Ideoita helpoksi maanpeitteeksi kaivataan!

Rivaripihamme taloa lähinnä oleva yläosa alkaa olla varsin hyvässä vaiheessa istutuksineen ja vihannespenkkeineen. Voin julkaista siitä toivottuja laajempia kuvia lähitulevaisuudessa.

Mutta sitten on pihan alaosa, joka kaipasi nyt jotain ideaa. Siinä on lähinnä pieni rinne, alue on reilu 2x3 metriä.

Olen ymmärtänyt, että se on "yleisempää" taloyhtiön aluetta, johon ei ole suotavaa tehdä esim. kovin kummoisia rakennelmia tai istuttaa vaikkapa hyötykasveja.

Siinä oli muuttaessamme lähinnä pahasti rikkaruohottunutta nurmikkoa ja runsaasti vaahteran juuria.

Yhden luumupuun olen tohtinut alueelle istuttaa, siihen ei ole kukaan puuttunut. Nyt pitäisi keksiä maan verhoamiseksi vielä jotain. Nurmikkoa en tuohon välttämättä haluaisi.

Minulla olisi yksi ylimääräinen villiviininalku, joka lähti sinnikkäästi kasvamaan, kun poistin taloa verhonneen villiviinin. Olen sitä tarjotellut muille, muttei ole kukaan huolinut.

Tällainen villiviinintaimi olisi käytettävissä.

Tuli mieleen, voisiko sitä jotenkin hyödyntää tuolla alueella? Mutta miten se kannattaisi laittaa kasvamaan? Mitään isompia aita- tai muita virityksiä en viitsisi tuohon tehdä, ja ehkä se ei tosiaan ole oikein sopivaakaan. Mutta joku kiva idea olisi mukava olla, jos tuohon villiviinin istuttaisi.

Tässä kuva tästä ongelma-alueesta, mihin pitäisi jotain keksiä. Vielä on vähän vaahteranjuuria raivattavana. Vasta istutettu luumupuu näkyy kuvan ylälaidassa.

Iso kivenlohkare tmv. voisi olla kiva, mutta sellainen ei nyt ole oikein järjestettävissä. Myös pieni tiili- tai muu muuri voisi ehkä olla mahdollinen. Tai ainakin siirtää alueelle joku niin iso kivi, jonka pystyy järkevästi liikuttamaan.

Tai entä jos tekisi tiilistä kehikon, jonka täyttäisi mullalla ja istuttaisi villiviinin siihen?

Ajattelisin, jos villiviini rönsyäisi tuosta tiili"ruukusta" kivasti eri suuntiin. Minulla ei ole aiempaa kokemusta villiviinistä, mahtaisikohan tämä toimia? Vai tulisiko tuosta vain hankala rikkaruohojen ja villiviinin sekoitus?

Pitäisi varmaan myös rajoittaa kasvua, ettei köynnös leviäisi liian laajalle tai esim haittaisi luumupuuta. Juurtuukohan villiviini rönsyistään maahan? Tämä ei olisi kovin toivottavaa.

Vai onko ainoa järkevä vaihtoehto kuitenkin nurmikko? Alueen kattaminenkaan ei oikein tule kyseeseen. Piha on aika pahasti muurahaisten valtaama, pelkään että kattaminen vain pahentaisi tätä ongelmaa.

Niittykin voisi ehkä olla yksi mahdollisuus. Jotenkin kaipaisin kuitenkin jotain vähän "yksinkertaisempaa".

Tällaisia monia kysymyksiä siis, kaikenlaisia ehdotuksia otetaan mieluusti vastaan 😊

Ja oikein hyvää Avointen puutarhojen päivää kaikille!

Lantahara - puutarha-aarteeni

Olen maininnut niin monesti lempipuutarhatyökaluni lantaharan, että on syytä kertoa siitä tarkemmin tässä ihan omassa jutussa.

Kunnon kookas lantahara on ihan paras puutarhatyökalu, se on jykevämpi kuin mikään muu tavallinen puutarhahara.

Pitkä- ja teräväpiikkinen, tukeva lantahara toimii erityisen hyvin kovemmassa maassa. Aiemmin savimaassamme ja nyt pahoin rikkaruohottuneessa ja suurten juurten valtaamassa rivaripihassa. 

Haran pitkät piikit ulottuvat syvälle maahan ja kuohkeuttavat näin maata syvempää. Kuin myös rikkaruohot saa tuolla kiskottua pois mukavan syvältä, nopeasti ja tehokkaasti.

Vasemmalla alkuperäinen, viisipiikkinen lantahara. Sen vieressä tuunaamani, kolmipiikkiseksi kaventamani hara.

Joskus viisipiikkinen lantahara on kuitenkin turhankin suuri ja leveä, sillä ei esimerkiksi mahdu haraamaan rivivälejä. Niinpä hankin toisen kappaleen, ja tein siitä haran "pikkusiskon" poistamalla reunimmaiset piikit rälläkällä - joka muuten taas on joka naisen ihan paras työkalu. Sillä sujuu kätevästi mm. valokatteen ja harjateräksen leikkaaminen 😊

Tämä kaventamani hara on aivan loistava tähän uuteen pikkupihaan.

Lantaharan pitkät, vajaa 20-senttiset piikit ulottuvat syvälle maahan. Myös varsi on pitkä, minkä ansiosta työskentelyyn saa mukavasti voimaa 

Myös lantaharan varressa on mukavasti pituutta, reilusti yli metrin. Työskentelyasento on tämän ansiosta varsin hyvä, eikä selkä rasitu.

En keksi lantaharasta yhtään  mitään negatiivista sanottavaa. Ainoa asia on se, että sen vahvojen piikkien kanssa pitää olla erityisen varovainen. Haraa ei saa missään nimessä jättää maahan piikit ylöspäin, ettei satu vahinkoa.

Lantaharalla on useita nimityksiä kuin rakkaalla lapsella - ainakin ojakopra ja pirunkoura. Tiedätkö sinä sille vielä muita nimityksiä?

#hara #haraaminen #haraus #hyvä #paras #työkalu #puutarhahara #puutarhatyökalu #lantahara

Kasapäin juuria ja rikkaruohoja

Uuden pihan raivaus edistyy pikkuhiljaa, hommaa riittää.

Maa on täynnänsä ohuempaa ja paksumpaa juurta: vaahteran, hortensiapensaiden ja aronioiden juuria. Lisäksi maa on täysin rikkaruohojen valtaama. 

Useampi kottikärryllinen pintamaata on jo lähtenyt, ja vielä riittää runsaasti raivattavaa. Taloyhtiölle tuli juuri nyt parahiksi lava, jonne saa kuskata puutarhajätettä. Se on kuitenkin käytettävissä vain viikon, joten kiirettä pitää!

Pari vanhaa hortensiaa sai lähteä hyötykasvien tieltä. Lahjoitin ne naapurille.

Yksi monista kärryllisistä.

Viime viikkojen suorastaan jäätävä sää on ollut siinä mielessä hyvä, ettei kylvöillä ja istutuksilla ole ollut kiirettä, vaan on voinut rauhassa keskittyä raivaushommaan.

Myöskään tämä kuivuus ei ole ollut näissä hommissa haitaksi. On ollut ihanan helppoa siistiä kuivahkoa maata, eikä mitään mutavelliä 😊 Toki moni kaipaisi varmasti jo vesisadettakin.

Lempityökaluni, jykevä lantahara (siitä vielä myöhemmin vähän tarkemmin) on ollut raivaushommassa mitä parhain, sillä saa kiskottua rikkaruohoista maata

melkoisella voimalla.

Välillä vastaan on tullut tällaisia ranteen paksuisia vaahteranjuuria. Olen pistänyt niitä surutta poikki kirveellä. Puutarhurituttavan mukaan vaahtera on niin sitkeä kasvi, ettei se nöksähdä yhtään mistään.  Nähtäväksi jää, onko vaahtera tästä moksiskaan.

#piha #puutarha #pieni #rivitalo #rivari #juuri #raivaus #rikkaruoho #vaahtera #vaahteranjuuri

Onko ruohonleikkuusilpusta hyötyä kasvimaalla?

Meillä on keräävä ruohonleikkuri, ja minulla on tapana levittää ruohonleikkuusilppua kasvimaalle kasvien juureen. Monesti olen kuitenkin miettinyt, onkohan tästä missä määrin hyötyä kasveille?

Silpulla pitäisi ainakin olla jonkinlainen lannoitevaikutus, ja lisäksi se toimii maanpinnassa katteena, joka parantaa maan rakennetta ja myös estää veden haihtumista kasvien juurilta.

Hiukan vaikea on kuitenkin arvioida sitä, minkä verran ruohosilppua kannattaisi millekin kasville levittää. 

Olen kuvitellut, että lannoitevaikutus voisi olla aika isokin, ja sen vuoksi olen ollut hieman varovainen silpun levittämisen kanssa, ettei tule tarjoiltua kasveille ainakaan liiallista, nopeaa typpiannosta. Joskus olen mielestäni huomannut, lähinnä tomaateilla, että niiden lehtien väri on muuttunut silpun levittämisen jälkeen nopeasti selkeästi voimakkaamman vihreäksi. Näin ajattelisin, että ne ovat saaneet silpusta hyvän, nopean typpipläjäyksen.

Sain hiljattain aikaiseksi tehdä asiasta hyvin epätieteellisen testin. Levitin silppua parisen viikkoa sitten vain osalle porkkanantaimista, ja viereiset porkkanat jäivät ilman.

Takana ruohosilppua saanet porkkanat, joiden
juurella ei ole juurikaan rikkaruohoja, kuten
etualalla olevilla porkkanoilla, jotka eivät
saaneet silppua.

Nyt on aika tutustua testin tuloksiin. Porkkanantaimien kasvussa ei mielestäni ole havaittavissa silmin nähtävää eroa, mutta rikkaruohojen määrässä on kuitenkin nähtävissä selvä ero. Ruohosilppua saaneiden porkkanoiden juurella rikkaruohoja on huomattavasti vähemmän.

Tässä vielä tilanne sen jälkeen, kun olin kokenut rikkaruohot silppua vaille jääneiltä porkkanoilta, jotka nyt tässä kuvassa taaempana.
Etualalla silppua saaneet.
Eipä ole silmin nähtävää eroa.

Voisi kuvitella, että tästä voisi kuitenkin olla hyötyä pidemmän päälle - jos ei muuta niin ainakin kasvimaan hoitajalle 🙂 Silpun lisäämisestä on varmasti etua myös maan rakenteelle, kun se lisää eloperäisen aineksen määrää maassa. 

Summa summarum, porkkanantaimien kasvussa ei tässä testissäni ollut nähtävissä ainakaan silmin havaittavaa muutosta. Jos ei ruohosilpusta ole isompaa hyötyä, niin ei tuosta varmasti ole haittaakaan.  

Täytynee myös vielä jatkaa testailua. Ehkä silppua voisi lisätä porkkanoille vielä toisenkin kerran, kun ei ensimmäisellä kerralla näyttänyt olevan ainakaan liiallista lannoitusvaikutusta.

PS. Olethan osallistunut jo blogiarvontaani, jossa on tiedossa hyvät palkinnot!

Taas harataan!

Oli vaihteeksi vähän kiirus. Lähdin viikonlopuksi reissuun, ja piti antaa kasvimaalle nopea ensiapu.

Lähtötilanne, pienet porkkanantaimet
juuri erottuvat keskellä

Sipulit, purjot, sellerit ja pienet porkkanantaimet alkoivat nimittäin olla pahemman kerran rikkaruohojen vallassa.

Ei ollut nyt aikaa ryhtyä kitkemään käsin, mikä olisi ollut nyt paikallaan. Niinpä tein taimiparoille nopean ensiavun, ja harasin äkkiä rikkaruohot pois riviväleistä. Se toimi jälleen yllättävän hyvin, ja käsin kitkemiselle sai näin muutaman päivän lisäaikaa.

Nopean harauksen jälkeen näytti
jo huomattavasti paremmalta.

Harana käytin jälleen lempityökaluani, pitkä- ja teräväpiikkistä lantaharaa. Alkuperäinen versio lantaharasta on kuitenkin leveämpi, siinä on viisi piikkiä. Se on liian leveä rivivälien haraamiseen. 

Niinpä olen tehnyt itse tällaisen kapeamman version poistamalla rälläkällä reunimmaiset piikit. Tämä on ihan ehdoton puutarhatyökalu savimaalle, ilman tätä ei tulisi oikein mistään mitään!

Nyt kelpaa taas porkkanantaimienkin
hetken aikaa.

#hara #puutarhahara #hyvä #paras #savimaa

Rikkaruohomaasta kasvimaaksi... :)

Hiljaa hyvä tulee, toivottavasti...

Kasvimaahommat on edenneet tänä vuonna hitaanpuoleisesti muiden kiireideni ja kovin sateisen toukokuun lopun vuoksi. Silloin ei savimaallemme juuri ollut asiaa.

Tästä lähdettiin, huoh!

Vielä muutama päivä sitten kasvimaa oli lähinnä rikkaruohomaa. Välillä kyllä suuresti ihmettelen rikkaruohojen hurjaa kasvuvoimaa. Mikseivät viljelykasvit voi kasvaa samaa tahtia?   

Rikkaruohojen seasta huomasin kuitenkin iloiseksi yllätykseksi komeina kukoistavat viimevuotiset persiljat.

Alkoi jo näyttää uhkaavasti siltä, tuleeko tänä vuonna lainkaan kasvimaata? Se olisikin ollut ensimmäinen kerta noin 50 vuoteen, sillä jo lapsuudenkodissani Vantaalla pyörittiin kesäisin omalla viljelypalstalla. 

Puoliso otti lopulta traktorin apuun, vaikkei kasvimaamme ole suuren suuri. Traktorin jäljiltä kasvimaa ei kuitenkaan ollut vieläkään sellaisessa kunnossa, että olisin sen kelpuuttanut, aivan liian isoja rikkaruohopaakkuja. Niinpä seuraavaksi oli vuorossa kierros jyrsijällä. 

Tukeva ja kookas lantahara, ihan paras 
puutarhatyökalu savimaalla! Laitoin saappaan
mittapuuksi.

Rikkaruohosaalis reilulta kymmeneltä neliöltä.

Sekään ei vielä minulle riittänyt, kun rikkaruohotilanne oli päässyt niin pahaksi. Niinpä vielä viimeiseksi piti ottaa lihasvoima käyttöön, aloin käydä maata haraamalla läpi lempiharallani mainiolla lantaharalla. Hidasta, mutta palkitsevaa hommaa, kun kottikärry täyttyy rikkaruohonjuurista!

Kesäkukantaimet rivissä.

Eilen sain kuitenkin jo istutettua noin tuhat erilaista esikasvattamaani kesäkukantainta. Näistä piti tulla koristekukat tyttäreni häihin (kuten pari vuotta sitten kasvatin vanhemman tyttären häihin). Tälle kesälle suunniteltuja häitä jouduttiin nyt kuitenkin koronan vuoksi siirtämään. Kukantaimia en silti raatsinut jättää istuttamatta, joten kukkia meillä varmaan ainakin piisaa!

Yhdessä kohtaa asiat on onneksi vähän paremmin. Kasvihuoneen vieressä on pienempi kasvimaa, jossa jo tanakat maissintaimet ja muut herkemmät kasvit ovat päässeet hyvissä ajoin nauttimaan alkukesän lämmöstä.

Esikasvatus varmistaa onnistumisen
herkkien pavuntaimien kanssa.

Viime yön runsaan sateen jäljiltä hommat kuitenkin nyt taas seisovat jälleen hetken. 

Tänään oli siksi hyvä päivä lähteä taasen kurkistamaan, mitä kuuluu tämän kesän uuteen puutarhakohteeseen, arboretum Frickiin Kangasalla. Edellisen kerran kävin sielä avajaispäivänä aikalailla tasan kuukausi sitten. 

Kerron huomenissa kuulumisia sieltä!

#arboretumfrick

Ah, potut istutettu!

Tämänvuotisen perhejuhlasumamme vuoksi mulla on kasvimaahommat pahemman kerran vaiheessa. Kukkasia kyllä löytyy, mutta ei sitten vielä paljon muuta :)

Eilisiltana saatiin viimein rykäistyä kaikki potut maahan. Valmiita, suoria, siistejä ja vielä tässä vaiheessa rikkaruohottomia potturivejä on aina mukava pysähtyä hetkeksi ihastelemaan.

Vähän myöhässä toki ollaan, mutta juuri mietin, että noin 30 vuoden ajan on aina pärjätty talvet omilla potuilla, vaikka istustus on joskus aiemminkin mennyt vähän pitkäksi. Toivotaan siis, ettei tämä vuosi tee poikkeusta.

Kun on istuttanut käsipelillä aarin verran pottua, niin tuntee myös vähän jotain tehneensä 🙂 Tänään pitäisi vielä jatkaa muita istustus- ja kylvöpuuhia.

Puutarha parhaimmillaan :)

Tämä on aika kivaa aikaa puutarhassa. Kylvöt on kylvetty, istutettavat istutettu ja jopa rikkaruohoista on juuri nyt saatu ainakin pieni tilapäinen erävoitto.

Kasvit kasvavat silmissä, ja satoa alkaa hiljalleen pukata vähän sieltä sun täältä.

Tässä pieni kuvakooste siitä, mitä kaikkea puutarhaan juuri nyt kuuluu.

Herneiden kukinta on vasta alkamassa - huomattavasti myöhemmässä kuin yleensä.

Kesäkurpitsat kukoistavat ja tuottavat pian satoa siihen tahtiin, että saa todella pistää mielikuvituksen
liikkeelle keksiäkseen, mitä niistä kaikista valmistaa. Blogistani löytyy myös juttu, jossa on
  muutamia vinkkejä kesäkurpitsaruokiin.

Pavut ovat mukavan reheviä, kukinta alkamaisillaan.

Kaikkein iloisin olen kuitenkin näistä runsaana rehottavista punajuurista.

Minulla on yleensä ollut suuria vaikeuksia saada punajuuret itämään. Niinpä kylvin ne tänä vuonna oikein ennätystiheään - ja sitten tietysti suunnilleen joka ikinen siemen iti! Niinpä meillä on nyt tuloillaan ainakin parisataa herkullista punajuurta.

Ensimmäiset makoisat kesäpunajuuret on jo maisteltu, nyt kun niitä nyt tällä kertaa
raatsii käyttää vähän pienempinäkin  :)

Salaattia on myös runsaasti, ne ovat myös itäneet ja kasvaneet harvinaisen hyvin. Hyvä niin, sillä salaattihan onkin tämänvuotinen Vuoden vihannes!

Maissit alkavat huidella korkeuksissa, niidenkin kukinta on alkamaisillaan.

Pottua pitää toki aina olla.

Myös tomaatit ovat hyvässä kasvussa, joskin viileyden vuoksi nekin selvästi tavanomaista myöhemmässä. Ensimmäisen tomaatin kypsymistä malttamattomina odotellaan! Voisin kirjoittaa tomaattien kuulumisista jossain vaiheessa ihan omankin juttunsa.


Ja vielä vähän kukkasia...

Jipii, pian näyttävät kukkivan nämä Tallinnan-tuomiset, sievän oranssinpunaiset pikku-unikot.
Seuraava kuva on siis varmaan sitten vihdoin jo itse kukkasista!

Vielä söpö nuppu lähikuvassa.

Ja lopuksi sokerina pohjalla - tällaista pioniunikkoa minulla ei olekaan koskaan aiemmin ollut.
Juuri avautumassa oleva, kerrottu ja ihastuttavan kermanvalkoinen kaunotar! Tästä täytyy ehdottomasti ottaa siemenet talteen!

Kurkistus porkkanaharson alle...

Tarkkasilmäinen voi hyvinkin erottaa porkkanantaimia
pilkistämässä tuolta joukosta...

Jahas, tässäpä taitaakin sitten olla tämän viikon työmaa, kunhan sade hellittää. Tuli nimittäin viimein eilen raotettua harsoa porkkanakylvösten yltä, ja kas mikä viidakko sieltä löytyikään. Mutta ei hätäpäivää, kyllä siellä näyttää myös porkkanantaimia olevan.

Tällä kertaa ei tarvinne edes paljoa harventaa, kylvös vaikuttaisi olevan onnistunut niin, että porkkanat kasvavat valmiiksi juuri sopivin välein.

Rikkaruohotkin näyttäisivät onneksi olevan tuollaisia "selkeitä" kasveja, ei mitään vesiheinää. Eiköhän nuo ole suht nopeasti kitketty. Sitten vielä rivivälien haraus.

Eipä aikaakaan, kun tilanne näytti jo huomattavasti
toisenlaiselta.

Lopuksi kitketyille riveille kannattaa ripottaa vielä vähän tuhkaa. Sen pitäisi estää porkkanakemppejä ja -kärpäsiä löytämästä tietään juuri kitkettyjen hentoisten taimien kimppuun.

Harvinaisen onnistunut viherkesanto

Meillä on tätä nykyä sellainen pieni ongelma, että kasvimaata on huomattavasti enemmän kuin mitä on tarpeen viljellä - ja ajallisesti mahdollista hoitaa kunnolla.

Eikä sitä raaskisi hyvää kasvimaata jättää ihan pusikoitumaankaan. Niinpä kylvän osaan kasvimaata viherkesannon, mikä vaikuttaa positiivisesti maan laatuun ja mahdollistaa vuoroviljelyn, kun vaihtaa viherkesannon paikkaa vuosittain. Parhaiksi ja helpoimmiksi kesantokasveiksi on osoittautunut kauran ja herneen yhdistelmä; herneet pääsevät kiipeilemään pitkin kauranvarsia ja tuovat maahan typpeä.


Viherkesanto on onnistunut vaihtelevalla menestyksellä. Monesti on käynyt niin, että kesantoalueella on kasvanut enemmän rikkaruohoja kuin varsinaisia kesantokasveja.

Tänä vuonna tein niin, että kylvin siemenet kunnon vakoihin, jotka vedin maahan pitkittäin parinkymmenen sentin välein. Siemeniä roiskin suht runsaasti ja kylvön jälkeen vedin vaot umpeen kuten perunamaan vetämällä vakojen välisen harjanteen kuokalla niin, että multa siirtyi kummallekin sivulle peittämään kylvövaot.

Herneensiemeninä käytin kaupan tavallisia kuivattuja ruokaherneitä, "hernekeittoherneitä", sillä näitä herneitä ei ole tarkoitus syödä ja nämä siemenet tulevat isommissa määrissa edullisemmiksi kuin varsinaiset kylvösiemenet.

Peitin vielä kylvöksen harsolla. Ja nyt harson poistettuani tulos näytti hämmästyttävän hyvältä: sekä herneen- että kauransiemenet olivat itäneet todella hyvin. Ehkä niitä tuli varmuuden vuoksi kylvettyä vähän turhankin tiheään - joku maanviljelijä varmaan päivittelisi kaurapusikkoani :) Mutta se ei tässä tapauksessa varmasti haittaa, tukahduttavatpahan paremmin rikkaruohot. Niitä tosin ei nyt ihme kyllä näkynyt juurikaan, ja rivien väleissä kasvavat rikkaruohot on helppo vetää nopeasti haralla pois. Näin kannattaa viherkesanto kylvää jatkossakin!

Kiva haaste Salaisen Puutarhan Teijalta :)

Olen iloissani, sain juuri Salaisista Puutarhoista blogihistoriani ensimmäisen haasteen, sopivasti näin vappuviikonloppuna. Ja miten mukavia kysymyksiä, näihin vastaa mielellään! Haasteen tarkoitus on tehdä tunnetuksi blogeja, joissa on alle tuhat lukijaa. Ideana on, että vastaat 11 kysymykseen, keksit itse seuraavat 11 ja laitat eteenpäin (5-) 11 blogille.  

Tässä nyt ensinnä omat vastaukseni ja lopuksi sitten haastetta eteenpäin:

1. Mitä blogin pito sinulle merkitsee?

Merkitsee yllättävänkin paljon. Aloitin blogin pitämisen ihan hetken mielijohteesta 1,5 v sitten, asiasta yhtään mitään tietämättä. Ja miten hauskaksi, opettavaiseksi ja inspiroivaksi tämä on osoittautunutkaan, niin minun juttuni :D 

On vienyt minua sellaisiin paikkoihin ja sellaisten asioiden äärelle, minne en olisi muutoin päätynyt (mm. ihanat Tukholman puutarhamessut). Koko ajan tuntuu myös mukavasti siltä, että minulla on muillekin annettavaa tällä puutarhahoidon saralla, uusia jutunaiheita pyörii jatkuvasti mielessä enemmän kuin on järkevää julkaista!  

2. Paras vuodenaika puutarhassasi, miksi? 

Kyllähän se kesä on, kun puutarhassa tapahtuu paljon ja puutarha tuottaa monenlaista satoa.

3. Mikä on inhottavin työ, mitä puutarhassasi joudut/saat tehdä? ;)

Mielenkiintoinen kysymys! Puutarhanhoito on kaikkineen niin mieluisaa, että mitään ihan tosi-inhottavaa siihen ei taida kyllä kuulua? Ja aika vapaasti niitä hommia voi valikoidakin, tekee sitä mikä tuo mielihyvää! Ehkä rikkaruohojen kitkeminen ei aina ole ihan mieluisimmasta päästä, varsinkin jos tilanne on päässyt kovin pahaksi. Mutta joskus sekin on aika mukavaa ja terapeuttista puuhaa :)

4. Mikä puutarhanhoidossa tuo suurinta tyydytystä elämääsi?

Näin hyötypuutarhurina kyllä se on se sato, mitä puutarha tuottaa. Kaikki ihanat vihannekset ja muut kasvikset, minkä veroisia ei kaupasta löydy. Ja toki kaikki kasvun ihme ihan kokonaisuudessaan, erilaiset onnistumiset monenlaisten kasvien kanssa.

5. Millä perusteella valitset kasveja puutarhaasi? 

Kuten aiemmin on tullut ilmi, olen ennen muuta hyötypuutarhuri, nautin siis monenlaisista syötävää satoa tuottavista kasveista. Enimmäkseen tulee pitäydyttyä erilaisissa peruskasviksissa: perunat, porkkanat, lantut, tomaatit sun muut. Mutta aina pitää kuitenkin kokeilla myös jotain uutta, viimeisimpinä vaikkapa butternut-kurpitsa ja kurkkumeloni, kukkapuolella ihanat jaloleinikit.

6. Parasta puutarhassasi?

Varmaan moninaisuus, vaihtelevuus, puutarha sisältää vähän kaikenlaista :D Myös jatkuva uudistuminen, aina voi kokeilla uutta niin kasvien kuin rakennelmien sun muiden suhteen. Välillä onnistuu paremmin, aina ei niin hyvin. Isoja epäonnistumisia ei puutarhassa kuitenkaan voi tapahtua. Viime aikoina hyötykasvien lisäksi myös vähän jotain kaunistuksia, kukkia ja pieni perennapenkkikin. 

7. Oletko "kevätpuutarhuri", vai "tosipuutarhuri", jonka mieleen ei muuta paljon mahdukaan? (lue hieman pilke silmäkulmassa...) 

Jaa-a, ei tuo kyllä ainakaan pelkästään kevääseen ja kesään näytä rajoittuvan. Talvisin tulee hyödynnettyä puutarhan satoa, joten puutarha pyörii sen vuoksi mielessä. Ja toki myös tämä bloggaaminen tuo osaltaan jonkinlaista ympärivuotisuutta tähän hommaan, joten eiköhän tuo enemmän tuonne "tosipuutarhurin" puolelle mene! 

8. Mieleenpainuvin asia vuosien varrelta puutarhanhoidossa? (esim. erityisen onnistunut/ epäonnistunut kasvivalinta, jokin tuoksu tai kukinnan väri, yllätyskasvi, puutarhavierailu, ihan mikä vaan mikä on vaikuttanut ajatusmaailmaasi voimakkaasti?)

Positiivisessa mielessä, kyllä tämä oli ehdottomasti ihan hiljattain Tukholman Nordiska Trädgårdar -messut, missä kävin ensimmäistä kertaa tänä keväänä. Tulen aina hyvälle tuulelle, kun mietin sitä tunnelmaa ja kaikkea kauneutta, mitä siellä oli!

Niistä vähemmän mukavista mieleen on jäänyt ennen muuta erilaisten tuholaisten hyökkäykset kasvihuoneeseen, pahimpana ansarijauhiaiset, jotka tuhosivat yhtenä vuonna lähes koko tomaattisadon. Luomupuutarhuri oli tuossa tilanteessa aika kädetön :( 

9. Mistä hankit kasveja, parhaimmat taimistot?

Meillä oli vielä hiljattain tässä ihan lähellä aivan mahtava perennataimisto, jota pyörittänyt pariskunta jäi eläkkeelle, eikä jatkajaa harmi kyllä löytynyt. He järjestivät taimistolla myös mukavia tapahtumia kahvi- ja muine tarjoiluineen, siellä oli aina kiva käydä pyörähtämässä vaikka ihan muuten vain. Lakkauttaminen oli iso menetys.

Nyttemmin teen hankintoja vähän "sieltä sun täältä", keväällä mm. erilaisilta messuilta. Siemenkauppana tässä mainittakoon upea ruotsalainen Impact, silläkin uhalla että menee nyt vähän mainonnan puolelle!

10. Luetuin blogitekstisi?

Tässä epäilen ulkomaisilla roboteilla olevan osansa, sillä tuolta amerikanmantereelta pommitetaan tosi paljon sosekeiton valmistuksesta kertovaa tekstiäni, mistä olen ollut kovasti ihmeissäni, mikä siinä oikein houkuttaa? "Oikeista" osumista luetuin teksti on harjateräksestä kertova juttu, mistä olen mielissäni, sillä harjateräksen käyttö puutarhassa on niin "minun juttuni".  

11. Mikä on puutarhaunelmasi?

Ajan puute rajoittaa ikävästi puutarhaharrastusta, puutarhalle pitäisi ehdottomasti olla nykyistä enemmän aikaa. Vielä en ole keksinyt, miten tätä saisi järjestettyä :D 

Nyt päästäänkin haasteen hauskimpaan osaan, esittämään kysymyksiä uusille haastettaville :) Pääsen siis kysymään asioita, joiden suhteen olen monasti miettinyt, mitähän muut bloggarit mahtavat näistä tuumata?

1. Mikä sai sinut innostumaan puutarhanhoidosta?
2. Mitä puutarhanhoito merkitsee sinulle?
3. Mikä on sinulle tärkeintä puutarhassasi?
4. Mikä on lempikasvisi ja minkä vuoksi?
5. Mitä muuta puutarhassa tulee olla kuin kasveja?
6. Millainen on puutarhafilosofiasi (jos sinulla sellaista on, ei mielestäni ole mitenkään välttämätön...)? Tykkäätkö kokeilla, vai turvaudutko mielummin hyväksi havaittuun ja toimivaan? Tai oletko vaikkapa järjestelmällinen vai enemmänkin vähän "sinne päin" ;)
7. Mitä puutarhabloggaaminen merkitsee sinulle?
8. Minkälaisia ja kuinka monta blogia itse luet?
9. Suunnitteletko blogin juttuja miten pitkäksi aikaa eteenpäin, vai syntyvätkö jutut "ihan itsestään"?
10. Aiheuttaako blogin pitäminen sinulle koskaan "paineita", tuntuuko, että blogijuttujen aiheita on aina helppo keksiä?
11. Millä mielin odotat tulevaa kesää?

Haasteeni lähtee seuraaville blogeille:
Taajamafarmari
Nettimartan pihapiiri
Päärynäpuun varjossa
Puutarhassa
(olen) ihan pihalla
Marin puutarhassa
Garden of my dreams

Mutta hei, nyt täytyy vielä lähteä kipinkapin kylvämään ensimmäiset porkkanat, hyvää sunnuntaiehtoota!

Sanomalehti rullautuu mainioiksi istutuspoteiksi taimille

Sanomalehdistä on puutarhassa paljon iloa. Ne käyvät katteeksi maan pintaan estämään rikkaruohojen kasvua, niillä voi päällystää purkkeja decoupage-tekniikalla ja niistä saa väkerrettyä käteviä istutuspotteja taimille. Ja saattahan puutarhurin tavata lueskelemassakin niitä lehtiä puutarhassa - sitten joskus kun (ei siis jos!) koittaa se loikoisa hetki lösähtää riippumattoon kera päivän lehden.

Mutta nyt on mitä ajankohtaisinta rullailla sanomalehdet näppäriksi istutus"astioiksi" taimille. Näihin tarvitaan joko nelin- tai kuusinkertaiseksi taitellusta sanomalehdestä suikaleita, hiukan istutettavien kasvien koosta riippuen kooltaan noin 7 x 20 cm.

Itse suosin mielellään mahdollisimman mustavalkoisia lehden sivuja. Aiemmin ainakin sanottiin, että painoväreissä oli jotain haitallisia aineita.

Suikale käännetään rullalle "ruukun" muotoon, suikaleen päät parisen senttiä päällekkäin. Suikale kiinnitetään muotoonsa kahdella niitillä, toinen ala- ja toinen yläreunaan.

Tämä on tällainen mahdollisimman yksinkertainen malli. Potteihin ei tule siis lainkaan pohjaa, vaan ainoastaan reunat. Taimien juuret saavat näin paremmin kasvutilaa, kun ne pääsevät tarvittaessa levittäytymään ulos poteista astian pohjalle.

Kun potti täytetään mullalla, se otetaan kämmeneen potin pohjapuoli kämmentä vasten. Potti täytetään mullalla toisella kädellä tiivistäen samalla multaa kämmenpohjaa vasten. Pikkuisen kostean mullan saa näin tiivistettyä siten, että se pysyy paikallaan sen verran että potin saa siirrettyä muoviseen kippoon. Potit ladotaan kippoon vieri viereen niin, että ne tukevat toisiaan.

Potit kastellaan, minkä jälkeen niihin on helppo painaa sormella istutuskuopat taimille. Istutus kannattaa tehdä pian kastelun jälkeen, sillä sanomalehti alkaa pehmetä niin, ettei se tahdo oikein kestää istutusta vasta myöhemmin.

Näistä sanomalehtipoteista ei pysty tekemään kovin isoja. Niinpä ne sopivatkin parhaiten sellaisille pienikokoisille ja hidaskasvuisille taimille, joita on suurempia määriä. Itse käytän näitä mm. sellerintaimille, joille ne toimivat todella hyvin.

Taimien juurten täyttäessä pikkuhiljaa multatilan ne sitovat potit tiiviiksi paakuiksi, jotka on helppo nostaa kiposta sitten kun koittaa aika istuttaa taimet maahan. Sanomalehti maatuu taimikasvatuksen aikana sen verran, että sen voi antaa jäädä taimen mukana maahan, tai tarvittaessa repäistä suikaleen pois.

Tästä pääset aiempaan juttuuni, missä on juurisellereitä kasvamassa näissä poteissa.

Ja vielä hei teille blogini uusille lukijoille, tervetuloa!

Puutarhurin tärkeät pikku apulaiset

Klingelin Naistenhaun blogista löytyy tuore, vähän pidempikin postaukseni erilaisista puutarhatyökaluista.

Tässäpä vielä parin työkalun verran täydennystä tuohon juttuun, ihan kaikki kun eivät oikein mahtuneet mukaan sinne.

Rautaharavista kerroin vähän sielläkin, mutta kuvissa niitä ei ollut mukana. Rautaharava on yksi puutarhurin monikäyttöisimpiä ja tärkeimpiä apureita. Siksipä niitä on hyvä olla jopa muutamia erilaisia, vähän eri levyisiä ja mallisia. Rautaharavalla möyhentää ja tasaa maata näppärästi ennen kylvöä. Sillä voi myös vetää helposti erilaisia kylvövakoja, esim. vähän leveämmän uran herneiden kaksoisrivikylvöä varten.

Rautaharavaa voi myös käyttää rikkaruohojen poistoon, se toimii varsin hyvin mm. vesiheinälle.

Kuvassa keskellä oleva heilurihara taas on kätevä nopeaan rikkaruohojen poistoon kunhan maaperä on sen verran pehmeää, että heiluriharan maata "leikkaava" rauta pääse tunkeutumaan maan sisään. Heiluriharalla ei kuitenkaan pysty multaamaan kasveja. Tämän vuoksi välillä on hyvä käyttää toisentyyppistä haraa, jolla saa siirreltyä multaa.

No huh, huh hellettä!

Se oli kesäkuuta kun silloin vallitsevassa säätilassa erehdyin esittämään toiveen, että vesihanat kiinni ja lämpö päälle, kiitos! Pikkuisen meni överiksi, nyt jo melkein toivoisi toisin päin.

Nyt tuntuu kyllä erikoiselta ajatella, että kesäkuussa oli NIIN kylmää ja sateista. Tällä hetkellä saakin sitten olla kasteluletkun jatkeena sen minkä jaksaa ja kerkiää. Toisaalta myös rikkaruohojen kasvussa tapahtui helteen myötä onneksi äkkipysäys.

Mahtavat kasvitkin olla vähän ihmeissään moisista muutoksista. Meillä ne ovat reagoineet ainakin siten, että ovat jostain syystä kasvaneet aivan mahdottomasti pituutta. Maissien hauskat hedetöyhdöt huitelevat liki kolmessa metrissä. Eivät ole koskaan olleet näin korkeita, mutta toisaalta noissa pisimmissä hujopeissa ei näy lainkaan tähkän alkuja, lyhyemmaksi jääneissä kyllä. Mitähän ne oikein meinaavat?

Herneet (lajikkeena Alderman), jotka viime kesänä kasvoivat 2,5-metrisiksi, olivat nyt mittauksessa jo 2,4-metrisiä ja matka ylöspäin näyttää jatkuvan...

Tikkaita tultaneen siis tarvitsemaan apuna sadonkorjuussa ;)

Kuvassa keittiöpuutarha kuvattuna hiukan eri vinkkelistä kuin aiemmassa kuvassa vain pari viikkoa sitten. Oikealla takana herneitä, keskemmällä korkeimmat, yli 2-metriset herneet, jotka eivät mahtuneet kokonaan kuvaankaan. Tuossa aiemmassa kuvassa herneet eivät vielä oikein näkyneetkään muiden kasvien takaa, paljon on parissa viikossa muutosta tapahtunut. Vasemmalla keskivaiheilla näkyvät pavut, jotka ovat lämpöaallon myötä kasvaneet ja vahvistuneet hurjasti.

Tajusinpa muuten juuri, että ensi viikko onkin synttäriviikko - blogi täyttää silloin vuoden! Äkkiäpä on vuosi vierähtänyt. Täytynee keksiä jotain kivaa, varmaan ainakin kilpailu :)

Mukavaa viikonloppua, vielä ehditään nauttia lämmöstä!

Hara heilumaan!

Kun siemenet on saatu multaan ja taimet nousseet, on pian aika tarttua haraan. Haraaminen on yksi kasvimaan tärkeitä hoitotoimia kastelun ja sopivan lannoittamisen lisäksi.

Haraamalla saa pidettyä rikkaruohot helposti kurissa ja välttyy käsin kitkemiseltä. Lisäksi haraaminen kuohkeuttaa, pehmentää ja ilmastaa maata, mistä kasvit tykkäävät.

Pienellä haralla saa kätevästi poistettua rikkaruohot
aivan taimien vierestä, tässä valkosipulin juurelta.

Erityisen hyvää haraaminen tekee juurikasveille. Moni ihmettelee, kun vaikkapa porkkanat eivät tahdo jaksaa kasvaa ja saattavat haaroittuakin.

Juuri porkkana tykkääkin ahkerasta haraamisesta. Porkkanan kasvua voi auttaa merkittävästi haraamalla, varsinkin jos maa on tiivistä, esim. savimaata kuten meillä.

Kylvösten haraamisessa kannattaa vähän ennakoidakin, sitä on hyvä tehdä jo vähän aiemmin kuin rikkaruohojen puolesta olisi aivan pakko. Näin rikkaruohot eivät pääse edes kasvun alkuun ja kylvetyt kasvit saavat hyvän etumatkan.




Haraaminen kannattaa ajoittaa joko sateen alle, jolloin haraus pehmentää maan sopivasti ottamaan vastaan sadeveden. Tai sitten jonkin aikaa sateen jälkeen maan pinnan kuivahdettua, jolloin haraaminen on helpompaa.

Porkkanoiden haraaminen kannattaa aloittaa
jo taimien ollessa varsin pieniä.
Harata voi varovasti hyvinkin läheltä kasvuriviä.

Haratessa voi myös mullata taimia kevyesti, eli siirtää hyvin varovasti hieman multaa rivienvälistä kasvien juurille, etenkin porkkanat tykkäävät tästä.

Haraamisen jälkeen porkkanoiden on hyvä jatkaa kasvuaan kuohkeassa maassa.