maanantai 20. huhtikuuta 2020

Härkäpapu - hyvä, helppo herkkukasvi

Härkäpavuntaimia.

Hoksasin jälleen yhden puutteen täällä blogissani, huomasin ettei täällä ole vielä lainkaan postausta härkäpavun kasvatuksesta!

En oikein voi ymmärtää, miten se on mahdollista, kun kyseessä on niin mainio ja helppo kasvi. Ehkä selittyy sillä, että ryhdyin itse kasvattamaan härkäpapua vasta varsin myöhään, ehkä viitisen vuotta sitten. Minulla ei siis ole siitä vuosikymmenten kokemusta, kuten monia muita vihanneskasveista.


Taimikasvatus nopeuttaa

Härkäpapu on kuitenkin niin helppo ja mukava kasvi, että sen kanssa pääsee helposti sinuiksi jo vähemmälläkin kokemuksella.

Härkäpapu kukkii kauniin kukin,
jotka houkuttelevat mukavasti pölyttäjiä.
Se on loistava kasvatettava, joka ei nöksähdä juuri mistään. Härkäpapu on hyvin vaatimaton niin maaperän, lannoituksen kuin myös erilaisten sääolosuhteiden suhteen. Se ei ole myöskään erityisen hallanarka, kuten pavut yleensä. Taimet ovat vahvoja, eivätkä ne hätkähdä esimerkiksi siirtelystä. Ja ravintoarvoltaan härkäpapu on aivan huippu, mainiota kotimaista superfoodia!

Itse esikasvatan härkäpavuntaimet kylvämällä siemenet juuri näihin aikoihin huhtikuun puolivälin paikkeilla, hajakylvönä sopivaan astiaan. Siementen väliin saa jäädä muutama sentti.

Minulle noin 30 tainta on sopiva määrä, jonka tuottaman sadon juuri jaksan korjata talteen ja josta riittää sopivasti talven tarpeisiin.

Sadonkorjuu on nimittäin härkäpavunkasvatuksessa suurin homma. Tai ei oikeastaan sadonkorjuu, vaan sadon käsittely.

Siemenet voi myös kylvää toukokuun loppupuolella suoraan maahan. Kovia siemeniä kannattaa liottaa hetki ennen kylvöä. Samoihin aikoihin voi myös istuttaa valmiiksi kasvatetut taimet maahan.

Riviväliksi 30-40 cm on sopiva, taimiväli saa olla 15-20 cm. Härkäpavut kasvavat varsin korkeiksi, vähän lajikkeesta riippuen parhaimmillaan liki metrin mittaan.

Härkäpapu kuuluu typensitojakasveihin, minkä vuoksi se ei tarvitse kovin voimakasta lannoitusta. Puuntuhkaa voi levittää maahan hieman. Härkäpapu toimii myös loistavana maanparannuskasvina, minkä vuoksi sitä suositaan paljon vuoroviljelyssä.

Härkäpavut ovat voimakaskasvuisia, eivätkä tarvitse kasvukaudella juurikaan hoitoa. Ainoastaan korkeat kasvit saattavat kaatuilla helposti, joten rivivälejä on hyvä harailla alkuvaiheessa siten, että siirtää multaa taimien juureen. Myöhemmin pitkät varret on hyvä tukea, etteivät ne pääse kaatumaan.

Härkäpapusatoa.

Sadonkorjuuseen elokuussa


Härkäpavut kypsyvät korjuukuntoon yleensä elokuulla. Jos on epävarma, milloin pavut ovat sopivan kypsiä, kannattaa aukaista yksi pulleahko palko kasvin alaosasta ja tutkia, ovatko siemenet pullistuneet sopivankokoisiksi.

Kypsät siemenet ovat kauniin vaaleanvihreitä. Jos siemenet alkavat kellertää, ne alkavat jo olla ylikypsiä, ja siemenet muuttuvat puiseviksi. Kypsymisen edetessä palon pinta tummuu lähes mustaksi. Papujen ollessa sopivan kypsiä, saa alimmissa paloissa olla hiukan tummentumaa.

Koko satoa ei pääse, tai joudu, keräämään kerralla. Palot kypsyvät alhaalta ylöspäin. Ensinnä pääsee keräämään alimmat palot noin puoliväliin asti. Ylemmät palot saavat jäädä vielä vähäksi aikaa kypsymään. Palot on hyvin nopeita poimia, pari sankollista palkoja poimii hetkessä.

Palkojen käsittelyssä on muutama vaihe. Ensinnä palot avataan, ja kerätään niistä siemenet talteen.

Siemenet voi huuhtaista siivilässä, minkä jälkeen ne ryöpätään nopeasti pienemmissä erissä. Ryöppäämisen jälkeen haluan itse vielä poistaa jokaista siementä verhoavan kuoren, joka on vaaleankellertävä, paksuhko, vähän nahkamainen. Minusta nämä kuoret on syödessä epämiellyttäviä, ja siksi haluan ne poistaa. Tämä asia näyttää jakavan mielipiteitä, osa pitää näiden siemeniä verhoavien kuorten poistamista tarpeellisena, osa ei.

Tämä kuorten poistaminen on sadon käsittelyn työläin vaihe, mutta mielestäni ehdottomasti vaivan arvoinen. Kuori on sen verran sitkas, että sen avaaminen sujuu helpoiten veitsellä. Sen jälkeen onkin helppoa pullauttaa helakanvihreä siemen ulos kuorestaan.

Tässä vaiheessa on myös hiukan kiire, siellä jos ryöpätyt siemenet ehtivät seisoa vähän pidempään, niitä verhoava kuori muuttuu varsin kovaksi ja on entistäkin hankalampi poistaa. Niinpä ryöppääminen kannattaa tehdä pienehköissä erissä, ehkä reilu litra kerrallaan.

Ryöpätyt siemenet voi pakastaa sopivissa rasioissa. Käyttöönotettaessa jäisiä siemeniä keitetään vielä muutama minuutti.

Härkäpavun siemenet eivät tarvitse kovin pitkää keittoaikaa, ne kypsyvät äkkiä helposti ylikypsiksi.


Mihin käyttää härkäpapua?

Härkäpapu on hyvin monikäyttöinen, ja ajattelinkin tehdä sen käytöstä kokonaan oman postauksen lähiaikoina.

Härkäpavuista on myös helppoa kerätä siemenet talteen seuraavan vuoden tarpeisiin. Anna tällöin muutaman palon tuleentua aivan kypsäksi asti. Palot saavat tummua pinnaltaan hyvinkin tummaksi, usein palko myös alkaa tällöin hieman rakoilla auki. Kerää tuleentuneista paloista siemenet, ja kuivata ne ilmavassa paikassa. Usein käy niin, että muutama palko saattaakin jäädä epähuomiossa keräämättä, ja näin seuraavan kesän siemensato kypsyy aivan itsestään.

4 kommenttia :

  1. Kiitos, tuli mainiosti tietoa härkäpavusta!

    VastaaPoista
  2. Kiitos tästä infopaketista! Pari vuotta sitten hankin ensimmäiset härkäpavun siemenet. Ajattelin, että ne olisivat lähinnä maanparannuskasveina savisella kasvimaallamme, mutta on niiden siemenet tullut aina käytettyäkin. Lapsetkin tykkäävät mutustella niitä keitettyinä. Merkitsen muutaman palon aina kesällä langanpätkällä, jotta en keräisi vahingossa siemensatoa varten tarkoitettuja palkoja. Minä olen esikasvattanut osan härkäpavuista ja kylvänyt osan toukokuun puolenvälin aikoihin suoraan maahan. Satoa on ehtinyt tulla kummallakin tavalla. Voisikin oikeastaan laittaa jo siemeniä itämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna! Härkäpapu on kyllä mukava kasvi ja myös oikein hyvänmakuinen :)

      Poista

Kiva kun kävit, tulethan toistekin!
Ja laitathan mieluusti kommenttia,
jos sinulla on mielessä toiveita tai muuta blogini suhteen!