalu. Vanhat, pienet lastentyökalut,

kuten kuvan keltainen lapio, ovat erityisen sopivia pikkupihaan.

Mukaan lähti myös kippoa, kappoa ja ruukkua jos jonkinlaista sekä tietysti tärkeä siemenlaatikko.

Mukana kulkeutui myös muuta tarpeellista, kuten kiviä, hiekkaa, kuivattuja kananmunankuoria, hiiliä, valmista kompostia... Kaikkea mitä ajattelen, ettei rivitalossa ainakaan helposti ole saatavilla.

Tietysti myös pieni koottava muovikasvihuone, erilaisia harjateräksenpätkiä, taimivalaisimet, kastelukannuja ja kasvihuoneen kastelujärjestelmä.

Tämän muovikasvihuoneen hankin viime kesänä saadakseni kasvatettua koristelukukat tyttären juhanmushäihin. Sijoitin silloin tämän keväällä toisen, isomman kasvihuoneen sisään nopeuttaakseni kukkien kasvua. Enpä olisi silloin arvannut, että tästä tulee lopulta ihan varsinainen kasvihuone rivitaloasuntoon 😊
 

Harjateräksiä

Ja vielä vateja, sankoja, puutarhaletkua, valokatteenpaloja, lannoitteidenjämät, harsot sekä keinu ja muut puutarhakalusteet... 

Onhan näitä, olisivatko jopa isoin osa muuttokuormassani? 😀 Eikä tässä vielä kaikki, sillä mukana ei ollut vielä lainkaan kasveja 😊 Niistä voit lukea tästä postauksesta.

Iloista vappuaattoa!

#muutto #puutarha #puutarhatarvike #rivari #rivitalo

Nyt kivoja uutisia, vihdoin blogiarvonta!

Postaukseen sisältyy kaupallista yhteistyötä 

Lupailin arvontaa jo jonkin aikaa sitten, kun blogini käyntikertojen laskuri pyörähti yli puolen miljoonan maagisen rajan 😊 Nyt on asiat edenneet siten, että on tuon juhla-arvonnan aika.

Siemenkauppa.com on lahjoittanut palkinnoksi kaksi ihanaa siemenpakkausta, toinen vähän enemmän hyötykasvipainotteinen, toisessa vähän enemmän kukansiemeniä.

Siemenkauppa.com on kotimainen verkkokauppa, jolla on laaja valikoima siemeniä ja puutarhatarvikkeita sekä erittäin nopeat toimitusajat.

Arvonnassa on kaksi palkintoa, vajaa 10 siemenpussia kummassakin.

Voit osallistua arvontaan yhdellä arvalla, kun kirjoitat tähän postaukseen kommentin, kumpi on enemmän sinun juttusi, hyöty- vai koristekasvit vai kenties molemmat? Laita kommenttiin myös jokin tunnistetieto, vähintään nimimerkki tai nimi, tai sp osoite.

Saat toisen arvan, jos olet blogini lukija/seuraaja joko täällä bloggerissa (lue-linkki oikeassa reunassa) tai blogit.fi-palvelun kautta. 

Kolmannen arvan saat, jos jaat tämän arvontapostauksen omassa blogissasi.

Mainitse arpamäärä kommentissasi.

Osallistumisaikaa arvontaan on äitienpäivään 14.5. klo 24 saakka. Kustannan palkinnon postituksen Suomen sisällä. Jos en tavoita voittajaa viikon sisällä, arvon tilalle uuden.

Arvontaan osallistumisaika on päättynyt. Kerron voittajat tuota pikaa.

#arvonta #blogiarvonta #palkinto #siemenkauppa.com #siemenarvonta #kilpailu 

Ketkä pääsevät kasvihuoneeseen?

Tänä vuonna onkin kova kisa siitä, mitkä tomaattilajikkeet pääsevät aiemmasta kutistuneeseen kasvihuoneeseen.

Aiemman puutarhani isompaan kasvihuoneeseen mahtui hyvin kasvamaan parikymmentä tomaattia, silloin ei ollut haastetta lajikkeiden suhteen.

Nyt uuteen rivaripihaan pystytin ainakin ensi alkuun muovikasvihuoneen, johon arvioisin mahtuvan sopivasti neljä tomaatintainta - vaan mitkä ne ovat?

Pari lajiketta on varmaa, aikainen ja runsassatoinen Golden sunrise sekä lempparitomaattini ihana raidallinen Tigerella.

Loppujen suhteen onkin tiukempi kisa. Kolmas on varmaan tämän vuoden uutuuteni, Tigerellan pikkusisko, ihanan tummaraitainen kirsikkatomaatti, lajikenimeltään Tiger. Sen ensimmäistä tomaattia odotan kovin malttamattomana.

Neljäs valinta on vaikein, joko perusvarma luottotomaatti Tanskan vienti, lempi-kirsikkatomaattini, todella aikainen keltainen Cereza amarilla, tai punainen kirsikkatomaatti Sweet million? Vai sittenkin minulle uusi pihvitomaattilajike Canestrino? Tulipa vaikea valinta.

Siinäpä ehdokkaita tarjolla 😊
Cereza amarilla, aikainen keltainen kirsikkatomaatti (maitotölkissä) sai juuri kehitettyä ensimmäiset nuput, millä se lunasti paikkansa kasvihuoneeseen.

Loput joutuvat tyytymään ruukkuihin ulkosalla.

En enää malttanut, vaan istutin tomaatit kasvihuoneeseen, vaikka pakkasöitä on vielä luvassa. Täytyy sitten tarvittaessa lämmittää vaikka kynttilöin.
Hyllyillä vähän lisää tomaatteja ja muita taimia.
Takana näkyy jättimäinen kuplamuovi. Säästin sen tilaamastamme sohvasta. Nostan sen kylmimpinä öinä lämmikkeeksi kasvarin päälle.

Tämä kesä näyttää, mahtuisiko tähän kasvariin kuitenkin kuusi tainta, se voisi olla sopivampi määrä. Liian tiheään tomaatteja ei kuitenkaan kannata istuttaa, tulee rutto- ja muuta ongelmaa. 

Myöskään juuri tämän isompaa kasvaria pihaan ei mahdu, vaikka joskus lasikasvihuoneen hankkisinkin.

Tästä pääset lukemaan vähän tarkemmin kokemuksiani erilaisista tomaattilajikkeista.

#tomaatti #lajike #tomaattilajike #kasvihuone #pieni

Ensimmäiset istutukset uuteen puutarhaan

Tämä on jännittävä hetki! 30 vuoden jälkeen pääsin tekemään jälleen ensimmäiset istutukset uuteen rivaripuutarhaan 😊

Ja mitkä olivatkaan ensimmäiset kasvit? Ihan ekaksi maahan pääsi vanhasta puutarhasta mukaan nappaamani ruohosipulitupsu. Vieruskaveriksi sille tulee ainakin valkosipulia, varmaan myös varhaista retiisiä ja tilliä.

Pitkän aikaa olen haaveillut, että saisin istuttaa ihanan köynnöshortensian jonnekin männyn juuren. Aiemmassa puutarhassamme se ei oikein ollut mahdollista - mutta nyt - enpä ole osannut edes haaveilla, että pääsisinkin istuttamaan köynnöshortensiani pihassa kasvavan vaahteran juurelle 😊 

Kävin eilen ostamassa köynnöshortensian taimen, joka pääsi multaan saman tien.

Köynnöshortensia on ennen muuta varjon kasvi, ja pihamme on tosi aurinkoinen.  Istutin sen siksi vähän suojaan vaahteran varjopuolelle. Toisaalta, paahde saattaa kuulemma vain hidastaa köynnöksen kasvua.

Jos kävisikin niin, että vaahtera tykkäisi kyttyrää runsaasta oksiston ja juuriston harvennuksesta ja ottaisi ja kuolla kupsahtaisi, niin säästäisin silti tuon rungon, niin mukavaksi ja monikäyttöiseksi se on jo osoittautunut. Vaikkapa talvella - jouluvalot runkoon, oli puu hengissä tai ei...

Kuulin myös juuri, että vaahtera on todella sitkeä kasvi. Sitä ei tahdo saada hengiltä niin millään, ei vaikka kuinka haluaisi. 

Saapa nähdä, miten köynnöksen ja vaahteran yhteiselo lähtee sujumaan 😊

#hortensia #koynnoshortensia #koynnos #vaahtera #,istutus #puu #runko

Nuppuja odotellessa...

Joka päivä - tai myönnetään, useita kertoja päivässä - tulee kurkattua toiveikkaana tomaatintaimia, josko pienenpieniä nupunalkuja jo näkyisi? Vaan ei vielä. Vaikka tomaatintaimet ovat runsaan ulkoilun ansiosta varsin vahvoja ja hyväkuntoisia, nuo suuresti kaivatut nuput vain antavat odottaa itseään.

Ei näy vielä nupun nuppua, vaikka miten tarkkaan katsoisi.

Kylvin tomaatit tänä vuonna maaliskuun alkupuolella, olisi varmaan pitänyt laittaa vielä aiemmin. 

Toiveissani on, jos viimeistään nyt tämän kuun aikana ilmestyisivät ensimmäiset nuppuset. Onhan tässä onneksi vielä viikon verran aikaa.

Laskin juuri, että taimia on nyt yhteensä 26. Olen siis onnistunut tiputtamaan määrää aiempien vuosien noin 40:stä - ja molemmissa on puolet liikaa 😊

En todellakaan tiedä, minne saan mahdutettua kaikki taimet 😊 Ajattelin, että tänne uuteen pihaan ja parvekkeelle yhteensä max 10. Vanhan asuntomme kasvariin voisin viedä "koristeeksi" muutaman. Enempää en viitsi siellä kasvatella. Lopuille täytyy sitten keksiä vielä joku käyttö.

Tästä voit lukea vinkkini tomaatinkasvatukseen.

#tomaatti #taimi #taimikasvatus #nuppu #piha #puutarha

Jännittävä pihakivien hankintakeikka

Eilen olikin vähän jännempi päivä. Lähdin itsekseni ostamaan pihakiviä ja lecaharkkoja reilun sadan kilometrin päästä.

Jännittäväksi keikan teki se, että olen hyvin surkea peruuttamaan peräkärryä. Pyrin suunnittelemaan reitit sitten, että voin aina ajaa vain eteenpäin 😊 Tai sitten tarvittaessa siirtää kärryä käsin.

Tällä kertaa en pystynyt suunnittelemaan reittiä kovin tarkasti, sillä en tuntenut määränpäätäni etukäteen.

Käytin apuna navigaattoria, joka ohjasi minut loppumatkasta pahemman kerran harhaan. Päädyin lopulta syrjäisen omakotitalon pihaan, mistä jatkuva "tie" muistutti korkeintaan kärrypolkua. Onneksi älysin pysähtyä enkä lähtenyt peräkärryineni enää seikkailemaan sinne. Pihassa oli tietysti lisäksi varoituskyltit vihaisesta koirasta.

Siinä kohtaa ei auttanut muu kuin ottaa käyttöön heikot peruutustaitoni ja toivoa, että saan auton ja kärryn käännettyä kunnialla kohti tulosuuntaa. 

Onneksi kääntymispaikka ei ollut ihan maailman haastavin, mutta ihan riittävän vaikea kuitenkin. Ehkä kymmenen kerran venkslauksen jälkeen olin lopulta onnellisesti oikein päin. Kerran siinä vekslatessani raotin varovasti auton ovea tarkistaakseni kärryn sijoittumisen. Ei hyökännyt ainakaan heti koira kimppuun. On siinä mahtanut olla talon asukkailla hupia seuratessaan yllättävää peruutusnäytöstäni 😊 Jos tila olisi ollut vähääkään ahtaampi, en kyllä tiedä, mitä olisin tehnyt 🙁

Siinä kohtaa soitin myös jo toista kertaa kivipaikkaan varmistaakseni reittiä. Olin soittanut jo kerran aiemmin kertoessani tuloaikani. Vielä jouduin soittamaan kolmannenkin kerran, kun ajoin vahingossa ohi yhdestä pikkuristeyksestä.

Kivipaikan pihassa autoni peruutteli varmoin ottein paikallinen nuori rekkakuski 😊 Kivet saatiin lopulta lastattua kunnialla kyytiin. Aika paljon painoa niistä tuli, juuri sallittuun rajaan asti, ja se kyllä tuntui autoa kotiin ajaessani.

Yhteensä 500 kiloa pihakiveä.

Lecaharkot ladottiin auton perään.

Olipas vähän sykettä nostattava seikkailu, ihana oli olla jälleen perillä kotona.

Pitäisi kyllä opetella peräkärryn peruuttaminen 😊

Pihan ja parvekkeen tuunailua

Uuden kodin pihan ja parvekkeen laittoa on ollut mukava edistää aurinkoisessa ja kuivassa säässä. Tässä vähän tilannekatsausta niistä.

Pihasta karsimamme vaahteran oksantynkään ripustin ensi alkuun kevätkukka-amppelin.

Terassille raijasin vanhasta asunnostamme pari suurinta ruukkuani. Ajattelin, jos tomaatti tai pari tulisi näihin kumpaankin.

Tuotiin myös vanha keinumme, joka on tuollainen vähän pienempi, ja mahtui siksi suht hyvin terassille.

Katoksen laittoa vaille valmis.

Parvekkeelle viritin tuollaiset minusta aika mukavat valoverhot ajatuksella, että antavat vähän näkö- ja auringonsuojaa.

Yläreunassa on verhovaijeria. Alas kiinnitin painoksi lyijynauhaa.

Löysin poistomyynnistä pari kivaa tuolia, vitosen kappale 😊 Maalasin niiden seuraksi samanväriseksi vanhan, aiemmin vaaleansinisen puutarhapöytämme.

Kalusteiden harmaa väri sointuu täydellisesti tiiliseinän harmaaseen rappaukseen.

Olen niin onnellinen tästä parvekkeesta, jonne on käynti suoraan makuuhuoneestani. On ihanaa avata verhot aamulla ja ihailla näkymää parvekkeelle 😊 Ja edessä on vielä sekin ihanuus, kun pääsee tuomaan ja istuttamaan kasveja!

Pihasta raivailin eilen paikan pienelle kasvihuoneelle, ainakin ensi alkuun sellaiselle muovihökötykselle. Lähinnä poistaen maasta runsaan määrän suikeroalpia ja vähän rikkaruohoja ja muuta. 

Multa vaikutti varsin hyvältä. Tähän pitäisi tuleman pikimmiten pieni  muovikasvihuone.

Olen jo pidemmän aikaa kaivannut kovasti talventähteä, se voisi olla tosi kiva tähän uuteen pihaan. Oikein missään ei kuitenkaan näy olevan sitä myynnissä. Osaisitko vinkata, mistä sitä voisi hankkia?

Etupihan puolella odotan vielä mielenkiinnolla, mitä lumiröykkiöiden alta paljastuu. Etupiha on pohjoiseen ja hyvin varjoinen, joten se tulee varmasti olemaan kasvien kannalta haastava.

Etupihan puoli on kovasti varjoinen. Mitähän lumen alta paljastuukaan?

Vuorenkilpeä ainakin näyttää olevan. Se ei kuulu lempikasveihini, joten voi olla, että ne vaihtuvat  kuunliljoihin, joista taas tykkään kovasti.

Sitten on pari tuollaista riippamallista, hauskan näköistä pikkupuuta. Mitähän nuo ovatkaan, kun en ole kovin hyvä näissä koristekasveissa? Jotenkin tutun näköisiä kyllä ovat.

Ihanaa viikonloppua!

Vannomatta paras!

Edellisessä kylvöpostauksessani kerroin, miten olen tyytyväinen siitä, että tulin lopettaneeksi työlään kaalinkasvatuksen viime vuonna. Niin herkullista kuin vaikka parsakaali onkin 😊 Mutta kaalit ovat niin kovin hankalia suojattavaksi monilta niitä vaanivilta tuholaisilta.

Vaan kuinkas kävikään, nyt aloin kovasti kaipailemaan omaa kiinankaalia, jotta pääsisi tekemään ihanaa korealaista kimchiä.

Eihän siinä muu auttanut kuin laittaa vanhat kiinankaalinsiemenet multaan. Ja kuinka ollakaan, useita vuosia vanhat siemenet itivät yllättävänkin hyvin.

Tosin, kun tarkkoja ollaan, ei kiinankaali ole kaali ensinkään, vaan se kuuluu nauriskasveihin.

Sieltä pienet kiinankaalinalut nousevat.
Astian takaosassa on vähän muutakin, salaattia sun muuta.

Yhtä kaikki, kiinankaali on kasvatettavana vähintään yhtä haastava kuin varsinaiset kaalit. Se on aivan erityinen tuholaismagmeetti, kuten monet muutkin ristikukkaiskasvit, joihin kaikki kaalit kuuluvat. No, pitäähän haasteita aina olla 😊

Toisaalta mietin, että voisivatko kaalintaimet olla täällä rivarissa paremmin tuholaisilta piilossa, kun nuo naapurit tuskin kaaleja kasvattelee 😂

Näillä pienenpienillä tiluksilla ne ovat myös paremmin valvovan silmäni alla, ehkä myös vähän helpommin suojattavissa.

Toisaalta saattaa olla, että kaalit innostuvatkin kukkimaan ennen aikojaan, kun piha on niin aurinkoinen ja lämmin.

Aika näyttää, päästäänkö tässä nauttimaan oman maan kimchistä? 

#kaali #kiinankaali #kasvatus #rivitalo #piha #pieni #puutarha #kimchi #siemen #taimikasvatus #taimi

Oivoi, tämä kylvöpostaus meinasi ihan jäädä!

Kylväessäni tänä vuonna ensimmäisiä taimikasvatettavia siemeniä reilu kuukausi sitten oli jotain kiirettä tai muuta, ja jäi tuolloin kokonaan kertomatta tämänkertaiset tomaatti- ja muut kylvökseni. Mutta vielähän nuo ehtii 😊

Tämänhetkisessä kahden puutarhan "loukussani" pohdiskelin, mitä tehdä taimikasvatuksen suhteen. Kaksi oli kuitenkin varmaa: jonkin verran tomaatteja pitää olla. Kuin myös kesäkukkia, niihin olen viime kesien hääkukkaprojektien myötä tykästynyt. Lisäksi vähän maustekasveja ja lemppareitani kurkkuja ja kesäkurpitsoita sekä jokunen juuriselleri ja purjo.

Työläästä kaalinkasvatuksesta onneksi luovuin jo viime kesänä, niitä ei siis ole tulossa nytkään.

Tomaateissa päädyin tällä kertaa vajaaseen kymmeneen lajikkeeseen.

Tomaattilajikkeista mukaan pääsivät ehdottomat suosikkini, kivan raidallinen ja runsassatoinen Tigerella sekä keltaisista lempparini, runsassatoinen ja varsin aikainen Golden sunrise. Lisäksi ihana keltainen kirsikkatomaatti Cereza amarilla. Se on runsassatoinen, varma ja erityisen nopeakasvuinen. Se onkin lajike, jonka tomaatit yleensä kypsyvät ensimmäisenä. Toki myös "perustomaatti" Tanskan vienti. 

Usein kasvattamani, kaikkein makeimmaksi tomaatiksi sanottu Sungold jäi tällä kertaa pois. Sen tomaatit ovat aika kovia halkeilemaan, ja minusta se ei oikein maistu enää tomaatilta, kun on niin makea. Mutta eipä sillä, hyviä ne silti on. Jotenkin ei vain nyt ollut oikein Sungold-fiilistä 😊 

Kaikkein innokkaimmin odotan kuitenkin tämän vuoden uutuuttani, se on raidallisen Tigerella-tomaatin "pikkusisko", kirsikkatomaatti, jonka lajikenimi on yksinkertaisesti vain Tiger. Se on ainakin siemenpussin kuvassa aivan ihastuttavan herkullisen näköinen viininpunertavine raitoineen.

Säästeliäästi on siemeniä pussiin laitettu 🙁 Kilohinta olisi kyllä melkoinen!

Tästä voit lukea tarkemmin kokemuksiani erilaisista tomaattilajikkeista vuosien varrelta.

Pari päivää sitten kylvin vielä muutaman kesäkurpitsan ja kurkun. Vielä täytyy laittaa hiukan papuja, ja sitten alkanee olla tämän kevään esikasvatukset siinä.

Maissien kanssa vielä vähän jahkailen. Niitäkin olen joka vuosi kasvattanut, omat maissit on niin hyviä, ja tämä aurinkoinen piha voisi olla hyvä paikka 😊 Jospa niitä vielä ihan muutaman laittaisi... 😊

#tomaatti #taimikasvatus #kylvö #lajike #siemen #hyva #tomaattilajike 

Pienen pihan ensimmäiset löydöt...

Täällä kovasti odotellaan, mitä kaikkea uudesta pihastamme paljastuu hangen alta. Mitään kovin isoja ihmeitä en kuitenkaan odota, pienetkin yllärit on ihan tervetulleita.

Krookuksia ainakin näyttää olevan, ehkä joitain muitakin sipulikukkia on nousemassa.

Sieltä ensimmäiset piipat pilkistävät.

Lähellä talon seinää näyttäisi olevan jonkinlainen vanha, pikkukivien reunustama vihannespenkki. On kuitenkin aika rikkaruohottunut eikä muutenkaan kovin edustava, joten saa kyllä purkutuomion.

Tässä on nähtävästi ollut jotain vihannespenkkimeininkiä.
Ei kuitenkaan oikein minun makuuni, pitää katsoa parempi paikka.

Pihasta löytyi yksi lempikasvejani 😊

Toistaiseksi paras ylläri on maassa luikerteleva, talven yli selvinnyt muratti. Olen aina ihaillut muratteja, etenkin siellä, missä ne viihtyvät luonnossa. Se on toisaalta vähän eksoottisempi, mutta toisaalta jotenkin aika kotoisa kasvi. Se tuo mieleen monet mukavat reissut naapurimaihin, missä muratit kiipeilevät pitkin metsien puita.

Olen joskus yrittänyt muratin ympärivuotista kasvatusta ulkona, mutten ole onnistunut löytämään lajiketta, joka olisi pärjännyt talven yli. Loistojuttu, että sellainen näyttäisi nyt kasvavan omassa kotipihassa 😊

Onko sinulla kokemuksia muratista?

Pääsiäisenä tehdyn vaahterankarsimisoperaation jälkeen pihaamme ilmestyi varsin runsaslukuisesti kevään ensimmäisiä perhosia. Vaahterasta valuva mahla toimii varmaan houkuttimena.

Tämä postaus näyttää olevan blogini 700., jonkinlainen pieni etappi sekin 😊 

#pieni #piha #rivari #rivitalo #pikkupiha #muratti #puutarha #perhonen #huhtikuu #kevat

Pihan raivaus alkuun

Aurinkoinen pääsiäinen innosti pihahommiin, vielä kun apuvoimana oli tytär avokkinsa kanssa. Homma sujui porukalla mukavasti, ja on kiva, kun näin pienissä puitteissa saa melko nopeasti aikaan oikeasti näkyvää 😊

Kerroin aiemmin, kuinka pienen pihamme lähes täytti suuri, kaksikerroksisen talon kattoon asti ulottuva vaahtera.

Alkuperäinen ajatukseni oli, että vaahtera pois. Nyt kun ryhdyimme hommaan, ajatukseni kuitenkin hieman muuttui.

Piha on suoraan etelään, ja mietin sitä, miten kuuma se tulee kesällä olemaan. Vaahtera tarjoaisi suojaa ja varjoa. Niinpä teimme ainakin alkuun kompromissiratkaisun. Poistimme valtaosan vaahteran sivuhaaroista, mutta jätimme vielä kaksi korkeaa päähaaraa.

Tuli myös mieleen, että karsittuihin oksantynkiin voisi olla hauska ripustaa amppeleita... 😊

Tässä vielä lähtötilanteesta joulukuun puolivälissä otettu kuva.

Jännä nähdä, miltä tilanne kesällä näyttää, ja selviääkö vaahtera tästä rankasta karsinnasta. Jos ei, niin sitten lopputulos on selkeä. Mielenkiinnolla nyt odotan, miten harvennetun puun latvus kesällä toimii, varjostaako sopivasti vai kuinka.

Samaan syssyyn karsin vähän muutakin, lumen alta paljastunutta kasvillisuutta.

Isoja hortensioita näyttäisi olevan kolme. Niistä yksi saanee lopulta jäädä. Pihan takaosassa on jotain pensasta, olettaisin sireeniä, sekin harveni reippaasti.

Kokonaan lähdön tulevat saamaan kotkansiipi-saniaiset, jotka kasvavat terassiseinämää vasten. Olen niihin aika kyllästynyt katseltuani niitä vuosikymmeniä edellisessä kodissamme. Ovat myös vähän turhan innokkaita leviämään.

Lopuksi vielä pesin terassin.

Terassin aitaa vasten nojailee muutamia harjateräksenpätkiä, jotka nappasin mukaan vanhalta asunnoltamme. Saa nähdä, mitä niistä syntyy 😊

Pienestä pihasta, olisiko tuo 5x5 metriä, kertyi tässä vaiheessa pari suurta peräkärryllistä oksia kuskattavaksi pois. Näistä kuormista ei harmi kyllä tullut otettua kuvia.

Aiemmin jo revin kokonaan pois taloa verhonneen villiviinin, siitäkin kertyi melkoinen kasa.

Nyt odotellaan kevään etenemistä ja seuraavia vaiheita. Aloin jo visioida paikkaa kesäkurpitsoille, kurkuille, köynnöspavuille... 😊 Pienenpieni kasvihuone on vielä harkinnassa.

#rivitalo #pienipiha #piha #terassi

Taimikasvatusta ihan sokkona

Eipä ole puutarhaurallani aiemmin ollut tällaista tilannetta: minulla ei ole kovinkaan selkeää käsitystä siitä, missä ja miten tulen kesällä puutarhuroimaan.

Se kuitenkin on aika varmaa, että jossain ja jotenkin. Muutimme viime vuoden lopulla maalta kaupunkiin rivitaloasuntoon. Nyt odottelen uuden asunnon pienen pihan paljastumista lumihangen alta: mitä pihassa kasvaa, ja mitä siinä + parvekkeella voisi mahdollisesti kasvattaa. 

Tämän lisäksi vanha asuntomme suurine puutarhoineen on edelleen myymättä, joten sielläkin olisi periaatteessa ainakin ensi alkuun kasvatusmahdollisuuksia.

Siispä, mitä tehdä tässä epävarmuuden tilassa? Taimikasvatusta olen tuttuun tapaan jonkin verran aloitellut, joskin aiempaa huomattavasti pienemmässä mitassa. Kummasti olen malttanut, taimia on reilusti alle puolet normimäärästä. Eipä tuolle ainoalle mahdolliselle ikkunalle yhtään enempää mahtuisikaan. 

Useamman hyötykasvin paras kylvöajankohta on jo mennyt, mutta monia ehtii vielä laittaa kasvamaan, kuten avomaankurkut ja kesäkurpitsat. Niitä ainakin pitää vielä kylvää.

Tästä pääset lukemaan eri hyötykasvien kylvöajankohdista.

Vähän tomaatteja sekä hiukan purjoja, yrttejä ja lemppariani juuriselleriä pääsi tällä kertaa taimikasvatukseen, vaikkei minulla ole oikein tietoa, missä näitä jatkokasvatan.

Tosi mukava yllätys on ollut se, että olen jo pystynyt hyödyntämään heti ikkunan vieressä avautuvaa aurinkoista terassia. Pystytin sinne pienen muovikasvihuoneen, jonne olen saattanut siirtää taimet ulkoilemaan aurinkoisina päivinä jo parin viikon ajan. Näppärää, kun taimien siirtomatkaa on vain pari metriä 😊 Tämän valohoidon ansiosta taimet ovat nyt harvinaisen hyväkuntoisia.

Taimia valohoidossa lämpöisellä, aurinkoisella terassilla.

Seuraavaksi olisi tiedossa hieman pihan varsin reheväksi päässeiden puiden ja pensaiden karsintaa, vaikkei minulla ole vielä oikein tietoa, mitä lajia ne kaikki ovat.

#puutarha #rivitalo #piha #terassi #hyötykasvi #tomaatti #taimi #taimikasvatus #pienipiha

Aurinkoista pääsiäistä!