Mikä tuuri!

Nyt kannattaisi varmaan lotota 😊 Menin käymään siellä suuressa ruotsalaisessa huonekalukaupassa, sillä tarvitsin terassille vielä yhden pienen metallihyllykön.

Olin tätä jo ehtinytkin odottaa, sillä juuri oikeat hyllyköt ovat olleet loppu ja nyt niitä oli viimein saapunut.

Olin varautunut siihen, että ilta menee hyllykön kasaamiseen, sillä tuohonkin pieneen huonekaluun kuuluu varsin monta pientä osaa ja väännettävää ruuvia.

Kaupassa kurvasin vielä poisto-osaston kautta, ja kuinka ollakaan, siellä sattuikin olemaan juuri oikeaa hyllykköä edullisessa poistomyynnissä - ja vielä valmiiksi koottuna! 

Tästä innoissani meinasin jo ostaa kaikki poistohyllyköt, vaikkei minulla ollut niille mitään käyttöä. Onneksi maltoin mieleni ja ostin vain sen suunnittelemani yhden.

Nyt ehdinkin tekemään illalla hyllykön kokoamisen sijaan paljon muuta - kuten pelastamaan vielä yhden vanhasta puutarhasta yllättäin löytämäni pensasmustikantaimen 😊 Siitä olinkin erityisen iloinen, sillä aiemmin siirtämistäni kahdesta pensasmustikasta toinen ei kestänyt siirtoa.

Vähän erilainen juhannus

Pakenin tällä kertaa juhannusta "maalta" kaupunkiin, aina pääkaupunkiin saakka. 

Oli kiva viettää vähän erilaista, hyvin kiireetöntä juhannusta mukavista paikoista nauttien. Välillä on suorastaan vaikea uskoa, että kyseessä on pääkaupunkimme 😊

Kuin olisi ollut vähän etelämpänäkin... 😊

Varsin samantyyppistä istutusta kuin mitä olen itsekin juuri tehnyt 😊

Omien päivänliljojen kukintaa odotellessa... 🙁

Valo ja varjo vuorottelivat mukavasti Tullisaaren puistossa Laajasalossa.

Mukavaa juhannuspäivän iltaa!

Etupihan perennapenkit viimein valmiit 😊

Tästä olen niin onnellinen! Etupihan ensimmäisen puolikkaan tuunaus on ollut melkoinen savotta, vaikka alueen koko on vain muutama neliö. Valmistui nyt juuri mukavasti juhannukseksi.

Tosipaljon tykkään tuosta pikkukivireunuksesta, johon idea tuli tehdessä yhtäkkiä ihan spontaanisti. Kaivoin alueen ympärille pienen ojantapaisen, jonka täytin pikkukivillä, ja johon toivon sulamis- ja muiden vesien vastaisuudessa ohjautuvan. 

Tässä lähtötilanne, valitettavasti tuunaamani
kohta on enimmäkseen lumikasan alla, surkea nurmikko
pilkistää vain vähän etureunastaan.

Vanha, epämääräinen nurmikkopläntti muuttui kiveyksillä verhotuksi istutusalueeksi, johon valitsin lempiperennojani: keijunkukkia, kuunliljoja, kylmänkukkia, vähän päivänliljoja ja tähtiputkea.

Homma alkoi ruohikon poistolla, joka sujui kätevästi lempityökalullani, jykevällä lantaharalla. Samaan syssyyn piti poistaa paksu kerros savista pintamaata, joka oli noussut viereisen laattakäytävän yläpuolelle, jolloin sadevesi valui laattakäytävälle. Kuskasimme ylijäämämaata pois auton perässä vähitellen pienissä erissä.

Tuossa kohtaa keksin myös kaivaa alueen ympäri pienet ojat, jotka täytin myöhemmin pikkukivillä. Nämä kivet taas keräsin yksitellen vanhan asuntomme pihamaalta.

Ylijäämämaan poiston jälkeen pinta tasattiin hieman kaltavaksi, poispäin laattakäytävästä. Levitin päälle katekankaan ja sille kivituhkaa. Sitten alkoi mielenkiintoinen vaihe, kahden pienen, seulanpääkivillä rajatun istutuspenkin mallailu. Siirtelin kiviä eestaas useampaan kertaan, kunnes löytyi tyydyttävät muodot. 

Samaan aikaan pääsin viimein taimihankinnoille.

Vanhoille, huonoille saksille
on käyttöä puutarhahommissa 

Sitten oli aika poistaa kivituhkat penkkien sisältä, leikellä katekangas pois niiden kohdalta ja kaivaa sopivat istutuskuopat. 

Maaperä paljastui ohuen savikerroksen alta
yllättäen hienoksi hiekaksi.

Seuraavaksi koitti järjettömin vaihe. Kaivaessani sain huomata, että ohuen savikerroksen alta maa olikin ihan puhdasta hiekkaa, kuin hiekkalaatikossa. Eihän se oikein toimi, että hiekkalaatikkoon laittaa pelkästään istutusmultaa, vaan siihen olisi hyvä saada myös vähän SAVEA vettä pidättämään. 

Olimme siis juuri kuskanneet saavikaupalla ylimääräistä savimaata vähitellen kulkiessamme pois vanhan talomme pihaan. No, ei auttanut kuin ottaa ja lähteä noutamaan osaa savimaasta takaisin 😀 Tässä kohtaa toivoin, etteivät naapurit seuranneet kovin tarkasti touhujamme 😊

Tässä kohtaa savimaat suuntaavat auton perässä
takaisinpäin alkuperäiselle paikalleen 😊

 

Lopuksi vuorossa oli mukavin vaihe: kuoppien täyttäminen ja uusien taimien istutus sekä liuskekivenpalasten asettaminen paikoilleen ja lopuksi se kaikkein paras: työn jäljestä nauttiminen 😊

Takana olevat vuorenkilvet ovat jo naapurin puolella.
Itse poistin lopulta omalta puolelta kaikki vanhat vuorenkilvet,
ne eivät oikein sopineet kokonaisuuteen,
Jossain kohtaa vielä harkitsin niiden säästämistä.

Vastustamaton limenvihreä kuunlilja tuli vastaan,
kun menin puutarhaliikkeeseen ostaaksen I valkoraidallista.

Lopulta kävi niin, ettei valkoraidallista kuunliljaa tullut ollenkaan maahan 😊
Ostin sitä kyllä, mutta se ei lopulta tuntunutkaan sopivan näihin
penkkeihin, joten istutin sen astiaan.
Aivan seinän vieressä kasvanut vuorenkilpipöheikkö vaihtui kiveykseen, mikä on seinän kannalta huomattavasti parempi.

Ihania keijunkukkia.

#perenna #kasvi #rivitalo #rivari #kivi #kuunlilja #keijunkukka #pieni #perennapenkki

Helteellä kannattaa varjostaa!

Vasta istutetut kurkut ja muut ovat olleet hellepäivinä hätää kärsimässä tässä suoraan etelään olevassa penkissä.

Penkin reunuksena on vielä kiveys, ja kivet ovat lämmenneet todella kuumiksi, melkein olisi voinut niillä kananmunia keitellä 😊

Kokeilin, olisiko kasvuharsosta mitään apua. Ja kyllä, löyhästi aseteltu harso näyttää tarjoavan yllättävänkin hyvän suojan kasveille. Eivät löpsähdä pahimman helteen aikaan ollenkaan niin pahasti kuin ilman harsoa. Varmaan iso tekijä myös se, että nyt renuskivet eivät lämpiä läheskään niin kuumiksi.

#harso #suojaus #kuumuus #paahde #helle #kasvi

Päivänliljojen viimeinen mahdollisuus

Minulla on ikivanhoja päivänliljoja, jotka eivät ole muistaakseni vielä koskaan kukkineet. Tai korkeintaan kerran, ihan vähän.

Liljoilla on takana jo yksi aiempi paikanvaihto, ja siten jo yksi menetetty mahdollisuus. Ne kasvoivat ensi alkuun vanhan talomme varjossa, mikä ei houkutellut niitä kukkimaan.

Siirsin liljat reilu kymmenen vuotta sitten uuteen perennapenkkiin. Siellä ne taas jäivät pian muiden kasvien varjoon, joten ei taaskaan kukintaa. Hengissä ovat kuitenkin pysyneet, ja lehtiä aina kasvattaneet.

Tämä liljojen vanha kasvupaikka ei näytä minusta kuvassa niinkään varjoisalta, mutta liljojen makuun se sitä kuitenkin on.

Nyt halusin napata muutaman yksilön mukaani uudelle, joskin edelleen varjoisalle rivarin etupihalle. 

Katsotaan, mitä liljat tästä paikasta tuumaavat, herättäisikö uusi muutto kukintahalut? Ainakin ne pääsevät nyt varsin väljille vesille kuunliljojen kaveriksi, pois aiemmasta lukuisten kasvien aiheuttamasta ahdingosta.

Ellei kukinta edelleenkään maistu, jää vielä vihoviimeinen mahdollisuus siirtää liljat rivarin aurinkoiselle takapihalle. Ja istuttaa etupihan puolelle varmasti paremmin sopivia, kommenteissakin vinkattuja upeita varjoliljoja, kiitos vinkeistänne!

Takapihalla päivänliljat todennäköisesti viihtyisivät, mutta en nyt oikein keksi sieltä sopivaa paikkaa niille. Ja toisaalta, juuri etupihan puoli tarvitsee nyt vähän kasvitäydennystä. En aio kertoa niille vielä tästä viimeisestä mahdollisuudesta, vaan jään toistaiseksi seurailemaan liljojen reaktioita ensimmäiseen siirtoon. 

Olen pikkuisen kade monissa pihoissa ja puutarhoissa runsaina ryöppyäville, upeasti kukkiville liljapehkoille. Toivottavasti minullakin on vielä joku päivä sellainen 😊

Onneksi harrastajapuutarhurina ei ole niin jäniksen selässä, on tässä aikaa odotella.... 😊 Katsotaan, kuka vetää lopulta pisimmän korren.

#lilja #paivanlilja #kukinta #kasvupaikka #siirto #siirtäminen #varjo #kukka #lehti

Kuunliljoja tutkailemassa

Tarvitsin etupihallemme muutaman kuunliljan. Ne ovat minusta ihania kasveja, helppoja ja vähään tyytyviä, kauniita, leviävät sopivasti mutteivät liikaa. Lehdet ja kukat sopivat kukkakimppuihin ja vielä nimikin on niin nätti. 

Siitä onkin todella pitkä aika, kun olen kuunliljoja viimeksi hankkinut. En tiennyt silloin niistä käytännössä mitään, kunhan ostin ensimmäiset vastaan tulleet yksilöt

Vasta myöhemmin olen kokemuksen kartuttua ja pienten pettymysten myötä perehtynyt tarkemmin kuunliljojen erilaisiin ominaisuuksiin. 

Noista aikoinaan hankkimistani toinen oli yksiväristä, hyvin isokokoiseksi osoittautunutta lajiketta, toinen taas keltaraidallinen. Molemmat ovat vähän harmillisia piirteitä. Olen pienen ja sievän sekä raikkaiden värien ystävä. Tuon kaksivärisen kuunliljan keltainen on sellaista mielestäni vähän "likaista"

Kamera vähän valehtelee. Luonnossa tämän vanhan kuunliljani keltainen väri on huomattavasti tunkkaisempi, tässä näyttää jopa aika raikkaalta.

Sittemmin olen oppinut, että kuunliljoissa löytyy enemmänkin värityksiä sekä lajikkeita, jotka jäävät huomattavasti pienikokoisemmiksi. Myös kasvupaikkavaatimuksissa on eroja, osa lajikkeista pärjää jopa täysin varjossa. Eroja on myös lehtien muodossa, löytyy pyöreälehtisempiä ja pitkulaisempia versioita.

Koristekasviksi jalostettuja kuunliljalajikkeita on satoja.

Keltaraidallisen tilalle olen kaivannut raikkaan valko-vihreää versiota. Nyt metsästin siis sellaista, sekä lisäksi varjossa viihtyvää lajiketta ja vielä pienikokoisemmaksi jäävää yksivärisiä vihreää versiota.

Puutarhaliikkeessä meinasi mennä sormi suuhun, oli sen verran runsaasti valinnanvaraa. Ihastuin myös uudenlaiseen versioon, raikkaan limenvihreä-raidalliseen.

Lopulta mukaani päätyivät limensävyinen jalokuunlilja Summer Lovin, valkokirjava komeakuunlilja Minuteman ja yksivärinen tarhakuunlilja. Kaikki nämä taitavat olla puolivarjon lajikkeita. Yksikään täysvarjon lajikkeista ei ollut muutoin mieluisa.

Näitä kolmea lajiketta päätyi ostoskoriin.

Valinnanvaraa löytyi....

Blue Mouse ears -lajike jää tosi pienikokoiseksi, alle 20 cm korkeaksi. Sellaiselle ei nyt kuitenkaan ollut tarvetta, saivat jäädä kauppaan odottamaan muita asiakkaita.

Kasvaako sinulla kuunliljaa?

Puutarhaliike tarjosi tietysti runsaasti muitakin houkutuksia, joihin en onneksi kuitenkaan langennut. Kuunliljojen lisäksi mukaan tarttui ainoastaan ostoslistalla ollut ihana lumikärhö.

Ruusuorapihlajaa oli vaikea vastustaa...😊

Upeat ukkolaukat olivat pörriäisten suosiossa.

Puutarhaliikkeissä on aina virkistävää piipahtaa 😊

#kuunlilja #lajike #väri #väritys #koko #helppo #perenna #varjo #varjoinen #istutus #kasvi #istuttaminen #kasvupaikka #puutarha #rivitalo #piha #monivuotinen

Etupihan muodot alkavat hahmottua

Rivariasuntomme etupihaa tuunatessani siirtelin seulanpääkiviä kerran jos toisenkin maahan levittämäni kivituhkan päällä testaillessani, minkä muotoiset pari pientä kasvipenkkiä tekisin. 

Ensimmäinen versio oli tällainen sydämenmuotoinen.
Se tuntui kuitenkin jotenkin liiankin imelältä 😊

Lopullisessa versiossa vasemmalla on tuollainen pisaranmallinen penkki ja oikeanpuoleinen on aaltomainen. Nyt olen tyytyväinen 😊 Tosin eiväthän nämä muodot varmaan tule kovin näkymään kasvien alta, mutta hyvä silti, että on itseä miellyttävät muodot 😊

Erilaisia kuvioita kokeiltuani päädyin lopulta yhteen pisaranmalliseen ja yhteen kaarevaan penkkiin. Ensimmäiseen minulla on olemassa valmiiksi keijunkukkia ja kylmänkukkia. Tähän voisi lisätä vielä jonkun kolmannen, mielellään pitkään kukkivan kasvin. Tähtiputki voisi olla yksi vaihtoehto, vaikka onkin aika kova leviämään. Tässä paikassa vaara ei ehkä ole kuitenkaan kovin suuri, kunhan muistaa nyppiä kuihtuneet kukinnot pois. Jättipoimulehti voisi olla myös kiva, mutta se taitaa olla haitallisten vieraslajien listalla.

Olisiko sinulla ehdotuksia muusta varjossa viihtyvästä kasvista?

Malttamattomana mallailin jo, miltä penkkiin tulevat kasvit näyttävät paikoillaan.

Toiseen, vielä varjoisampaan penkkiin tulee kuunliljoja, mahdollisesti myös joku päivänlilja.

Alunperin ajattelin, että peitän myös penkkien välit seulanpääkivillä. Nyt tulin kuitenkin toisiin ajatuksiin, alkoi tuntua, että seulanpääkiviä tulisi tylsästi jo liian kanssa. 

Niinpä päädyin sittenkin kattamaan penkkien ulkopuolisen kivituhkan liuskekivillä. Vielä pitää poistaa kivituhkat kivikuvioiden sisältä, leikata alla olevaan peitekankaaseen sopivat reiät sekä vaihtaa alkuperäistä savimaata parempaan istutusmultaan. Ja hankkia ne kuunliljat, niitä ei vielä ole.

Se on jännä, miten asioita työstäessä syntyy aina ihan itsestään uusia ideoita, ja asiat rullaavat eteenpäin. Minulla ei ollut tähän hommaan ryhtyessä oikein minkäänlaista visiota siitä, miten asettelisin kivet ja kasvit paikoilleen. 

Jossain vaiheessa sitten syntyy yhtäkkiä sellainen ratkaisu, josta tietää, että se on juuri hyvä. Kuten tämä nyt 😊

Toivottavasti kasvit viihtyvät tässä varsin varjoisassa paikassa, johon vielä talvella kertyy lumikasat. Aika näyttää.

#istutus #idea #koristekasvi #suunnittelu #suunnitelma #perenna #monivuotinen #keijunkukka #kuunlilja #kivi #seulanpääkivi

Vaihteeksi vähän etupihan tuunailua, vinkkejä saa antaa!

Meikäläisen reitti tuntuu nyt kulkevan takapiha, etupiha, takapiha...

Etupihan puolelta on nyt poistettu pieni räjähtänyt ja rikkaruohottunut nurmikkopläntti, vanhat vuorenkilvet (koska en niistä erityisemmin tykkää) sekä melkoinen määrä maata. 

Maanpinta oli noussut vuosien saatossa vieressä olevan laattakäytävän yläpuolelle. Tämän seurauksena vesi valui laatoille, ja jäätyi talvella mielenkiintoiseksi luistinradaksi.

Aika erikoista, miten paljon poistettavaa maa-ainesta kertyi, vaikka kyse on varsin pienestä pläntistä.

Tämän lisäksi nostimme äitienpäivänä (ajankohta jäi hyvin mieleen 😊) ylös kaikki nuo raskaat laatat. Kuskasimme ne kottikärryillä talon ympäri takapihan puolelle, missä minun tehtäväni oli pestä ne kaikki painepesurilla, koska etupihalla ei ole vesipistettä. Homma oli varsin sotkuista, olin kurassa yltä päältä, mutta laatat puhdistuvat hyvin. Sitten laattojen kuskaus takaisin talon ympäri ja asettelu paikoilleen. Se olikin yllättävän hidas osuus, jotta laatat asettuivat juuri oikein.

Käytävälaatat nostettuina ylös maasta, painepesurilla pestyinä odottamassa laittoa takaisin paikoilleen.

Urakka todellakin kannatti, olen supertyytyväinen lopputulokseen. Laatat olivat pahasti sammaloituneet ja jäkälöityneet, nyt niistä tuli jälleen ihanan vaaleat 😊 On niin kiva tulla kotiin hohtavaa laattakäytävää pitkin, vielä kun tietää, mikä homma sen takana oli.

Ihanat, hohtavan puhtaat laatat takaisin paikoillaan. Seulanpääkivet odottavat seuraavaa siirtoa taka-alalla olevalle alueelle.

Mutta nyt olisi aika saada katettua laattojen viereinen mullos. Siinä onkin nyt vähän pähkäiltävää, hyviä vinkkejä otetaan vastaan!

Tämä alue pitäisi saada katettua seulanpääkivillä ja muutamalla kasvilla niiden lomaan. Vasemmalla näkyvät vuorenkilvet ovat jo naapurin puolella.

Ajatuksena on, että peitän mulloksen seulanpääkivillä, olemme haalineet niitä runsaasti sieltä sun täältä. Kivien joukkoon istutan muutaman kasvin, vähän keijunkukkia, kylmänkukkia ja muutaman jalokuunliljan. Mahdollisesti myös jokunen säästämäni vuorenkilpi?

Nämä ihanat keijunkukat odottavat maahanpääsyä.

Mutta tässäpä ongelmani, miten asettelen nuo kasvit? Alueen keskelle, reunoille, riviin vai johonkin muuhun muotoon? Yhdessä vai erikseen? Tästä siis minulta puuttuu nyt visio. Alueen koko on n. 1,5 x 3,5 metriä.

Jos sinulla on ehdotuksia kasvien sijoittelusta, otan mieluusti vastaan! Tämä olisi varmasti huomattavasti helpompaa esittää piirroksena, mutta jos pystyt kommentissa sanallisesti jotain ehdottamaan, olen iloinen 😊

Tämänhetkinen vahvin oma ajatukseni on tehdä keskelle yksi pieni, ehkä soikeahko tai kaareva istutusalue. Sen takareunaan tulisivat kuunliljat ja keijunkukat ja kylmänkukat niiden eteen. Ja sitten seulanpääkivet ympärille.

Mutta tosiaan, hyviä vinkkejä otetaan vastaan!

Tässä vielä kuva lähtötilanteesta, missä näkyy nuhjuiset laatat ja
lumen alta pilkistävä nurmikon reuna sekä vähän vuorenkilpiä.

#rivitalo #etupiha #pieni #istutus #kivi #laatta #laatat #puhdistus #laattakäytävä #kasvi #keijunkukka