Vaaleanpunaista tähteä metsästämässä...

Yleensä joulukukilla ei ole minulle niin kovasti väliä. Kunhan jotain on - paitsi ei mielellään joulutähteä, se ei ole koskaan kuulunut suosikkeihini.

Tänä jouluna sain kuitenkin jostain päähäni, että piti saada kolme, mieluiten keskenään eri väristä - pientä joulutähteä! Samaan ryhmään yksi perinteisen punainen, yksi valkoinen ja vielä yksi vaaleanpunainen.

Ajattelin, että käyn nopeasti hakemassa kukat jostain lähikaupasta. Onneksi olin ajoissa liikkeellä, sillä tästä tulikin vähän isompi projekti. Vaaleanpunaisia joulutähtiä kun ei näemmä haetakaan noin vain, niitä ei näytä olevan suunnilleen missään. Kyllä aiempina vuosina mielestäni kaikki paikat on pullistelleet myös noita vaaleanpunaisia tähtösiä, tai sitten muistan vallan väärin.

Kiersin useita kukkakauppoja ja muita myymälöitä - huonolla menestyksellä. Luovuttaakaan ei malttanut, kun oli tämän idean päähän saanut. Lopulta kauppahallin kukkakaupasta löytyi pari jonkunlaista vaaleanpunaista yksilöä. Ei ihan niin hempeää kuin olin ajatellut, mutta paremman puutteessa saivat menetellä.

Vaan kyllä kannatti etsiskellä, kaikki joulunajan vieraat äkkäsivät oitis vaaleanpunaisen joulutähden ja ihastelivat sitä - ehkä se ei olekaan niin kovin tavallinen?

Sitä muuten vielä mietin, että mistäs tämä joulutähti-innostus nyt yhtäkkiä putkahti - olenkohan tulossa äitiini :o Mielestäni joulutähti ei kyllä taida kuulua hänenkään lempikukkiinsa - olen siis varmaan tulossa mummooni :O

Kaikki menee siirapiksi... :)

tällainen kirjoitus on odottanut minulla julkaisematta jo jonkin aikaa. Laitetaan se nyt joulun kunniaksi, kun juuri parhaillaan keittelen siirappia granaattiomenasta jouluisen jäädykkeen seuraksi.

Jatkoksi tuohon otsikkoon ... tai ainakin melkein kaikki. Erilaisia siirappeja on kiva keitellä. Lisäksi ne ovat monikäyttöisiä ja niihin on kätevää upottaa hedelmien, marjojen ja mehujen jämiä ennen kuin ne kerkiävät mennä huonoiksi.

Siirappia voi tehdä melkeinpä mistä hyvänsä marjoista ja hedelmistä. Olen tehnyt niitä sellaisista marjoista, jotka muutoin kuluvat meillä huonosti, kuten vaikkapa lakoista, jotka siirapin muodossa maistuvat kummasti. Myös erilaisista sitrushedelmistä syntyy mainioita siirappeja.

Siirapit sopivat mm. jäätelön kastikkeeksi, lettujen tai pannukakun kanssa, ihanan italialaisen semifreddon maustamiseen, juomien pohjaksi sekä juustojen kera.

Siirapin perusohje:

1 dl vettä
1/2 - 1 dl sokeria
n. 1 dl marjoja tai 1/2 dl vahvaa mehua

Kiehauta vesi ja sokeri kattilassa. Lisää marjat tai mehu ja jatka keittämistä ilman kantta noin 10 min, kunnes siirappi on sopivan paksua.

Aika energiapitoisiahan nuo siirapit kuitenkin ovat, joten niitä ei kannata nauttia tuon tuosta, mutta silloin tällöin herkutteluun ne sopivat mainiosti, ne säilyvät myös hyvin.

Tällä hetkellä voi siirappia keitellä jouluglögitiivisteestä, jos sitä on sattunut jäämään yli. Siitä syntyy mukavan mausteinen siirappi.

Jälkkäri edellä jouluun :)

Tästä ne jouluvalmistelut taas lähtevät. Asiat tärkeysjärjestykseen, eikö? Siispä tuli aloitettua jouluherkkujen valmistus ensimmäisestä jälkkäristä.

Sellaiseksi päätyi huolellisen harkinnan jälkeen ihastuttava granaattiomenajäädyke.

Ripottelin vuoan pohjalle vähän ylimääräisiä
granaattiomenansiemeniä, ajatuksella että niistä tulisi
kaunista koristetta jäädykkeen pintaan.

Alkuperäisenä ajatuksena oli, että joulupöydässä täytyy olla granaattiomenaa jossain muodossa; se on mukavan raikkaan makuista ja ennen kaikkea kauniin joulunpunaista.

Granaattiomena sai seurakseen rommissa uitettuja rusinoita sekä pähkinä- ja suklaarouhetta.

Tähän sisältyy myös vähän nostalgiaa, kuten kunnon joulujuttuihin; alkuperäinen ohje on Mysi Lahtisen Jouluinen kahvijäädyke jostain 1900-luvun loppupuolelta. Kuitenkin tuunattuna siten, että jätin kahvin pois, ja vaihdoin alkuperäisessä ohjeessa olleet hillotut kirsikat noihin granaattiomenansiemeniin.


Kaikkineen tämä jälkkäri on nopea ja mukava valmistaa. Nyt se saa odottaa valmiina joulun tuloa pakkasessa kaikessa rauhassa.





Tosin ajattelin, että höysteeksi ja viimeiseksi pisteeksi i:n päälle voisi vielä kiehauttaa vähän granaattiomenasiirappia.

Laitanpa tämän ohjeen tähän, jos vaikka joku muukin innoistuisi samaisesta jälkkäristä:

1 dl rusinoita
tilkka rommia tai rommiaromia
1 granaattiomenan siemenet
reilu dl pähkinä- tai mantelirouhetta
150 g tummaa suklaata
3 munan keltuaista
3/4 dl tomusokeria
4 dl kermaa

Paloittele rusinat veitsellä pienemmiksi ja laita ne kulhoon. Kaada sekaan tilkka rommia, tai jos tarjoilet jälkkäriä alaikäisille, muutama tippa rommiaromia ja tilkka vettä. Sekoita. Jätä maustumaan ja jatka muiden ainesten kanssa.

Irrota siemenet granaattiomenasta, rouhi suklaa karkeaksi rouheeksi. Vatkaa kerma kovaksi vaahdoksi. Vatkaa keltuaiset ja tomusokeri paksuksi vaahdoksi. Sekoita keskenään rusinat sekä suklaa- ja pähkinärouheet. Kääntele munavaahto sekoittaen joukkoon. Lisää lopuksi joukkoon varovasti sekoittaen kerma sekä granaattiomenansiemenet.

Kaada massa mielellään kauniiseen rengasvuokaan ja laita jäätymään pakastimeen vähintään yön yli. Tarjoa halutessasi jäädykkeen kanssa granaattiomenasiirappia.

Tämän jälkkärin hyvä puoli on myös se, että se on sellaisenaan gluteeniton, ja siitä saa myös helposti laktoosittoman, kun käyttää laktoositonta kermaa.

Ja jos on vielä vaikkapa allergiaa jollekin noista aineksista, voit hyvin vaihtaa jonkin niistä esim. piparkakkumuruihin. Jos haluat jäädykkeen olevan edelleen gluteeniton, muistathan käyttää gluteenittomia pipareita.

Valmiina pakkaseen.

Mutta, eivätpä nämä jälkkärit taida vielä tähän jäädä. Tänä jouluna olen ollut aivan erityisen innostunut juuri jälkiruoista.

Olisi kiva, että tarjolla olisi kunnon valikoima, josta voisi sitten mielen mukaan napsia vähän sitä sun tätä.

Niinpä tein jo aiemmin pienen koe-erän aikas ihanaa Sikke Sumarin toskakakkua, johon tulee murotaikinapohjan päälle kotitekoista vadelmahilloa. Sopivan makeaa ja ihanan jouluisen näköistä! Eiköhän näillä jo aika pitkälle pärjäillä...

Hyviä jouluvalmisteluja!