Joulukoristeet on äkkiä riisuttu 😊

Katselin Mummelin puuhamaa-blogin postausta todella upeista, runsaista joulukoristeluista. Jouduin toteamaan, että kyllä sitä on itse tullut perin laiskaksi - tai mukavuudenhaluiseksi - miten vain.

Tykkään näistä kahdesta, itsestään pystyssä
pysyvästä tontusta - ne riittävät pitkälti
tuomaan joulun meille 😊

Tässä vävypojan ottamassa jälkkäripavlovan
kokoamiskuvassa pilkistää pöydässä oleva jouluinen kaitaliina.
Ja on  siis sentään olemassa joululta joku ruokakuvakin, 
toisin kuin aiemmin totesin. 

Meikäläisen koristeet olivat tänä vuonna kaksi tonttua, ja jouluinen kaitaliina ruokapöydässä. Kuusta emme hankkineet lainkaan. Ruoka-astioiksi  kaivettiin sentään kaappien periltä vähän parempaa. Yksi meinasi kuitenkin vallan unohtua, onhan myös vanha olkipukkini yhden kaapin päällä 😊

Olin vähän yllättynyt, kun vanhin tytär sanoi jonain
vuonna tykkäävänsä tästä olkipukista, jonka olen
saanut joskus nuoruudessani. Ajattelisin, ettei ole 
oikein hänen tyyliä 😊 Ihan tämän vuoksi
olkipukki pääsi myös esille 😊 Pukki oli aiemmin 
tärkeä minullekin, nyt olen vähän kyllästynyt siihen, niin kiva että tytär tykkää.

Nämä koristeet ovat senkin päällä vuoden ympäri,
mutta jouluksi talo saa valot 😊 

Erilaisten lyhtyjen kokoelma on etupihalla
tulijaa vastassa 😊

Hiukan enemmän satsasin ulkosalle, missä etupihalla valaisivat kynttilälyhdyt, ja takapihalla Torista hankkimani tekokuusi. 

Minulle joulutunnelman tuo ennen muuta kiireetön ajanvietto läheisten kanssa - ja hyvä ruoka 😊 

Mutta koskaan ei pidä sanoa ei koskaan. Voi hyvin olla, että joskus tulee vielä kunnon joulukoristeluöverit 😊

Ja tosiaan, tämän olen ehkä jo aiemminkin kertonut, aikuisten lastemme toiveesta emme hanki lainkaan joululahjoja. Tämä on kyllä aika vapauttavaa etenkin joulua edeltävänä aikana, ei tarvitse laittaa lainkaan energiaa lahjojen miettimiseen ja hankintaan. 

Nautin tänä vuonna erityisesti joulun odotuksesta ja joulua edeltävän ajan tunnelmasta. Kävin useammilla joulutoreilla ja muissa joulutapahtumissa kuin koskaan aiemmin - ja myös kahdessa ihanassa joulukonsertissa, Diandran ja Anne Mattilan. 

Jouluna pelailimme lempipelejämme - Skip-Boa, Scrabblea ja Smart10:ä. Käväistiin porukalla kävelymatkan päässä olevalla hautuumaalla muistelemassa keskuudestamme jo poistuneita läheisiä.

#joulu #joulukoristelu #joulukoristeet 

Joulu mennä humpsahti

Niin se hurahti jo tapaninpäiväkin, hiljaisuus ja rauha on laskeutunut taloon. Ulkomailla asuva vanhin tytär aikaisti tulevan myrskyn vuoksi kotiinpaluutaan vuorokaudella - varmasti viisas ratkaisu, kun kotimatka alkaa laivan kyydissä.

Hyvä, pitkälti itse tehty ruoka on meille aika keskeistä joulussa - rauhallisen yhdessäolon lisäksi. Aatonaatto oli kokkailupäiväni, silloin loihdin käytännössä yhdessä päivässä kaikki jouluherkut.

Aiemmin jouluruokien ainekset olivat myös pitkälti itse kasvatettuja, mutta tähän on nyt tullut aika iso muutos. Tajusin juuri joulun alla, että tämä on nyt rivitaloon muuttomme jälkeinen ensimmäinen joulu, kun itse kasvatettuja juureksia ja pottuja ei ole enää saatavilla 😞 Hetken tämä ajatus tuntui vähän haikealtakin, mutta tällä mennään. Sitä paitsi kaupastakin näytti saavan varsin kelvollista, kun valitsee huolella. 

Sienisalaatti suolasienistä on meillä
kaikkien odottama jouluherkku 😊

Aatonaaton aamu alkoi itse säilöttyjen suolasienten likoon laittamisella sienisalaattia varten. Sen jälkeen myös sekahedelmät likoon kiisseliä varten.

Perunalaatikon potuiksi valitsin kaupasta Siikliä. 
Se oli oikein onnistunut valinta, hyvää tuli 😊

Sitten pottujen kuoriminen ja keittäminen perunalaatikkoon. Muut laatikot hankin tällä kertaa suoraan kaupasta.

Tuulihatuista on tullut uusi jouluperinteemme.
Mukava juttu, ne sopivat minusta oikein hyvin 
joulupöytään. Kokeilin tavallisten lisäksi tuollaisia
keksipäällysteisiä versioita.

Leivoin myös tuulihattuja, joista tuli uusi joulutraditiomme viime vuodesta alkaen.

Vähän haastava pororullien täytteen levittäminen
on yleensä ollut lasten homma 😊 Tällä kertaa
jouduin tekemään sen itse lasten ollessa töissä 😊

Piparjuurituorejuustolla täytetyt pororullat on toinen joulupöydän lähes pakollinen herkkumme sienisalaatin lisäksi. Uutuutena tein uunipunajuuria kera vuohenjuustovaahdon.

Yksi tyttäristä teki kauniit gluteenittomat
joulutortut.

Riisipuuroa ei tarvinnut tällä kertaa keitellä - ensimmäistä kertaa näin - kun yksi tyttäristä huolehti siitä. Näin ne ajat muuttuvat 😊

Oli mukava paistaa jouluruokia juuri putsatussa,
hohtavan puhtoisessa uunissa 😊

Kinkku pääsi uuniin aattoaamuna. Viime vuosi oli ensimmäinen kokonaan ilman kinkkua, tänä vuonna se kuitenkin palasi pöytään. Jälkkäriksi oli ihanaa klementiinipavlovaa.

Tällä kertaa toimimme myös hiukan toisin kuin aiemmin, valmistimme osan ruoista vasta seuraaville päiville, kuten herkulliset paahdetut salviajuurekset. Tämä olikin oikein hyvä ratkaisu, nämä toivat mukavaa uutta vaihtelua seuraavina päivinä tarjolla olleeseen jouluruokien valikoimaan.

Valmiista ruoista en valitettavasti huomannut ottaa lainkaan kuvia, aika hurahti niistä nauttiessa 😊

Yksi tyttäristä yllätti, hän oli tehnyt lempi-
suklaatryffeleitäni 😊 Vesi herahtaa kielelle
jo pelkästään tästä kuvasta 😋 

Oikein ihana kokemus oli myös joulurauhajooga, minne ehdimme rauhoittumaan vanhimman tyttären kanssa aatonaattoiltana.

#joulu #jouluruoka #joulurauha #jooga

Joulu tulee - siivoten 😊

ja vähän kokkaillen...

En todellakaan ole (ollut) mikään himosiivoaja. Siivoaminen on usein ollut prioriteeteissani aikalailla häntäpäässä. 

Mutta niin voi asiat muuttua, nyt kun lapset eivät asu enää kotona, imuroin mielelläni päivittäin (koska meillä on koira), ja muutoinkin kaikenlainen siivoaminen on varsin mukavaa puuhaa. Etenkin lopputulos, mikä syntyy 😊

Olin viime viikonlopun itsekseni kotona, niin tuli jynssäiltyä ja raivailtua vähän kaikenlaista - tietysti jouluradion säestäessä 😊

Aloitin sulattamalla suuren kaappipakastimen, kun ulkona oli vähän pakkasta. Kaikennäköisiä pieniä löytöjä tuli takaosasta, ja vähän myös vanhaa pois heitettävää. Marjoja on enemmän kuin oletin. Vähän haastava aika sulattaa pakastin, kun se on melkoisen täysi. Mutta jäätä oli todella runsaasti, joten oli kyllä korkea aika!

Nyt kelpaa taas kokkailla 😊 Ennen-kuvat tahtoo
 aina jäädä ottamatta. Ensimmäisenä puhtaaseen 
uuniin pääsi lipeäkala - se on harvinaisuus, josta 
 tykkään päästä nauttimaan ainakin kerran vuodessa.
Ymmärrän kyllä hyvin, ettei se ole kaikkien makuun 😊

Seuraavaksi kävin uunin kimppuun. Siinäkin oli tehtävää, vaikkei tuo aivan kamalassa kunnossa ollutkaan. 

Tekoälyä tarvittiin avuksi kolmen uuninlasin irrottamiseen. Käytin puhdistukseen ensimmäistä kertaa taikasientä, se toimikin aika hyvin. Lopputuloksesta tuli suorastaan säihkyvä 😊 Tytär tosin vinkkasi sen jälkeen kuulemma vielä paremman, Scrub Daddy ja Mummy -sienet. Onko sinulla kokemusta näistä?

Ihana jouluruukku on yksi lemppareitani jo
vuosikymmenten ajalta.

Uunijuurekset ovat aina yhtä herkullisia 😊

Puhtaassa uunissa saattoi ryhtyä kokkailemaan. Tein pitkästä aikaa vähän juuresjuttuja, ihania uunijuureksia ja lemppariani herkullista jouluruukkua. Niistä riittikin syötävää useammaksi päiväksi. 

Havu-jouluvalo -viritelmä tuo vähän 
valoa ulko-oven pieleen. 

Virittelin myös vähän lisää jouluvaloja, nyt nimittäin keksin niihin viimein vähän lisää ideaa. Hankin pari tuollaista vähän kookkaampaa havua, ja virittelin niihin valot. 

Valohavu on kivan tunnelmallinen 
parvekkeella - ja näkyy aamulla 
ensimmäisenä makuuhuoneen ikkunasta 😊

Toisen laitoin etupihalle ulko-ovelle ja toinen pääsi parvekkeelle.

Etupihalle keksin vielä tehdä tuollaisen rykelmän erilaisista lyhdyistä. Nyt on ainakin pikkuisen jouluisempaa 😊

Kun joulu on jo niin lähellä, linkkaanpa tässä myös vanhan joulun kauppalistani, jonka kaivan esiin aina joka vuosi 😊

#joulu #valo #jouluruukku #lyhty

Elämäni eka tekokuusi ja muita jouluisia mietteitä

Ajatukset alkaa jo ihanasti pyöriä jouluisissa tunnelmissa, mikäs sen mukavampaa näinä vähän ankeina maailmanaikoina 😊

Nyt kuunneltavissa oleva jouluradio on ihan parasta 😊 Tulee niin levollinen olo ja ajantaju häviää, kun avaa jouluradion ja kauniit joululaulut alkavat soimaan. Hommat sujuvat ihanassa flow-tilassa tuosta vain - olin sitten ajelemassa autolla, tekemässä ei-niin mieluisia tietsikahommia, mitä vain! Tätä kirjoittaessani soi parhaillaan ihana Kodin kynttilät.

Sain juuri viritettyä valotkin
paikalleen kuuseen. Mulla on sellainen 
"vika", että haluaisin joka vuosi laittaa 
jouluvalot jollain vähän uudella tavalla.
En ole nyt keksinyt tätä uutta tapaa,
niin ei ole ollut tässä juuri
valoja - mutta nyt on tämä kuusi 😊 

Jos joku olisi muutama vuosi sitten ehdottanut minulle tekokuusen hankkimista, vastaus olisi ollut ehdoton nou-nou. Niin ne ajat muuttuvat!

Olen täysin kyllästynyt kuusisouviin neulasineen, ehkä muistattekin, ettei meillä ole ollut moneen vuoteen minkäänlaista kuusta. Kerran oli joulumänty, se oli tosi kiva.

No nyt minua harmitti kun jouduin kesän päätteeksi raivaamaan terassilta pois ihanan vehreät tomaatinvarret. Tuli jotenkin niin autiota, minkä vuoksi siirsin poisto-operaation mahdollisimman myöhäiseen. Silloin jo päätin, että hommaan terassille tekokuusen täyttämään tyhjyyttä. Ei siis sentään sisätiloihin, ainakaan vielä, mutta saapa nähdä...

Kuusi näkyy kivasti heti
ulko-ovelta.

En vain ole tahtonut löytää mieluista kuusta, tai hyvännäköiset on olleet tosi hintavia. Vaan nyt löysin lopulta Torista kympillä mieluisan 😊 Tänään huomasin, miten kuusi näkyy heti kotiin tullessa kivasti läpi asunnon, siinä hetkessä näyttää ihan siltä kuin se olisi sisäpuolella. Jospa selvittäisiin joulusta tällä terassikuusella - lapsilla on vähän vaatimuksia kuusenhankinnan suuntaan...

Viime viikonloppuna kävimme tyttären kanssa pienellä pikkujoulupyörähdyksellä, reittinä suunnilleen Salo - Turku - Nummi - Sipoo -Espoo.

Diandran ääni soi todella kauniisti
komeassa vanhassa kivikirkossa.

Turnee alkoi Diandran upealla joulukonsertilla hienossa Salon Uskelan kirkossa.

Turustakin löytyi nättiä joulutunnelmaa.

Turussa pyörittiin joulutunnelmallisilla toreilla ja muutamissa muissa joulutapahtumissa. 

Heräteostosmekko odottaa sopivia juhlia...

Turusta tarttui heräteostoksena mukaan aika ihana mekko, kotimaisen ompelijan tuotantoa 😊 Tällä reissulla kävin myös kätevästi hakemassa tuon tekokuuseni Raisiosta.

Kasvihuoneilmiön pihassa oli vastassa
hauska jouluvaloidea.

Nummella sijaitseva Kasvihuoneilmiö 
on melkoinen nähtävyys ja tavarataivas.
Halusin sen erikoisuuden tyttärelle näyttää 😊

Matkalle sattui myös sopivasti eksoottinen, Nummella sijaitseva Kasvihuoneilmiö, joten siellä piti tietysti poiketa.

Glögiä on myös tullut siemailtua, ja työpaikan pikkujoulut vietettyä.

Joko sinulla alkaa olla jouluista tunnelmaa?

#joulu #tekokuusi #terassi

Jotain uutta joulupöytään 😊

Ajatus kaikista perinteisistä joulusyötävistä on tuntunut minusta - ja muistakin joulunviettäjistämme nyt jotenkin hiukan raskaalta. 

Teki mieli keksiä joulupöytään ainakin osin jotain uutta ja ehkä vähän keveämpää.

Tuntuu, että koko ruokakulttuuri elää nyt jonkinlaista murrosvaihetta muun muassa tuoreiden ravitsemussuositusten myötä. Lihan ja muun kuluttavan käyttöä pitäisi vähentää, mutta tilalle ei ole oikein ehtinyt vielä syntyä mitään uusia traditioita. 

Perinteinen kinkku ei tunnu nyt erityisen houkuttelevalta ajatukselta. Jouluseurueeseemme kuuluu yksi kokonaan kasvissyöjä, ja kinkkumme onkin vuosi vuodelta pienentynyt, tänä vuonna se jää kokonaan pois.

Myöskään perinteiset joululaatikot eivät tunnu nyt erityisen innostavilta, joten tilalle piti kehitellä jotain uutta.

Mukavasti onnistuivat gluteenittomat tuulihatut. 

Yhtenä yönä mieleeni putkahti jostain tuulihatut😊 Nehän voisivat hyvin sopia vähän erilaisin täyttein - aurajuustoa, sienisalaattia, kenties poroa tai lohta jossain muodossa? 

Mikä hauskaa, tämän keksittyäni sain huomata, että tuulihatut taitavatkin nyt olla jonkinlainen trendijuttu 😊 Helsingistä kuulemma löytyy jopa tuulihattukahvila!

Mielestäni en ole niihin kuitenkaan viime aikoina aiemmin törmännyt, joten ehkä tämä idea syntyi ihan sattumalta "omasta päästä".

Eipä siis muuta kuin tuumasta toimeen ja tuulihattujen valmistamiseen! Hyvin onnistuivat, vaikken ole niitä "sataan vuoteen" tehnyt.

Pikkelöity punakaaliraaste oli 
herkullista ja sopii mielestäni hyvin jouluun 😊

Satuin hiljlaittain tekemään myös yksinkertaista, nopeasti pikkelöityä punakaaliraastetta. Laitoin raasteen joukkoon hiukan öljyä ja makeutettua sushiviinietikkaa. Tämä voisi myös sopia hyvin jouluun.

Haudutettu punakaalihan on yksi perinteisiä jouluruokia. Se ei ole kuitenkaan kuulunut meidän joulupöytäämme.

Tällaiset ihanat täytetyt savupororullat ovat
kuuluneet joulupöytäämme jo 
vuosikymmenten ajan.

Löytyy toki myös sellaisia jouluruokia, jotka ovat ihan "must". Näihin kuuluvat muun muassa erilaiset kalat, kuten graavilohi ja lasimestarinsilli, mäti, sienisalaatti sekä ihana waldorfin salaatti.  On myös yksi pakollinen ihan "oma" jouluherkkumme, kylmäsavupororullat, jotka on täytetty piparjuurituorejuustolla. Erilaisia juustoja löytyy myös joulupöydästämme.

Meillä on myös ensimmäinen vuosi kun ei ole lainkaan kuusta, eikä mitään sen korvikettakaan, eikä kukaan ole sitä kaipaillut. Olen iloinen, kun ei tarvitse huolehtia varisevista kuusenneulasista 😊

Mitä kuuluu sinun jouluvalmisteluille? Menetkö perinteisillä linjoilla, vai onko tiedossa jotain uutta?

Näillä mietteillå, oikein hyvää ja rauhallista joulua itse kullekin!

#joulu #ruoka #liha #kasvis #tuulihatut

Vielä yhdet jouluvalot 😊

Hetki vielä nautitaan keskitalven hämärän hyssystä ja joulu- tai kausivalojen tuomista pehmeistä valonpilkahduksista.

Etupihallamme on ollut jo pidemmän aikaa yksi valosarja isossa lyhdyssä, joka tuo mukavasti valoa pihaan.

Etupihan kaksi riippahernepensasta ovat myös jo pitkään "huutaneet" omia jouluvalojaan. En vain ehtinyt niitä joulunaluskiireissä virittelemään.

Nyt joulunpyhät tarjosivat ihanaa ylimääräistä aikaa, ja sain viimein viriteltyä valot paikoilleen.

Valot näyttävät niin mukavilta kotiin tullessa. Etenkin nyt, kun luntakin on runsaasti.

Puut ovat myös suoraan keittiön ikkunan alla, joten niitä pääsee ihailemaan heti aamukahvia keitellessä 😊

Riippahernepuista on siis iloa ympäri vuoden 😊

#joulu #jouluvalo #valo #riippaherne

Miten sujuu jouluvalmistelut?

Huh, aika huoahtaa ja hengähtää, joulun ruoanlaittomaraton alkaa olla tältä päivältä ohi.

Huomenna vielä pientä viimeistelyä, sitten pitäisi kaiken olla valmista. 

Työläydestä huolimatta nautin kovasti näistä joulun ruokavalmisteluista. Joulun ruoat ovat lopulta kuitenkin varsin yksinkertaisia ja valmistuvat pitkälti edullisista, kotimaisista raaka-aineista. Varsin isolta osin pääsee hyödyntämään myös oman puutarhan satoa.

Waldorfin salaatti ja sienisalaatti valmistumassa.

Mitkä ovat sinun jouluherkkujasi? Minulle aikalailla must on sienisalaatti itse suolatuista sienistä sekä ihana waldorfin salaatti, johon tulee oman maan juuriselleriä.

Laatikoista olen jättänyt pois lanttulaatikon, mutta imelletty perunalaatikko ja porkkanalaatikko valmistuvat oman puutarhan perunoista ja porkkanoista. Tänä vuonna kokeilin jälleen myös punajuurivuokaa, saapa nähdä miltä maistuu.

Myös hieman suuritöisempi rosolli kuuluu suosikkeihini. Se ei ole kuitenkaan perheessämme muiden mieleen, niin en ole viitsinyt sitä viime aikoina pelkästään itselleni valmistaa. Nyt on kuitenkin ilmaantunut vävymies, joka on myös rosollin ystävä, niinpä otin tämän herkun jälleen ohjelmaan 😊

Sitten on vielä yksi koko perheemme pitkäaikainen perinneherkku, savupororulla. Siihen ohuille kylmäsavuporoviipaleille sivellään piparjuurituorejuustoa ja koko komeus kääritään rullaksi, josta leikataan siivuja kääretortun tapaan.

Pian päästään herkuttelemaan, mukavaa joulunaikaa kaikille!

Joulunodotusta!

Huh, syksy on hurahtanut yhdessä hujauksessa. Mutta nauttien ihan täysillä kaikista niistä tiedonmurusista ja -järkäleistä, joita olen valokuvauskoulutuksessa saanut :)  Joka ikinen päivä niin paljon uutta; tekniikasta, kamerasta, väreistä, valoista, kuvan suunnittelusta ja rakentamisesta, erilaisista valokuvaajista - ja vaikka mistä!

Mutta nyt on aika alkaa rauhoittua nauttimaan joulun lähestymisestä. Sen suhteen onkin pullat paremmin uunissa kuin koskaan aiemmin; lahjat hankittu ja jopa paketoitu - yleensä olen se, joka viimeisenä pakkaa lahjoja suunnilleen siinä vaiheessa, kun niitä jo toisessa päässä avataan :)

Eilen tein oikein kunnon joulukorkkauksen, tein ihan vain itselleni yhtä suurimmista jouluherkuistani, sillisalaattia tai rosollia (koska muut meillä eivät siitä oikein välitä, en ymmärrä...). Tuskin mikään maistuu niin hyvälle kuin itse kasvatetuista, juuri keitetyistä, sopivan pieneksi pilkotuista perunoista, punajuurista ja porkkanoista valmistettu rosolli.

Käytin tällä kertaa osin vähän voimakkaamman makuisia aineksia kuin yleensä. Laitoin mm. punajuurten sekaan myös hiukan etikkapunajuuria antamaan vielä vähän täyteläisempää makua. Sopi eri hyvin!

Myös vatkatusta kermasta tehtyyn kastikkeeseen lorautin hiukan etikkapunajuurten lientä, joka antoi kastikkeelle saman tien kauniin vaaleanpunaisen värin ja mukavan maun.

Nyt on myös jälleen sopiva hetki kaivaa esiin lista ruokakaupasta tarvittavista jouluhankinnoista, sellainen onneksi löytyy jo valmiiksi täältä blogistani.

Mitä sinun jouluvalmisteluillesi kuuluu?

12 juttua edessä olevaan vuoteen

Puutarhablogeissa on kiertänyt tiiviisti haaste, jossa on muisteltu viime vuoden kuukausia 12 kuvalla. Koska tuo haaste on jo kiertänyt sen verran runsaasti, ajattelin tehdä tällaisen "tulevaisuusmuistelon" ja pohtia etukäteen tätä edessä olevaa vuotta. Saas nähdä sitten vuoden päätteeksi, miten asiat toteutuvat!

Tammikuu
Vielä odottelua puutarhahommien suhteen. Hyviä suunnitelmia voi toki jo tehdä. Ja siemenostoksia. Ja muita ostoksia. Minä haaveilen uudesta, entistäkin tehokkaammasta taimivalaisimesta.
Ja blogissani on meneillä kevätgallup, käythän osallistumassa!

Helmikuu
Ensimmäisten taimikylvöjen aika, ellei sitten malta odottaa vielä maaliskuun alkupuolille. Ensimmäisenä multaan pääsevät juurisellerin ja purjon siemenet sekä muutama ensimmäinen tomaatti.

Maaliskuu
Taimikylvöjen ruuhka-aikaa. Kuun alkupuolella loput tomaatit, loppukuusta ehkä ensimmäisiä yrttejä.

Huhtikuu
Kuukausista julmin, sanotaan. No jaa, puutarhurille ei kai kuitenkaan. Aika työntäyteinen silti. Taimikylvöt jatkuvat, kuun puolivälissä erilaiset kurkkukasvit ja kaalit, sekä vähän kesäkukkia, mahdollisesti myös ensimmäisiä varhaissalaatteja.

Huhtikuun alkupuolella olisi myös suuri houkutus, Nordiska trädgårdar-messut Tukholmassa. Kävin toissavuonna ihastumassa, nyt messut taas polttelisivat.

Minä kyllä myös toivoisin, että kävisi niin hyvin, että hiihtokelit jatkuisivat vielä reippaasti huhtikuun puolelle, mielellään vaikka pääsiäisen pyhiin asti. Niin on monina viime vuosina käynyt, talvi tuntuu siirtyneen jotenkin vähän myöhemmäs.

Toukokuu
Tulisipa sitten äkkiä lämmin ja aikainen kevät! Parhaina vuosina ensimmäisiä salaatti- ja muita avomaankylvöjä on päässyt meilläpäin hyvinkin tekemään vapun aikoihin, tai jopa vähän aiemmin. Kuin myös istuttamaan maahan ensimmäiset, purkeissa esikasvatetut perunat sekä ensimmäiset tomaatintaimet lämmittämättömään kasvihuoneeseemme.

Toukokuussa olisi myös Tallinnassa ja muualla Virossa tarjolla useampia aika vastustamattomia tapahtumia, vaikkapa Türin kukkamarkkinat sekä Tallinnan kukkaisfestivaali. Toukokuun lopussa on vielä viikon mittaiset Tallinnan vanhankaupungin päivät monine tapahtumineen.

Kesäkuu
Veikkaukseni on, että kesäkuu on enimmäkseen aika viileä - pessimisti ei pety :) Sekään ei haittaisi, jos ei olisi lisäksi kovin sateista. Kylmässä ja märässä on kurja tehdä kylvöjä, eivätkä kasvit tahdo päästä millään vauhtiin, rikkaruohot rehottavat. Mielellään siis ei kuitenkaan sellaista, kiitos!

Heinäkuu
Ah, koko kuukausi kesälomaa ja aikaa itselle, perheelle, puutarhalle... Ei ainakaan vielä kummempia suunnitelmia.

Lämpö ja aurinko ois kivaa, mutta kesä on kuitenkin aina kesä, oli sää mikä hyvänsä. Miten se menikään; Suomen kesä, lyhyt, mutta vähäluminen... ;)

Heinäkuun puolivälistä alkaa myös odotettu marja-aika, ensinnä pääsee herkuttelemaan mansikoilla ja lakoilla ja vähän myöhemmin makoisilla mustikoilla. Lähempänä elokuuta sitten vielä herukoilla ja vadelmilla.

Elokuu
Back to business, töihinpaluu voi taas olla loman jälkeen vähän vaikeaa. Varsinkin, kun puutarhakausi sadonkorjuineen jatkuu parhaimmillaan.

Tästäkin huolimatta elokuu on mielestäni yksi kesän parhaita kuukausia. On toivottavasti vielä hyvinkin lämmintä, iltaisin töiden jälkeen ehtii, näkee ja jaksaa yleensä vielä monenmoista.

Kaikki kasvaa kohisten, tässä vaiheessa jopa aika vähällä hoidolla. Puutarhakasvit on saaneet ylivoiman rikkaruohoista, eikä vaarana ole että taimet tukehtuisivat jokaiseen pieneen vesiheinänalkuun.

Syyskuu
Aletaan jännätä ensimmäisiä hallaöitä. Toivotaan, ettei niitä tulisi ainakaan aivan alkukuusta, niin kesäkurpitsat ja muut jaksaisivat vielä puskea ilolla satoa.

Lokakuu
Voi olla vielä lämmintä ja kaunista, tai sitten jotain aivan muuta. Yleensä purjot sekä juurekset, porkkanat, lantut, sellerit ja maa-artisokat nostetaan meillä maasta jossain vaiheessa lokakuuta. Joskus on menty marraskuun puolellekin.

Marraskuu
Huhtikuun "tittelin" antaisin mieluummin tälle. Oikeastaan vähän turha kuukausi. Minua ei haittaisi vaikka jäisi kokonaan väliin - mitenkähän tuo poisto voisi onnistua - voisko vaikka EU tai joku auttaa?

Joulukuu
Ensin aikamoista huisketta, joka sitten lopulta johtaa aivan päinvastaiseen - suureen joulurauhaan, toivottavasti.

Joulukuun alussa on myös tietysti yksi tämän vuoden huippukohtia, Suomi100 v, huuuikea juttu!!! Aivan mahdotonta etukäteen kuvitella mitä kaikkea tuo päivä lopulta tulee sisällään pitämään. Paljon monenlaista etukäteispöhinää on meneillä jo nyt, mihinkähän tämä huipentuukaan?


Näiden jotenkin odotettavissa olevien asioiden lisäksi joukkoon mahtuu varmasti vielä monenlaisia isompia ja pienempiä ylläreitä. Toivottavasti ei kuitenkaan mitään kovin kurjia sellaisia!

Mitä sinä odotat tältä vuodelta?

Erilainen uusivuosi

Vietimme tällä kertaa uudenvuoden vähän uudenlaisissa ympyröissä - naapurissa Tallinnan puolella. Etukäteen pikkuisen jännitti mitähän tuleman pitää, onkohan siellä kovinkin villi meno.

Varmuuden vuoksi varasin majoituksemmekin kilometrin verran vanhankaupungin ulkopuolelta, jottemme olisi aivan pahimman juhlinnan keskellä. Toinen syy oli se, että aivan keskustan majoitushinnoissa tuntui olevan aika posketon uudenvuodenlisä.

Vanhankaupungin muurien tornit oli puettu ihanaan jouluasuun. Tykkäsin :)

Vaan mitä vielä, kaikki etukäteishuolehtimiseni oli vallan turhaa. Kaikkialla oli mukavan rauhallista, niin laivalla kuin itse kaupungissakin.

Emme tosin jääneet odottamaan vuoden vaihtumista aivan keskustan humuun, vaan ihailimme ilotulitusta majapaikkamme ikkunasta, minne se näkyi vallan hyvin. Onneksi ikkuna sattui olemaan juuri keskustan suuntaan.

Samalla pääsimme mukavasti osallisiksi Vapaudenaukiolla järjestetystä keskiyön ulkoilmakonsertista - musiikki kuului mainiosti majapaikkaamme asti. Varsinkin kun avasi ikkunan ulos, mikä oli täysin mahdollista ulkolämpötilan ollessa reilusti plussan puolella.

Tallinnan-matkaan kuuluu aina hyvinsyöminen. Nyt en onnistunut millään löytämään etukäteen erilaisiin ruokarajoitteisiimme sopivia ravintoloita. Niinpä kävelimme vain Vanhankaupugin kaduilta sisään pariin eri paikkaan - toiseen aattona ja toiseen uudenvuodenpäivänä.

Molemmat ravintolat, Tre kronor sekä uutukainen Kvartal, olivat tosi positiivisia yllätyksiä. Nautimme mm. ankanrintaa ja muita herkkuja.

Yllättävä plussa oli myös se, että majapaikkamme sattuikin sijaitsemaan aivan Tallinnan keskustorin, Keskturgin, vieressä.

Tori on yksi lempipaikkojani Tallinnassa iloisenkirjavine säilykepurkkirivistöineen, valtavine hapankaalipäniköineen ja monenlaisine muine elintarvikkeineen ja erilaisine tavaroineen. Sen eksoottisessa tunnelmassa voisi vaellella vaikka kuinka pitkään. Harmi kyllä valokuvaus on torilla kielletty.

Tällä kertaa huomasin torin laidalla myös runsaan näköisen siemenkaupan, joka ei nyt kuitenkaan ollut auki, kenties uudenvuoden johdosta. Tuonne pitää siis päästä uudelleen :)

Uudenvuodenpäivänä suuntasimme kaupungin ulkopuolelle Keila-Joan upealle vesiputoukselle, minne onnistuimme seikkailemaan vajaan tunnin matkan aivan tavallisilla paikallisbusseilla.

Keila-Joan putoukset, Tallinnasta 25 kilometriä länteen.

Aattona taas painuimme Vanhassakaupungissa maan alle Bastionin tunneleihin opastetulle kierrokselle. Molemmat olivat, kumpikin omalla laillaan, hyvin vaikuttavia kokemuksia.

Tallinnan ruokakaupoista löytyy paljon sellaista,
mitä ei täälläpäin kaupoissa näy!

Tallinnasta tarttuu aina mukaan myös ruokatuliaisia - jotain sellaista, mitä meiltä Suomesta ei ainakaan kovin helpolla löydä.

Tällä kertaa Intia-teemaista; paneer-juustoa ja linssijauhoista tehtyä ohutta Pappadums-leipää. Näistä valmistui kotona herkullinen Palak paneer - kasviscurry.

Currya, kurkumaa, korianteria... kun on oikeat ainekset,
syntyy maukas intialainen Palak paneer helposti kotonakin.

Uusivuosi Tallinnassa oli kaikkineen niin mukava kokemus, että sitä voisi harkita toistekin.

Oikein mainiota alkanutta vuotta kaikille lukijoille!

Vaaleanpunaista tähteä metsästämässä...

Yleensä joulukukilla ei ole minulle niin kovasti väliä. Kunhan jotain on - paitsi ei mielellään joulutähteä, se ei ole koskaan kuulunut suosikkeihini.

Tänä jouluna sain kuitenkin jostain päähäni, että piti saada kolme, mieluiten keskenään eri väristä - pientä joulutähteä! Samaan ryhmään yksi perinteisen punainen, yksi valkoinen ja vielä yksi vaaleanpunainen.

Ajattelin, että käyn nopeasti hakemassa kukat jostain lähikaupasta. Onneksi olin ajoissa liikkeellä, sillä tästä tulikin vähän isompi projekti. Vaaleanpunaisia joulutähtiä kun ei näemmä haetakaan noin vain, niitä ei näytä olevan suunnilleen missään. Kyllä aiempina vuosina mielestäni kaikki paikat on pullistelleet myös noita vaaleanpunaisia tähtösiä, tai sitten muistan vallan väärin.

Kiersin useita kukkakauppoja ja muita myymälöitä - huonolla menestyksellä. Luovuttaakaan ei malttanut, kun oli tämän idean päähän saanut. Lopulta kauppahallin kukkakaupasta löytyi pari jonkunlaista vaaleanpunaista yksilöä. Ei ihan niin hempeää kuin olin ajatellut, mutta paremman puutteessa saivat menetellä.

Vaan kyllä kannatti etsiskellä, kaikki joulunajan vieraat äkkäsivät oitis vaaleanpunaisen joulutähden ja ihastelivat sitä - ehkä se ei olekaan niin kovin tavallinen?

Sitä muuten vielä mietin, että mistäs tämä joulutähti-innostus nyt yhtäkkiä putkahti - olenkohan tulossa äitiini :o Mielestäni joulutähti ei kyllä taida kuulua hänenkään lempikukkiinsa - olen siis varmaan tulossa mummooni :O

Jälkkäri edellä jouluun :)

Tästä ne jouluvalmistelut taas lähtevät. Asiat tärkeysjärjestykseen, eikö? Siispä tuli aloitettua jouluherkkujen valmistus ensimmäisestä jälkkäristä.

Sellaiseksi päätyi huolellisen harkinnan jälkeen ihastuttava granaattiomenajäädyke.

Ripottelin vuoan pohjalle vähän ylimääräisiä
granaattiomenansiemeniä, ajatuksella että niistä tulisi
kaunista koristetta jäädykkeen pintaan.

Alkuperäisenä ajatuksena oli, että joulupöydässä täytyy olla granaattiomenaa jossain muodossa; se on mukavan raikkaan makuista ja ennen kaikkea kauniin joulunpunaista.

Granaattiomena sai seurakseen rommissa uitettuja rusinoita sekä pähkinä- ja suklaarouhetta.

Tähän sisältyy myös vähän nostalgiaa, kuten kunnon joulujuttuihin; alkuperäinen ohje on Mysi Lahtisen Jouluinen kahvijäädyke jostain 1900-luvun loppupuolelta. Kuitenkin tuunattuna siten, että jätin kahvin pois, ja vaihdoin alkuperäisessä ohjeessa olleet hillotut kirsikat noihin granaattiomenansiemeniin.


Kaikkineen tämä jälkkäri on nopea ja mukava valmistaa. Nyt se saa odottaa valmiina joulun tuloa pakkasessa kaikessa rauhassa.





Tosin ajattelin, että höysteeksi ja viimeiseksi pisteeksi i:n päälle voisi vielä kiehauttaa vähän granaattiomenasiirappia.

Laitanpa tämän ohjeen tähän, jos vaikka joku muukin innoistuisi samaisesta jälkkäristä:

1 dl rusinoita
tilkka rommia tai rommiaromia
1 granaattiomenan siemenet
reilu dl pähkinä- tai mantelirouhetta
150 g tummaa suklaata
3 munan keltuaista
3/4 dl tomusokeria
4 dl kermaa

Paloittele rusinat veitsellä pienemmiksi ja laita ne kulhoon. Kaada sekaan tilkka rommia, tai jos tarjoilet jälkkäriä alaikäisille, muutama tippa rommiaromia ja tilkka vettä. Sekoita. Jätä maustumaan ja jatka muiden ainesten kanssa.

Irrota siemenet granaattiomenasta, rouhi suklaa karkeaksi rouheeksi. Vatkaa kerma kovaksi vaahdoksi. Vatkaa keltuaiset ja tomusokeri paksuksi vaahdoksi. Sekoita keskenään rusinat sekä suklaa- ja pähkinärouheet. Kääntele munavaahto sekoittaen joukkoon. Lisää lopuksi joukkoon varovasti sekoittaen kerma sekä granaattiomenansiemenet.

Kaada massa mielellään kauniiseen rengasvuokaan ja laita jäätymään pakastimeen vähintään yön yli. Tarjoa halutessasi jäädykkeen kanssa granaattiomenasiirappia.

Tämän jälkkärin hyvä puoli on myös se, että se on sellaisenaan gluteeniton, ja siitä saa myös helposti laktoosittoman, kun käyttää laktoositonta kermaa.

Ja jos on vielä vaikkapa allergiaa jollekin noista aineksista, voit hyvin vaihtaa jonkin niistä esim. piparkakkumuruihin. Jos haluat jäädykkeen olevan edelleen gluteeniton, muistathan käyttää gluteenittomia pipareita.

Valmiina pakkaseen.

Mutta, eivätpä nämä jälkkärit taida vielä tähän jäädä. Tänä jouluna olen ollut aivan erityisen innostunut juuri jälkiruoista.

Olisi kiva, että tarjolla olisi kunnon valikoima, josta voisi sitten mielen mukaan napsia vähän sitä sun tätä.

Niinpä tein jo aiemmin pienen koe-erän aikas ihanaa Sikke Sumarin toskakakkua, johon tulee murotaikinapohjan päälle kotitekoista vadelmahilloa. Sopivan makeaa ja ihanan jouluisen näköistä! Eiköhän näillä jo aika pitkälle pärjäillä...

Hyviä jouluvalmisteluja!