Nyt on mielenkiintoinen tarjous!

En mielelläni nosta täällä blogissani kaupallisia toimijoita, ellei asiasta ole erikseen sovittu.

Nyt huomasin kuitenkin sellaisen tarjouksen tai kampanjatuotteet, etten malta olla tätä nostamatta.

Kyse on siitä saksalaisesta ruokakauppaketjusta, jossa muuten on sivumennen harvinaisen hyvät siemen- ja muutoinkin puutarhavalikoimat.

Nyt tämän loppuviikon erätuotteena on tällaisia mainioita keraamisia kastelusuppiloita tai -ruukkuja, kahta eri kokoa.

Kyseessä on vanha intiaanien keksintö. Savesta tehty suppilo tai ruukku upotetaan multaan, ja täytetään vedellä. Huokoinen astia päästää vähitellen vettä läpi multaan sen kuivuessa.

Vähän heikkolaatuinen kuva siitä, 
miten suppilon päälle voi laittaa 
ylösalaisin pullon, joka on täytetty vedellä.

Pienempiä suppiloita on paketissa neljä, isompikokoista ruukkua yksi, eivätkä ole mielestäni hinnalla pilattuja. 

Suuremman vetoisuus on reilu litra. Etenkin pienemmän, mutta miksei isommankin päälle voi myös laittaa vedellä täytetyn, ylösalaisin käännetyn pullon, josta astiaan valuu pikkuhiljaa lisää vettä. Vesimäärä lisääntyy näin merkittävästi. 

Jos astian päälle ei laita pulloa, siinä kannattaa pitää jonkinlaista kantta. Isommassa ruukussa onkin mukana myös kansi.

Pienempi voisi sopia ja riittää esimerkiksi amppeliin useamman päivän reissun ajaksi, isompi voisi olla sopiva esimerkiksi kasvatuslaatikkoon. Veden riittoisuuteen vaikuttaa tietysti myös olosuhteet, kuten säätila ja kasvatusastioiden sijainti - ovatko ne pahasti paahteessa vai enemmän varjossa.

Nämä menee kyllä minulla ehdottomasti kokeiluun!

Voi ihanat lehtikaalit 😊

Kerroin joskus syksyllä, miten keksin vasta aika loppukesästä kylvää vähän lehtikaaleja kasvamaan isoissa ruukuissa.

Idean taustalla oli tyttäreltäni edellissyksynä vähän vahingossa pelastamani, hänen jo kuolleeksi luulemansa lehtikaalienjämät. 

Tällaisia ovat muutama hassu 
lehtikaalinlatva tällä hetkellä. 

Myöhäinen kylvö olikin mainio juttu. Lehtikaalit tuottivat parvekkeella mukavasti satoa aina jonnekin marraskuun loppupuolelle saakka. Silloin säiden kylmettyä katkaisin vielä latvatupsut sisälle vesilasiin, jotta niistä saattoi napsia vielä viimeisiä lehtiä. 

Suurin osa varsista on
kasvattanut juuria.

Nyt huomasin, että latvat ovatkin kasvattaneet vesilasissa juuria! Eihän noita voi nyt hävittää pois, vaan täytyy ennemminkin istuttaa multaan. Saattaisi hyvin olla, että selviäisivät tästä ensi kesään saakka, kun ollaan jo näin lähellä vuodenvaihdetta 😊 Sehän olisi vallan mukava juttu, aikamoinen kasvuvoima kyllä näillä.

Tämä onkin nyt mainio konsti saada omaa lehtikaalia lähes ympäri vuoden - ja saada lisäksi lehtikaali kasvamaan monivuotisena. Tämä systeemi menee ehdottomasti jatkoon!

#kaali #lehtikaali #juurtuminen #kasvatus #kasvattaminen

Yksi paprika kasvaa hulluna, muut juroo

Toivottavasti ei ala jo kyllästyttää nämä mun paprikajutut... No, ei oo pakko lukea 😊

Olen nimittäin edelleen aika innoissani näistä ulkoa sisälle ruukkuihin siirtämistäni paprikoista - ja myös vähän ihmeissäni. 

Nyt ennen muuta suurista eroista kolmen eri paprikakasvin välillä. Kaikki kolme kasvavat suunnilleen saman kokoisissa, hämmästyttävän pienissä ruukuissa, ja kaikilla on samanlaiset lannoitukset ym., mutta niiden kasvussa on valtavia eroja. 

Etummaisena innokkain kasvaja, joka on
lähes kaksi kertaa pienempien yksilöiden
kokoinen, ja väriltään hyvin tummanvihreä. 
Aivan kuin kokonaan eri kasvi kuin muut.
Vasemmalla paprikoiden edessä on pari
persiljaruukkua.

Yksi kasveista on innosttunut oikein toden teolla kasvamaan. Se kasvattaa koko ajan uutta versoa, ja aukaisi juuri muutaman kukankin. Sen lehdet on hyvin tummavihreitä, ja uutta versoa pukkaa sen kuin ehtii. Kasvi on melkein tuplannut korkeutensa nyt sisällä ollessaan. Korkeutta on nyt jo metrin verran, leveyttä puolisen metriä ja latvahaaroja kymmenkunta.

En tajua, mistä tuo repii tämän kasvuvoimansa, olen lannoittanut paprikoita kerran 😊

Kukkiakin hujoppiyksilö intoutui tekemään,  
sen kasvuvoima on kyllä huikea!

Yksi kolmesta kasvista on kovasti lakastunut, tiputtanut ainakin puolet lehdistään, eikä osoita oikein minkäänlaisia kasvun merkkejä. Kolmas on sitten näiden kahden väliltä.

Sellainen ero näissä on, että "hujoppiyksilö" on jo ehtinyt kypsyttää kaikki paprikansa, kun muissa kasveissa on vielä paprikoita tuloillaan. Voisiko tämä olla syynä tämän yhden kasvuintoon?

Nyt jännityksellä odotan miten homma tästä jatkuu, selviävätkö kaikki kasvit yli talven, vai miten niiden käy?

Tällaiset versot leikkelin juuri vesilasiin 
juurtumisen toivossa.

Hujopista olen myös leikellyt jo useamman kerran pois pisimpiä versoja. Olen yrittänyt saada niitä juurtumaan, mutta toistaiseksi tuloksetta. Saa kertoa, jos jollakulla on hyviä vinkkejä paprikanpistokkaiden juurruttamiseen! Vesilasissa olen toistaiseksi yrittänyt, mutta se ei ole tuottanut tulosta. Multaan en ole jaksanut pistokkaita istutella.

#paprika #monivuotinen

. 

Persiljoiden pelastus

Olen tänä vuonna innostunut yksivuotisten puutarhakasvien pelastamisesta sisätiloihin, jotta saisin venytettyä kasvukautta mahdollisimman pitkäksi. 

Sen lisäksi, että makuuhuoneen ikkuna on täynnä ulkoa pelastettuja paprikantaimia, päädyin nyt lisäämään joukkoon vielä persiljoitakin.

Paprikat kasvaa porskuttaa.
Nyt niiden juurelta löytyy myös persiljaa 😊

Harmitti, kun ulkona oli vielä nyt pakkasten tullessa varsin komeita persiljoita. Eihän niitä malttanut jättää sinne kylmyyden armoille. Vaikka persilja kestääkin hyvin kylmää, niin ei kuitenkaan määräänsä enempää.

Niinpä istutin persiljoita pariin ruukkuun, ja nostin ruukut ikkunalle. Jännä nähdä, mitä persiljat tuumaavat tästä yhtäkkisestä parinkymmenen asteen lämpötilan noususta, lähtevätkö kasvamaan vai taantumaan?

Samalla hoksasin, että persiljoita voisi olla hyvä siirtää kesälläkin ulkoa sisälle ruukkuihin. 

Kun persiljaa olisi helposti näkösällä ja saatavilla sidällä, tulisi sitä varmaan napsittua suuhun aina ohi mennessä  😊 Eikä tarvii huonekasvejakaan, enempi hyötyä näistä!

Herkuttelemaan omilla paprikoilla 😊

Tämä on kyllä tosi mukava juttu. Tähän aikaan vuodesta,  kun ei ole enää oikein itse kasvatettuja tuoreita kasviksia nautittavaksi, niin yhtä lajia löytyy minulla nyt kuitenkin runsaasti - ihanan oransseja paprikoita 😊

Paprikat olivat tämän kesän hupikokeiluni, Minulla ei ollut minkäänlaisia odotuksia niiden suhteen, semminkin kun kylvö jäi kovin myöhäiseen.

Senpä takia myös paprikat ovat nyt varsin myöhäisiä, kypsytellen vasta satoaan. Onneksi makuuhuoneen ikkunalla oli hyvin tilaa nostaa kaikki kolme kolme komeaa paprikakasvia suojaan kylmältä ulkoilmalta.

Varsin mukavilta ja houkuttelevilta näyttivät.

Ensimmäistä paprikaa maistaessani vähän jännitti, ovatko ne kuten paparikankasvattelujeni tuotokset joskus aiemmin, hieman kitkerän makuisia ja sellaisia aika ohutmaltoisia ja vähän kuivakoita, ei siis kovin meheviä kuten "kaupan paprikat".

Sisuksissakaan ei ollut moittimista. 

Jännä juttu, vastaus oli sekä että 😊 Yhden paprikakasvin tuotos oli tuollainen "kuin kaupan", siis oikein mehevä ja hyvänmakuinen, se oli tosi mukava yllätys. Mutta toinen olikin huomattavasti huonompi, ei lainkaan niin makea ja mehukas. Mielenkiintoista, että kahdesta samoista siemenistä kasvatetusta kasvista voi tulla näin erilainen lopputulos. Kasvuolosuhteet on kuitenkin olleet aikalailla samanlaiset. 

On kyllä todella mahtavaa, että tähän aikaan vuodesta on saatavilla runsain mitoin oman puutarhan luomupaprikaa 😊 Ja että olen nyt onnistunut kasvattamaan elämäni ensimmäiset kerrassaan herkulliset paprikat 😊 - joita on vielä tulossa runsaasti lisää...

Viimeiset sinnittelijät

Se alkaa olla jälleen aika sanoa heippa tälle kesälle, kun lämpötila alkaa painua pakkasen puolelle. 

Millään ei malttaisi riisua pois kaikkea ihanaa kesästä vielä muistuttavaa vehreän vihreää.

Onneksi viimeisiä sinnittelijöitäkin vielä riittää.

Turhan myöhään kylvämäni hauskat erikoisauringonkukat ehtivät kuin ehtivätkin kukkaan ja ilahduttavat nyt parvekkeella. 

Lehtikaalia ruukussa.

Nostin pihalta parvekkeelle myös kivan lehtikaåaliruukun. Siihenkin keksin kylvää lehtikaalit vasta kovin myöhään heinä-elokuun vaihteessa. Mukavasti ne on kuitenkin ehtineet. Näiden lisäksi parvekkeelta löytyy vielä vähän persiljaa.

Lokakuiset tomaatinvarret.

Alhaalta pihan terassilta en raatsinut millään vielä raivata pois kaikkia viimeisiä tomaatinvarsia. Ne muodostavat vielä iloisenvihreän seinämän terassille. Kyllä tulee varmaan vähän aution ja ankean näköistä, kun nuokin pitää raivata pian pois, ei mahda mitään. 

Kuvassa näkyy vasemmalla marja-aroniaa,
keskivaiheilla vihreänä ihana lumikärhö, jossa näkyy vielä joku kukkakin 😊
Sen oikealla puolella jalokärhö, ja aivan oikeassa laidassa maa-artisokkia.
Marja-aroniaa tuli tänä vuonna pienistä pensaista niin runsaasti, etten saanut
kerättyä kaikkia talteen.

Liisa muistutti kuitenkin kommentissaan ruskan väreistä, se onkin aivan totta, tänä vuonna minusta onkin oikein kaunis ruska. Minulla sattuikin olemaan valmiina vähän aikaa sitten otettu ruskakuva pihasta, niin lisäsinpä sen vielä tähän loppuun 😊

Viikonlopun penkinpuolitushomma

Päädyin tässä vapun ansiosta pidempänä viikonloppuna vähän nikkaroimaan. 

Mulla on ollut parvekkeella melko kätevä puinen penkki. Se on siirtynyt meille alun perin puolivahingossa äitini parvekkeelta. Siitä minulla ei ole tietoa, mistä tuo on mahtanut äidille ilmestyä?

Penkki oli leveydeltään n 140 cm. Vasemmassa 
reunassa on "parvekelasina" toimiva vanha
ikkunaruutu, joka lepää penkin päällä.

Penkki on toiminut isompien ruukkujen alusena, ja nyt se kannattelee myös vanhaa ikkunaa, joka toimii "parvekelasina".

Penkki on kuitenkin vähän turhan pitkä, se tahtoo olla aina vähän tiellä, ja estää parvekkeen muuta sisustamista.

Niinpä keksin nyt, että yritin kokeilla penkin puolittamista, jolloin saisin siitä kaksi kätevää pikkupenkkiä 😊

Ei muuta kuin pyörösaha laulamaan ja penkki puoliksi. Penkin katkaisu onnistui yllättävän hyvin. Isompi homma oli nikkaroida penkinpuolikkaisiin uudet jalat varastosta löytyneistä jämälaudoista.

Penkinpuolikkaiden päälle sattui vielä
löytymään varastosta juuri sopivan
kokoiset laatat 😊
Eipä muuta kuin tomaatit ruukkuun
kunhan säät vähän lämpiää, ja penkin
voisi vielä käsitellä puunsuojaöljyllä.

Sekin onnistui, ja niin penkistä tuli kaksi, yksi parvekkeen kumpaakin ulkonurkkaan. 

Inkivääri porskuttaa!

Kerroin aiemmin, miten tuikkasin tammikuun puolella multaan palan kaupasta ostamaani luomu-inkiväärinjuurta, ja miten siinä näkyi jo pian pieni silmun alku.

Silmu muotoutui ensi alkuun tällaiseksi
hauskan sipulinmuotoiseksi.

Inkivääri lähti yllättävän hienosti kasvun, ja kasvaa porskuttaa hyvää vauhtia.

Silmun viereen ilmestyi pian toinenkin alku, ja nyt ensimmäinen silmu on jo kasvattanut kauniin vihreän verson.

Siirsin inkiväärin käytännön syistä alkuperäisestä jättiruukusta omaan pienempään ruukkuun. Jossain vaiheessa täytynee vaihtaa jälleen vähän isompaan ruukkuun. 

Versoissa näkyy jo vihreää 😊

Nyt ei muuta kuin odotellaan, puolisen vuotta pitäisi ilmeisesti mennä ennen kuin on toivetta päästä korjaamaan inkiväärisatoa.

#inkivääri #kasvatus #kasvattaminen #silmu #multa #verso

Ilo pienestä silmusta 😊

Pienestä sitä voi puutarhaharrastajalla ilo irrota 😊 Ajattelin tässä talven ratoksi kokeilla inkiväärin kasvattamista, mikä on ollut pitkään mielessä.

Kun on olohuoneen nurkassa tuo kätevä iso ruukkukin, mistä aiemmin kerroin. Siinä on ollut hyvä tehdä kaikenlaisia kasvatuskokeiluja 😊

Olisi kätevää, jos olisi inkiväärinjuurakkoa omasta takaa. Sitä kun ei tahdo ikinä olla juuri silloin kun sattuu tarvitsemaan, ja tuore inkivääri myös menee jääkaapissa kovin nopeasti huonoksi.

Ruukussa olevan inkiväärinjuuren palasen
oikeassa reunassa näkyy selvästi pienenpieni silmun alku 😊

Niinpä ostin kaupasta luomu-inkiväärinpalasen, ja upotin sen ohjeiden mukaan puoliksi multaan. Ei mennyt kuin pari viikkoa, kun inkväärissä näkyy jo ensimmäinen pieni silmun alku, lupaavaa! Että sitä voikin olla innoissaan pienenpienestä "pullistumasta", jota moni tuskin edes huomaisi 😅

Nyt vain odottelen vihreää kasvustoa, inkiväärinhän pitäisi olla kaunis kasvinakin, jos nyt ei sattuisi tuottamaan satoa. Puolisen vuotta pitäisi ehkä mennä, että voisi päästä sadonkorjuuseen, sitä odotellessa!

#Inkivääri #juuri #juurakko #kasvatus #multa #ruukku #silmu

Hassu ruukku

Olohuoneen nurkkaan on syntynyt aivan vahingossa vähän erikoinen kasvien "säilytysruukku".

Kaikki alkoi siitä kun hain joskus joulukuun alussa tyttären parvekkeelta pikkupakkasesta säilytettäväksi muutaman ison ruukun.

Tarkoitukseni oli tyhjentää ruukut ja säilöä ne sitten varastoon.

Ruukuissa on kasvanut kesällä mm. lehtikaaleja, ja niitä oli vielä vähän jäljellä ruukuissa. En raatsinutkaan heittää kaalintaimia pois, vaan aloin elvyttämään vähän kuivahtamaan päässeitä kaalinvarsia.

Lehtikaalit joulukuun alussa, pian
sisälle pääsyn jälkeen.

Nostin ruukun sisälle, kaalit virkosivat ja alkoivat kasvattaa pian uusia lehtiä. Sitten en varsinkaan enää ratsinut hävittää niitä 😊

Ruukku sai jäädä olohuoneen nurkkaan odottelemaan, josko vaikka kaalit selviytyisivät aina ensi kesään asti.

Ruukku tällä hetkellä. Lehtikaalit ovat
vähän honteloita, mutta hengissä! Niiden
välissä on mm. kaupan korianteri- ja
mintturuukkujen jämiä.

Ja kun ruukku kerran on tuossa ollut, niin olen nyt vielä istutellut kaalien väleihin erilaisia kaupan yrtti- ym. ruukkujen jämiä. 

Jännä nähdä mitä tästä tulee, selviävätkö kasvit kevääseen asti istutettaviksi ulos?

Olen hullaantunut puutarhaani 😊

Meidän vaatimattomuutta korostavassa kulttuurissamme ei varmaan olisi soveliasta sanoa näin, mutta sanon silti. Olen aivan ihastunut ja rakastunut tämänhetkiseen puutarhaani 😊

Olen aina tykännyt puutarhanhoidosta, mutta ihan vastaavaa tyytyväisyyttä en ole päässyt aiemmin kokemaan.

En olisi aiemman ison puutarhan, tai ehkä se oli enemmänkin kasvimaa, aikoina voinut ikinä kuvitella, että lopulta pienestä rivaripihasta tulee se puutarhakeidas, johon olen kaikkein tyytyväisin 😊

Vaahteraan nojava betoniverkko
muodostaa "portin". Sitä pitkin
kiipeää kärhö, joka ei kuitenkaan ole vielä päässyt näin ylös asti.

Kokosin tähän reilut 20 asiaa, joihin olen rivaripihassani ja -puutarhassa erityisen tyytyväinen.

Rakastan

- Pihan keskellä olevaa korkeaa, mutta karsimaamme vaahteraa, siitä tulee mieleen palmu 😊 Vaahtera tuo pihaan kerroksellisuutta ja "ryhtiä" ja antaa suojaa paahteelta. Siihen voi myös ripustaa kaikenlaista, tulevaisuudessa toivottavasti köynnöshortensia verhoaa sen rungon

- Jokaista ruukkuistutustani, laskin juuri että niitä on nyt 23: tomaatteja, kukkia, salaattia, punajuurta, perunaa... Olen yrittänyt pitää ruukkujen määrän maltillisena, jotta niiden siivoaminen syksyllä ei olisi ihan mahdoton homma. Nyt meinasi ainakin melkein lähteä lapasesta niiden kanssa 😊 

- Parveketta tomaatteineen

- Näkymää ylhäältä parvekkeelta alas puutarhaan

- Osittain katettua terassia ja sitä, että vanha keinumme mahtui terassille

- Terassin ja parvekkeen suojaa antavia ja kivannäköisiä valoverhoja

- Sitä, että pystyn keräämään sadevettä talteen kasteluvedeksi ränninpäästä

- Yksinkertaista istutus- ym. pöytää

- Tyttäreltä saamaani kaunista saviruukkua, jossa kasvaa laventeli

- Kesäkukkaruukkuja, joita voi siirrellä mielen mukaan paikasta toiseen

- Vaahteran juureen istuttamaani köynnöshortensian alkua

- Sitä, että olen pystynyt hyödyntämään pihassa lähes kokonaan vanhoja, kierrätettyjä juttuja. Juuri mitään uutta ei ole tarvinnut hankkia 

- Pihan keskellä olevaa perennapenkkiä, johon olen siirtänyt rakkaat vanhat kasvini, mm. päivänliljat, ruskolilja ja tulikellukat

- Jokaista 17 tomaatistani

- Tomaatin uusia lajikekokeiluja, Black ball ja Venus

- Pientä vihannespenkkiä, jossa kasvavat huippuhyvin mm. kesäkurpitsat, kurkut ja köynnöspavut

- Harjateräs- ja betoniverkkoviritelmiäni, jotka sain raijattua vanhasta puutarhastamme köynnösten ja muiden kasvien tuiksi

- Sitä, että sain mahtumaan pihaan myös luumupuun

- Etupihan yksinkertaisia ja helppohoitoisia perennaistutuksia

- Sitä, että kaikki on niin sopivan hallittavan kokoista - ja silti puutarhapuuhaa tuntuu olevan vallan riittämiin 😊

- Haaveilua 😊 - jos vaikka pihan takaosassa kasvavien mongolianvaahteroiden tilalle istuttaisi syreeniä, jasmiketta ja lumipalloheisiä

Mistä sinä tykkäät tai mihin olet tyytyväisin puutarhassasi?

Vaahteran vieressä kasvavassa pienessä köynnöshortensian alussa on jo muutama kukkanuppu.

Tästä terassin kaiteen yli on mukava katsella puutarhaan, edessä näkyy pieni
vihannespenkki, jossa kasvaa mm. kesäkurpitsaa ja kurkkua. Taaempana näkyy lempiperennojani.

Perennapenkissä kasvava ruskolilja on minulle tärkeä isoäitini lempikukka. Hän kutsui sitä keisarinkruunuksi.

Ensimmäinen kukkija on aloitellut tässä kesäkukka-astiassa...

Terassilla keinun vieressä kasvaa muutama
tomaatti ruukuissa. Niitä on kiva katsella keinussa istuessa.

Vielä ei laventeli kuki tyttärelle ylimääräiseksi jääneessä saviastiassa, joten kukintaa odotellessa... 😊

#piha #puutarha #rivitalo #terassi #hyötykasvi #tomaatti

Nyt oli mielenkiintoista 😊

Kävin Tampereella Finlaysonin Tehdaspuutarhakierroksella.

Opastettuja, maksuttomia kierroksia järjestetään aina elokuun lopulle asti. Keskikesällä niitä on kaksi - kolme kertaa viikossa.

Kierrokset vetää puutarhuri Santeri Urhonen, joka toimii Finlaysonin alueen vastuupuutarhurina.

Urhosella on mielenkiintoinen, luonnonmukaisuuteen pohjautuva puutarhaideologia ja paljon hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia tarinoita.

Kasvit saavat kasvaa rauhassa paikoillaan ja levittäytyä kasvualueilla minne haluavat. Kasvien kitkentää tehdään vain hyvin maltillisesti tarvepohjaisesti. Esimerkiksi silloin, jos joku kasvi levittäytyy turhankin voimallisesti "kiusaten" jotain toista kasvia, sitä kitketään pois häiritsemästä muita.

Terassilla on hyvin nähtävissä nämä 
neljä kasvukerrosta.

Kasvivalinnoilla tähdätään siihen, että kasvillisuus muodostaa neljä kerrosta: maanpeitekerros, kenttäkerros, pensaskerros ja latvus. Tämän ansiosta istutukset ovat mahdollisimman helppohoitoisia ja se takaa kaikkein parhaiten luonnon monimuotoisuutta.

Ihanan värinen akileija.

Alueella on paljon erilaisia Urhosen ideoimia istututsastioita ja -ratkaisuja, muun muassa isoja, ilmavia istutus"ruukkuja", joissa ei tule ongelmaa kasvien juurten kanssa (teen tästä asiasta tarkemman oman postauksen myöhemmin).

Urhosen raudoitusverkosta kehittelemä suuri, ilmava istutusastia, jossa isommankin puun on hyvä kasvaa. Aukoista kasvavat pikkukasvit kärsivät talvesta. Niiden tilalle on tulossa ihan kohta uusia kasveja. Jännä mennä sitten katsomaan, mitä kasveja Urhonen on keksinyt, ja miltä nämä astiat sen jälkeen näyttävät.

Toinen Urhosen kehittelemä istutuslaatikko. Liuskekivestä rakennettu alaosa on kiinteä. Laatikon yläosan taas tuli olla liikuteltava, jotta sen takana sijaitsevia ilmastointirakenteita ym. pääsee huoltamaan. 

Tätä suojellun rakennuksen seinällä kasvavaa imukärhövilliviiniä seurataan tarkasti. On todettu, toisin kuin usein ajatellaan, että tiiliseinä on pysynyt sen takana jopa paremmassa kunnossa kuin paljaassa kohdassa auringonpaahteisella seinustalla.
Urhonen tekee köynnökselle pikapuolin muotoonleikkauksen. Jännä käydä katsomassa sen jälkeen, miltä kasvusto näyttää. 

Kesken kierroksen taivaalta tipahti pieni sadekuuro. Se ei kuitenkaan juuri haitannut, ei varsinkaan oppaana toiminutta Urhosta. Hänen mukaansa puutarhassa pitäisi oleilla juuri sateella, jolloin puutarha on kaikkein hienoimmillaan 😊

Tehdaspuutarhakierros päättyi Finlaysonin kattoterassille, missä on upeiden näköalojen lisäksi myös erilaista kasvillisuutta ja muuta mielenkiintoista.

Katolla kasvatetaan niittyä, jossa on runsaasti eri kasvilajeja,
ja jossa myös monet hyönteiset viihtyvät.

Ihmettelimme kattoterassilla oleviin kasvatuslaatikoihin upotettuja punasaviruukkuja. Enpä ole aiemmin kuullut tästä vanhasta, jo intiaanien käyttämästä kastelukonstista, jonka nimi on tihkukastelu.

Ruukussa oleva pohjareikä on tukittu. Ruukkuun kaadetaan vettä, joka tihkuu sen seinämien läpi vähitellen kasvien käyttöön. Tämähän olisi näppärä kasteluapu! 

Heti kierrokselta päästyäni näin yhdessä puutarhakaupassa todella houkuttelevan, kapean ja hyvin korkean saviruukun, jossa ei edes ollut reikää pohjassa. Se olisi sopinut loistavasti tällaiseksi kasteluruukuksi. Ainoastaan hinta hirvitti, niin sai vielä jäädä kauppaan. 

Kattoterassilla on kekseliäät, kuormalavoista tehdyt penkki- ja pöytärakennelmat. Pyörien päällä oleva matala pöytä voisi toimia myös hauskana, helposti siirreltävänä kasviruukkujen alustana.

Suosittelen osallistumaan tehdaspuutarhakierrokselle, jos liikut Tampereella päin.

#Tampere #Finlayson #puutarha #Tehdaspuutarha #Tehdaspuutarhakierros

Pottusatoa rivaripihasta

Istutin tänä vuonna rivaripihaamme myös muutaman perunan. On niin kiva saada omia, tuoreita pottuja ja toisekseen en malttanut millään luopua meidän vanhoista, rakkaista siemenperunoista.

Varhaisperunasatoa rivitalopihasta.

Varhaisperunana on vähän harvinaisempaa Barima-lajiketta. Se on tosi aikainen. Niinpä sain jo juhannukseksi muutaman uuden perunan. Alkukesän kova kuumuus kuitenkin selvästi kutisti perunoiden määrää. Samoin maa taitaa olla vähän turhan voimakkaasti lannoitettu, kun perunanvarret on kasvaneet hyvinkin kookkaiksi ja reheviksi. Se myöskin verottaa satoa. Kaikesta huolimatta olen tyytyväinen tähän varhaispottukokeiluun.

Rehevät perunanvarret haluaisivat venyttäytyä naapurinkin puolelle,
niissä on vähän pitelemistä 😊

Lisäksi istutin toiseen kohtaan maahan muutaman Matilda-perunan. Ja kun siemenperunoita jäi vieläkin yli, laitoin vielä muutaman ruukkuihin.

Toimin perunannostossa samoin kuin entisessä elämässäni isommassa puutarhassa: istutan nostamani perunanvarren takaisin maahan.

Varsiin jää aina pieniä mukulan alkuja, joista kasvaa lisää perunoita. Tällä tavoin saa ainakin tuplattua perunasadon.

Matilda-perunan varret nousemassa ruukustaan.

#rivitalo #piha #puutarha #peruna #perunankasvatus

Kylän paras puutarhakauppa 😊

Tällaisia postauksia harvemmin teen, mutta nyt en malta olla tätä kirjoittamatta.

Vähän erikoista kyllä, meidän kylän ehdottomasti parhaaksi puutarhakaupaksi on osoittautunut sen suuren saksalaisen ruokakauppaketjun myymälä 😀 Tämä on tullut todetuksi useaan otteeseen yhdessä paikkakunnan muiden puutarhanaisten kanssa. 

Niinpä ajattelin vähän kertoa, mitä kaikkia löytöjä olen tuosta kaupasta tehnyt. 

Ensinnä isot ruukut. Niissä on hinta-laatusuhde todella kohdillaan, kuten monissa muissakin tämän ketjun tuotteissa.

Lähinnä ongelma on se, että monia tuotteita on saatavilla kausiluontoisesti vain hyvin lyhyen aikaa, ja juuri silloin pitää tietää tarvitsevansa juuri kyseistä asiaa. 

Tomaatit kasvoivat hyvin tässä
isossa muoviruukussa.

Viime keväänä ostin parvekkeelle varsin ihanan ison harmaan muoviruukun, jossa kaksi tomaatintainta viihtyi erinomaisesti. 

Harkitsin silloin toisenkin samanlaisen ruukun ostamista, mutten ollut aivan varma tarvitsisinko kahta. Nyt kovasti odottelen, tuleeko noita samoja ruukkuja vielä myyntiin, sillä mielelläni hankkisin toisen kaveriksi parvekkeen toiseen nurkkaan.

Kuvassa oikeanpuoleinen varsin pätevä 
muoviruukku on hankittu edullisesti
samalta hovihankkijaltani 😊 Tytär tosin
halusi nyt takaisin minulla lainassa olleet ruukkunsa.

Samoin minulla oli aiemmin lainassa tyttäreltäni kaksi varsin hyvää, isoa ruskeaa muoviruukkua, joissa myös tomaatit tykkäsivät kasvaa. Näissä ruukuissa oli pohjassa reiät ja mukana aluslautaset. Nyt tytärkin innostui kasvattelemaan, ja halusi ruukkunsa takaisin. Niinpä odottelen nyt näidenkin ruukkujen tuloa myyntiin, niitä on mielestäni ollut useampana vuonna, joten toivottavasti niitä nytkin tulee. 

Lempi-avomaankurkkulajikkeeni Konsa ja Akito
 ovat molemmat varmoja,
runsassatoisia ja hyvänmakuisia.
Ihan erityisesti tykkään pitkiä,
sileäpintaisia kurkkuja tuottavasta Konsasta. 
Kurkut ovat kuin kasvihuonekurkkuja,
vaikka on avomaanlajike. 

Sitten tämän samaisen kaupan siemenvalikoima, joka on varsin monipuolinen, ja ainakin minulle yksi tämän kaupan puutarhatarjonnan parhaita valtteja. Joukossa on mielenkiintoisia lajikkeita, joita en ole onnistunut muualta löytämään. Hinta on kohdillaan myös siemenissä.

Lempi-avomaankurkkulajikkeeni ovat erittäin runsassatoisat ja varmat Akito ja Konsa. 

Lupaava "Vihreä kone" ja samanvärinen köynnöspapu
pääsevät kokeiluun tänä vuonna. 

Löysin tämän vuoden valikoimasta myös hauskankuuloisen kesäkurpitsalajikkeen Green machine, joka menee nyt kokeiluun. Lisäksi tein tosin hyvin mielenkiintoisen löydön, vihreäpalkoisen köynnöspavun, jota lähti myös matkaan. Innoissani odotan, että päääsen kasvattamaan näitä minulle uusia lajikkeita.

Samaisessa kaupassa on myös usein tarjolla mielenkiintoisia kasveja, niin huonekasveja kuin perennojen ja hyötykasvien taimia sekä erilaisia kukkamukuloita.

Monia muitakin puutarhatarvikkeita tuolta löytyy, kuten erilaisia pieniä kasvihuoneita, lannoitteita ja muita tarvikkeita. Näihin en ole tutustunut kovin tarkasti.

Nytpä sai tämä kylän paras puutarhakauppa kyllä enemmän kuin tarpeeksi ilmaista mainosta 😊

#siemenkauppa #puutarhakauppa #edullinen #lajike #tomaatti #kurkku