Jäähyväiset Pepille ja muutamalle muulle

Vanhan asuntomme puutarhaan jäävistä kasveista jään varmaan eniten kaipaamaan sinne muutama vuosi sitten istuttamaani Pepi-päärynää.

Pepi näyttää vielä kukkivan tänä vuonna poikkeuksellisen runsaasti. Olen huomannut monen muunkin postanneen tänä vuonna mahtavista Pepin kukkapilvistä.

Ihanasti kukkii Pepi, tulee varmasti taas runsas päärynäsato.

Toisaalta, minun on ollut vaikea keksiä syksyisin käyttöä Pepin tuottamalle suurelle päärynävuorelle, joten tämä hieman lievittää kaipaustani.

Jonkin verran päärynöitä on tullut syötyä tuoreina, muttei määräänsä enempää. Juuri jouduin heittämään asuntoa tyhjentäessäni pois vuosikausia vanhoja päärynähillokkeita 🙁 Ei vain ole tullut käytettyä.

Paras tapa, minkä päärynöiden säilömiseen olen keksinyt, on kuivaaminen. Ehkä juuri noita herkullisia kuivattuja Pepi-siivuja voi vähän jäädä ikävä.

Parsaa pukkaa.

Toinen samanlainen lievän kaipauksen kasvi on vuosikymmeniä vanha parsa, joka kasvaa kasvihuoneen ulkopuolella. 

Parsa on kaunis, erittäin kestävä ja mukava kasvi, joka tuottaa satoa keväällä, kun puutarhasta ei ole saatavilla juuri muuta. Ilman omaa parsaakin kyllä varmasti selviää 😊 

Myös puutarhavadelmia saatan tulla kaipaamaan. Niiden korvikkeeksi voi onneksi poimia luonnonvadelmia.

Sen sijaan kahta isoa kirsikkapuuta ei juuri tule ikävä. Korkeiden kirsikkapuiden sadon suojaaminen linnuilta on ollut varsin hankalaa, kuin myös kirsikoiden poimiminen. En ole keksinyt myöskään niille kovin järkevää käyttöä.

Näitä kirsikkapuita en jää suuremmin kaipailemaan,
niin ainakin luulisin 😊

Aika aikaansa kutakin. Nyt puhaltavat uudet tuulet, olen innoissani siitä, että pääsen istuttamaan rivaripihaan muutaman luumupuun, sillä niitä minulla ei ole aiemmin ollut. Jotain vanhaa pitää jättää taakse, jotta myös uudelle tulee tilaa!

Nyt tuli myös mieleen, että muuttaminen on oikeastaan ainoa keino saada vaihdettua  puutarhan hedelmälajeja - jos puutarha on jo niin täynnä, ettei sinne mahdu enää uusia puita. Eihän sitä kerran istutettua puuta voi poiskaan hävittää uusien puiden tieltä.

#päärynäpuu #runsassatoinen #Pepi #päärynä #säilöntä #säilöminen #hedelmäpuu

Lämpenee, kylmenee,...

Tästä keväästä tuli mieleeni vanha leikki, jossa etsittiin piilotettua esinettä 😊 Välillä oli lämpimämpää esineen ollessa lähempänä, välillä viileni. Lopputulos oli kuitenkin lämpöisen puolella esineen löytyessä.

Tällä hetkellä jännintä on se, miten kylmiksi kylmimmät hetket käyvät, mitä kaikkea uskaltaa jo istuttaa avomaalle.

Mahdollisimman aikaisen sadon saamiseksi tulee koko ajan mentyä vähän etukenossa pienellä riskillä. 

Parhaillaan pohdin kurkuntaimien istuttamista,  en ole rohjennut niitä vielä maahan laittaa, vaan taimet ovat saaneet varttua kasvihuoneen lämmössä.

Selvästi plussan puolella näyttäisivät tulevat yöt kuitenkin olevan, vaikka välillä vähän viileämmällä käykin.

Juuri istuttamani kurkuntaimi on vasemmanpuoleinen, sen vieressä on jo aiemmin istuttamani kesäkurpitsa.

Niinpä tein nyt ensi alkuun kompromissiratkaisun, istutin vain yhden kurkuntaimen viidestä. Näin suurin osa jäi vielä odottelemaan varalle, jos kävisi huonosti.

Niinhän sitä sanotaan, että hallanarkoja kasveja ei kannattaisi istuttaa ennen kesäkuun 10. päivää. Mutta kun ei malttaisi millään odottaa, sinne saakka tuntuu olevan pieni ikuisuus 😊

 

Toivotaan, että nämä "vilukissat" pärjäilevät.
Näiden takana raudoitusverkossa kiipeilee vielä köynnöspapua,
kovin hallanarka kasvi sekin.

#papu #kurkku #kurpitsa #istutus #hallanarka #lämpötila

Kasvaa niin että kohina käy 😊

Nyt on melkoista kasvun aikaa! Ei tarvitse olla kuin päivä poissa kotoa, niin tuntuu, että taimet ovat lähes tuplaantuneet.

Erityisesti lehtivihannekset, salaatit sun muut, kasvavat nyt todella vauhdilla, mikäs sen mukavampaa.

Kiinankaalit ja muut varttuvat parvekelaatikossa hyvää vauhtia.

Kävin eilen lähikaupungissa tekemässä vähän uusia kasvihankintoja. Muutama ihana keijunkukka tarttui matkaan. Olen niitä joskus yrittänyt kasvattaa vanhan puutarhamme savimaassa, mutta siellä ne eivät menestyneet.

Keijunkukkia löytyy montaa herkullista väriä. Tuo kirkkaan vihreä oli aivan vastustamaton. Niitä oli vain yksi jäljellä, nappasin sen äkkiä 😊

Nyt ajattelin uutta yritystä tämän uuden asunnon pienelle, joskin varjoisalle etupihalle, josko ne sattuisivat viihtymään siellä?

Matkaan tarttui myös yksi luumupuu. Yritin siirtää tänne uuteen pihaan Kuokkalan luumun, jonka istutin viime vuonna vanhaan puutarhaamme. Se kuitenkin kuoli jouduttuaan odottamaan siirtoa ruukussa yli talven. Sen tilalle siis hankin nyt uuden. 

Hipelöin tosin kovasti myös kirsikkaluumua empien sen ja Kuokkalan välillä. Nyt alkoi tehdä kovasti mieli vielä yhtä kirsikkaluumua, mutta rivaripihan ei enää mahdu 🙁 - Paitsi ehkä etupihalle... 😊

Istutusta odottamassa.

Toinen vanhasta puutarhastamme siirtämäni luumupuu, keltaluumu Reine Claude d'Oullins näyttää sen sijaan eksoottisen hienon kuuloisesta nimestään huolimatta selvinneen siirrosta ja ensimmäisestä talvestaan. Se jopa jo pukkaa ensimmäisiä kukkiaan vasta nyt toisena vuonnaan 😊

Milloinhan voisi olla luvassa ensimmäisiä luumuja? Yleensä ottaen luumupuut kai ovat kovin hitaita sadontuotannon aloituksessa.

#hedelmäpuu #luumu #luumupuu #keijunkukka #koristekasvi #monivuotinen

Lantahara - puutarha-aarteeni

Olen maininnut niin monesti lempipuutarhatyökaluni lantaharan, että on syytä kertoa siitä tarkemmin tässä ihan omassa jutussa.

Kunnon kookas lantahara on ihan paras puutarhatyökalu, se on jykevämpi kuin mikään muu tavallinen puutarhahara.

Pitkä- ja teräväpiikkinen, tukeva lantahara toimii erityisen hyvin kovemmassa maassa. Aiemmin savimaassamme ja nyt pahoin rikkaruohottuneessa ja suurten juurten valtaamassa rivaripihassa. 

Haran pitkät piikit ulottuvat syvälle maahan ja kuohkeuttavat näin maata syvempää. Kuin myös rikkaruohot saa tuolla kiskottua pois mukavan syvältä, nopeasti ja tehokkaasti.

Vasemmalla alkuperäinen, viisipiikkinen lantahara. Sen vieressä tuunaamani, kolmipiikkiseksi kaventamani hara.

Joskus viisipiikkinen lantahara on kuitenkin turhankin suuri ja leveä, sillä ei esimerkiksi mahdu haraamaan rivivälejä. Niinpä hankin toisen kappaleen, ja tein siitä haran "pikkusiskon" poistamalla reunimmaiset piikit rälläkällä - joka muuten taas on joka naisen ihan paras työkalu. Sillä sujuu kätevästi mm. valokatteen ja harjateräksen leikkaaminen 😊

Tämä kaventamani hara on aivan loistava tähän uuteen pikkupihaan.

Lantaharan pitkät, vajaa 20-senttiset piikit ulottuvat syvälle maahan. Myös varsi on pitkä, minkä ansiosta työskentelyyn saa mukavasti voimaa 

Myös lantaharan varressa on mukavasti pituutta, reilusti yli metrin. Työskentelyasento on tämän ansiosta varsin hyvä, eikä selkä rasitu.

En keksi lantaharasta yhtään  mitään negatiivista sanottavaa. Ainoa asia on se, että sen vahvojen piikkien kanssa pitää olla erityisen varovainen. Haraa ei saa missään nimessä jättää maahan piikit ylöspäin, ettei satu vahinkoa.

Lantaharalla on useita nimityksiä kuin rakkaalla lapsella - ainakin ojakopra ja pirunkoura. Tiedätkö sinä sille vielä muita nimityksiä?

#hara #haraaminen #haraus #hyvä #paras #työkalu #puutarhahara #puutarhatyökalu #lantahara

Jokohan olisi viimeinen kylmä yö takana?

Olipas vilpoisa yö, huh! Onneksi uskoin sääennustusta (aina ei näin ole tapahtunut), ja nostin illalla sisälle herkimmät ja tärkeimmät taimet: kurkut, kesäkurpitsat ja pavut.

Nämä onnelliset pääsivät vielä yöksi olohuoneen lämpöön. Kun ei parempaakaan tilaa ollut, laitoin nojatuolin käsinojille lasilevyn ja taimet sen päälle 😊

Satuin heräämään aamu-viideltä ja tarkistin ulkolämpötilan: nollassa 😬 Ei auttanut kuin könytä ylös ja viedä kasvihuoneeseen muutama kynttilä.

Basilikat jätin riskillä valtaosin yöksi ulos, laiskuuttani jopa peittelemättä. 
Näyttäisi kuitenkin siltä, että ovat selviytyneet, taimet ovat valmiiksi aika karaistuneita 😊

Toivottavasti tämä oli nyt tältä erää viimeinen kylmä yö, sillä ajattelin tänään istuttaa ulos nuo kaikki herkimmätkin kasvit, eivät tahdo enää mahtua minnekään.

Niinhän sitä toki sanotaan, että hallaa voi olla vielä kesäkuun alussakin, mutta nyt mennään pienellä riskillä.

Toisaalta luin jonkun ennustuksen, että yhtä kylmää kuin viime yönä ei tulisi ennen syksyä, sehän sopisi!

Arvonnan voittajat ratkenneet, kylvöhommiin pääsevät...

Postaukseen sisältyy kaupallista yhteistyötä

Blogini siemenarvonta on päättynyt. Random.org arpoi kaksi voittajaa.

Siemenkauppa.com:in lahjoittamat hyötykasvinsiemenet.

Hyötykasveja pääsee kylvämään anonyymi kommentoija, jonka sp osoite alkaa hippohiiri... Koristekasveista taas pääsee nauttimaan anonyymi osallistuja, jonka sp osoitteen alku on sannahei...

Ja toinen palkinto, jossa myös koristekasveja.

Laittakaapa minulle postiosoitteenne (parastapuutarhasta@gmail.com), niin saan palkinnot lähtemään teille 😊 Laitan teille myös sp viestiä asiasta.

Lämpimät onnentoivotukset voittajille ja kiitokset kaikille runsaasta osallistumisesta arvontaan!

#arvonta #palkinto #voittaja #blogiarvonta

Parvekkeellakin alkaa vihertää 😊

Ihanaa äitienpäivän aamua! 

Olisiko vaikka eilisillan teemaväriin sopivasti, kun sain parvekkeen tuunailtua suunnilleen valmiiksi.

Olen yhä vain niin onnellinen tästä uuden asunnon parvekkeesta, jonne on käynti suoraan makuuhuoneestani 😊 

Satuin bongaamaan siitä saksalaisketjusta tuollaisen mukavan ison muoviruukun, jonka onneksi tulin ostaneeksi, vaikuttaa varsin hyvältä 😊

Istutin ruukkuun kaksi tomaatintainta, keltaiset lempilajikkeeni Golden sunrise ja Cereza amarilla-kirsikkatomaatin. Molemmissa on jo nuppuja. Toivottavasti mahtuvat siinä yhdessä kasvamaan. Tomaattien juurelle istutin muutaman kesäkukantaimen.

Amppeleihin tuli pari Tiny Tim -kirsikkatomaattia. Ei kyllä ole oikein lempilajikkeitani, kasvaa mielestäni liian tiheäksi, ja on siksi taudinarka. Ei vain sattunut olemaan keväällä muita siemeniä käsillä. Nyt on - ensi kevättä varten 😊

Jo pidempään olen miettinyt, mistä saisin jonkin metallisen kehikon kukkalaatikon alustaksi. Yhtäkkiä keksin, että minullahan onkin se jo! 

Minulla on isoäitini vanha polkuompelukoneen runko, joka ei tahdo mahtua minnekään asunnossamme. En raatsisi siitä millään luopuakaan. Lopulta keksin, että jalusta saa viettää kesän parvekkeella toimien kaipaamanani telineenä kukkalaatikolle! Syksyllä on sitten edessä uusi mietintä, minne sijoittaa Husqvarnanjalusta talveksi? Ei viitsisi parvekkeelle jättää, ei varmaan tykkää hyvää siitä.

Tästä olen niin iloinen 😊 Näkisipä edesmennyt isoäiti, mihin hänelle rakkaan ompelukoneen jalusta on päätynyt 😊 Isoäiti tykkäsi myös puutarhanhoidosta, joten luulisi olevan ihan tyytyväinen, toivottavasti!

Tyttärellä jo kauan aikaa sitten saamalleni betonisydämelle löytyi sopiva paikka parvekkeen seinältä. Sopiikin oikein hyvin tähän äitienpäivään 😊

Tämän päivän jälkeen onkin sitten aika arpoa voittajat blogini siemenarvonnassa, vielä ehdit osallistumaan!

#rivitalo #parveke #tomaatti #sisustus #kasvi

Uutta kotiympäristöä ihastelemassa

Tämä on kyllä harvinaisen mukavaa aikaa. Kun saa ihmetellä ja ihastella, mitä kaikkia kasveja uudesta kotipihasta nousee, ja lisäksi tutkailla uuden kotiympäristön heräämistä kevääseen. Vaikka uusi asuinmiljöö oli jollain tasolla tuttu, niin eipä sitä kuitenkaan ole tullut tutkailtua ollenkaan näin yksityiskohtaisesti.

Lenkkireitit on huomattavasti monipuolistuneet aiemmasta maalaisympäristöstä, jossa oli oikeastaan vain yksi, jo tylsääkin tylsemmäksi käynyt lenkkimahdollisuus. Nyt on useita erilaisia suuntia, joista valita.

Useimmin suuntaan koiran kanssa lähirantaan, siellä on monenlaista nähtävää.

Läheisessä järvenrannassa kulkee hauska pitkospuureitti.
Siitä tulee juuri sopiva matka suht pikaiselle koiralenkille.
Odotan kovasti, miltä reitti tuleekaan näyttämään, kunhan kesä etenee.

Hanhet saivat vanhukseen vipinää 😊

Kauniita kuihtuneita hortensiankukkia kera narsissien.

Tätä suurehkoa tulppaaniesiintymää odotan seuraavaksi,
minkä näköisiä nämä mahtavatkaan olla?

Ihanaa, aurinkoista äitienpäiväviikonloppua! Vielä ehdit osallistua blogiarvontaani sunnuntaihin saakka!

Kasapäin juuria ja rikkaruohoja

Uuden pihan raivaus edistyy pikkuhiljaa, hommaa riittää.

Maa on täynnänsä ohuempaa ja paksumpaa juurta: vaahteran, hortensiapensaiden ja aronioiden juuria. Lisäksi maa on täysin rikkaruohojen valtaama. 

Useampi kottikärryllinen pintamaata on jo lähtenyt, ja vielä riittää runsaasti raivattavaa. Taloyhtiölle tuli juuri nyt parahiksi lava, jonne saa kuskata puutarhajätettä. Se on kuitenkin käytettävissä vain viikon, joten kiirettä pitää!

Pari vanhaa hortensiaa sai lähteä hyötykasvien tieltä. Lahjoitin ne naapurille.

Yksi monista kärryllisistä.

Viime viikkojen suorastaan jäätävä sää on ollut siinä mielessä hyvä, ettei kylvöillä ja istutuksilla ole ollut kiirettä, vaan on voinut rauhassa keskittyä raivaushommaan.

Myöskään tämä kuivuus ei ole ollut näissä hommissa haitaksi. On ollut ihanan helppoa siistiä kuivahkoa maata, eikä mitään mutavelliä 😊 Toki moni kaipaisi varmasti jo vesisadettakin.

Lempityökaluni, jykevä lantahara (siitä vielä myöhemmin vähän tarkemmin) on ollut raivaushommassa mitä parhain, sillä saa kiskottua rikkaruohoista maata

melkoisella voimalla.

Välillä vastaan on tullut tällaisia ranteen paksuisia vaahteranjuuria. Olen pistänyt niitä surutta poikki kirveellä. Puutarhurituttavan mukaan vaahtera on niin sitkeä kasvi, ettei se nöksähdä yhtään mistään.  Nähtäväksi jää, onko vaahtera tästä moksiskaan.

#piha #puutarha #pieni #rivitalo #rivari #juuri #raivaus #rikkaruoho #vaahtera #vaahteranjuuri

Osallistu äitienpäivän siemenarvontaan!

Postaukseen sisältyy kaupallista yhteistyötä

Jos et ole vielä osallistunut, ehdit vielä hyvin mukaan blogini siemenarvontaan!

Säiden lämmetessä alkaa pian olla avomaankylvöjen aika. Blogini arvonnassa on kaksi ihanaa palkintoa, jotka on lahjoittanut siemenkauppa.com.

Arvonnassa on kaksi siemenpalkintoa.

Toinen palkinnoista sisältää enemmän syötävien kasvien siemeniä, siitä löytyy muun muassa retiisin, porkkanan ja kiinankaalin siemeniä.

Toisessa taas on vähän runsaammin tuttuja kukansiemeniä,  ruiskaunokkia, kehäkukkaa ja ihanaa auringonkukkaseosta.

Lisäksi palkinnosta löytyy mm. punajuuren, herneen ja tillin siemeniä.

Osallistumisaikaa on vielä noin viikon verran, arvonta päättyy äitienpäivänä su 14.5. HUOM! osallistu kommentoimalla alkuperäiseen arvontapostaukseen, ei tähän postaukseen.

#arvonta #blogiarvonta #siemenarvonta #palkinto #siemen

Kasvupyrähdys!

Palasin takaisin kotiin viikon mittaiselta reissultani. Melkoinen muutos tapahtunut taimissa!

Osasin toki odottaa, että kyllähän ne varmasti ovat kasvaneet, mutta en sentään sentään aivan tällaista, ei meinannut enää samoiksi tunnistaa.

Kasvimassa oli tässä ajassa lähes tuplaantunut, nyt onkin vähän setvimistä näissä.

Kylvin useita lajeja juuri ennen lähtöäni, ja nyt ne ovat kaikki itäneet: maissit, pensas- ja köynnöspavut sekä auringonkukat. Onneksi kylvin maltillisesti vain muutaman siemenen jokaista.

Kukkivia tomaatteja olisin odottanut, mutta ei vieläkään 🙁 Nuppuja sentään on jo muutamissa lajikkeissa, mutta kovin hitaasti etenevät.

Nyt on taimitila totaalisen lopussa, ja taimet pitäisi saada pikimmiten pihalle. Vielä on kuitenkin öisin aivan liian vilpoista, ja taimipenkkien tekeminenkin aivan vaiheessa. Onneksi luvassa on lämpenevää.

Ja onneksi on tässä nyt viikonloppu, ei muuta kuin hommiin 😊

Lisää kasvilöytöjä ja leikkuuhommaa

Ainakin vielä yksi kiva kasvilöytö tuli vastaan uudessa puutarhassa. Maasta puskee esiin runsaanlaisesti pieniä, teräväkärkisiä piippoja. Ensimmäisenä tuli mieleeni, voisivatko olla kieloja?

Puutarhuriystävämme tuli käymään ja vahvisti lajinmääritykseni, kyllä, kieloja ovat. Se onkin oikein mukava juttu. Toivottavasti en onnistu tuhoamaan niitä raivatessani pihaa rikkaruohoista. Kielo on kyllä myös hyvin sitkeä kasvi, joten toivotaan, että pärjäävät. 

Tuo ystävä teki myös toisen lajimäärityksen. Pihan takareunan suuret pensaat tai pikkupuut eivät olekaan sireenejä kuten olin kuvitellut, vaan mongolianvaahteroita. Siis lisää vaahteraa, pahus. Täytyy nyt tämä ensimmäinen kesä makustella niitä, ja katsoa sitten, vaihtaisiko nuo jossain kohtaa sireeneihin.

Riippahernepuiden leikkuu

Nyt kun Between ystävällisesti kertoi  kommentissaan etupihallamme kasvavien pikkupuiden lajin, riippahernepuu, saatoin katsoa niiden leikkuuohjeen ja ryhtyä saksimaan.

Jouduin huomaamaan, että puita ei varmaan vähään aikaan ole leikattu, ei ainakaan oikeaoppisesti.

Juurilla kasvoi runsaasti sivuversoja, ne oli helppo napsia nopsasti pois. 

Kyytiä riippahernepuiden sivuversoille.

Latvuksien kanssa olikin vähän haastavampaa, miten saada ne leikattua oikeaoppisesti sateenvarjon malliin?

Toisesta puusta myös huomasin, että latvus olikin harmillisesti haljennut leikkaamattomuuden tai vääränlaisen leikkuun vuoksi.

Tähän tarvittiin jo avuksi oikeaa puutarhuria 😊 Kutsuin siis tuttavamme paikalle kertomaan, mitä tuolle kannattaisi tehdä, tai voiko sen pelastamista edes yrittää?

Puutarhurituttava ei yllättäen ollut lainkaan huolissaan halkeamasta. Kun se ei ollut läpi puun, niin voi hänen mukaansa antaa vain olla, korkeintaan voisi yrittää teipata joustavalla teipillä.

Halkeama, josta puutarhurituttavan mielestä ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan.

Omat leikkuuni saivat hyväksynnän, latvuksille ei tarvinnut tehdä enää mitään. 

Tuttava antoi myös vinkin, että talon vieressä, turhan lähellä seinää kasvavat vuorenkilvet voisi siirtää kauemmas etupihan toiseen reunaan, missä on pieni viettävä rinne. Siitä on hiljattain poistettu kurtturuusut, eikä siinä kasva tällä hetkellä mitään.

Oikealla näkyvät vuorenkilvet voisi siirtää takana portaiden vieressä näkyvään rinteeseen.

Tämä oli mielestäni loistava neuvo, vuorenkilvet varmasti viihtyisivät rinteessä hyvin. Näin saisin ne myös vähän kauemmas talosta ja voisin istuttaa lähemmäs jotain kivempia kasveja - vaikka ne kylmänkukat, jotka juuri ostin Virosta 😊 

Vähän lisää Viron-tunnelmia + arvontamuistutus

Keväinen Viron-reissuni jatkui upeaan Soomaan kansallispuistoon Pärnun kupeeseen.

Soomaalla tuli käveltyä pitkospuu- ja muita reittejä enemmän kuin mitä minun on ylipäänsä tullut aikoihin yhteensä käveltyä.

Soomaan suolla.

Pärnussa pistäytyessäni löysin itseni yhtäkkiä valtavilta markkinoilta. Musiikki soi, karusellit pyörivät ja lapset tekevät tuttavuutta moninaisten kotieläinten kanssa. Näin on minulle tapahtunut Virossa monesti aiemminkin, taitaa olla aina markkinat jossain! Ja taas menivät aikataulut ihan poskelleen 😊

Ehdin silti vielä päivän toiselle patikoinnille Soomaalla.

Valko- ja keltavuokkojen seasta yllättivät ihanan erikoiset vaaleankeltaiset vuokot.
Varmaan edellisten risteymä. 

Polku saattoi yhtäkkiä olla tällainen 😊

Olethan huomannut blogini siemenarvonnan! Siihen voit osallistua su 15.4. saakka

#Viro #Estonia #Soomaa #Pärnu