Järkee vai ei? - kesäkurpitsojen säilöminen kuivattamalla

Valmiina kuivuriin.

Kesäkurpitsoja pukkaa nyt tuutin täydeltä. Kesäkurpitsa-aika on kuitenkin sen verran lyhyt, että tätä hienostuneen makuista vihannesta olisi mukava säilöä talven varalle jollain keinoin.

Pakastaminen ei oikein toimi kesäkurpitsan kohdalla. Jonkin verran kesäkurpitsaa voi laittaa erilaisten säilykkeiden, kuten vaikka ihanan tomaattikastikkeen joukkoon. Niihin saa kuitenkin käytettyä aika rajallisen määrän kesäkurpitsaa.

Niinpä päätin kokeilla kesäkurpitsan kuivaamista. Voisi kuvitella, että kuivattaminen sopisi kesäkurpitsalle hyvin. Koska reilusti yli 90 % kesäkurpitsasta on vettä, olen kuitenkin miettinyt sitä, onko kuivaamisessa järkeä, tuhlaantuuko siihen aivan tolkuttomasti sähköä? Toisaalta, ovathan monet muutkin kasvikset, joita yleisesti kuivatetaan varsin vesipitoisia, useimmat kasvikset yli 80-prosenttisesti ja vaikkapa tomaattikin yli 90-prosenttisesti.

Meillä on hyvänkokoinen hyötykasvikuivuri. Käytin pienehköjä-keskikokoisia kurpitsoja, jotka pilkoin noin 4 mm:n viipaleiksi. Ripottelin viipaleille vielä hiukan yrttisuolaa. Yhteen kuivurilliseen mahtui kerralla kuivamaan monen monta kesäkurpitsaa.

Näillä lämpötiloilla laitoin kuivurin hurisemaan kylppäriin ja kylppärinoven visusti kiinni. Viipaleet kuivuivat sopivan rapsakoiksi keskilämmöllä reilussa yössä.

Kuivuneet viipaleet ennen purkkiin pakkaamista.

Kuivat kesäkurpitsaviipaleet maistuivat mukavilta ihan sellaisenaan, ja sopivat varmasti
monenlaiseen ruoanlaittoon. Yrttisuola antoi niihin hyvää makua.

Sähköä siis kuluu kyllä jonkun verran, mutta toisaalta kuivatut kasvikset säilyvät sitten tiiviissä rasioissa ihan huoneenlämmössä, eikä säilytykseen kulu enää energiaa. Ja kun tämä vaikuttaa ainoalta toimivalta tavalta kesäkurpitsan säilömiseksi, niin kyllä kesäkurpitsoja kannattaa kuivattaa ainakin jonkin verran.

Onko sinulla kokemusta kesäkurpitsan tai muusta kuivattamisesta?