Ensimmäinen versio oli tällainen sydämenmuotoinen. Se tuntui kuitenkin jotenkin liiankin imelältä 😊 |
Erilaisia kuvioita kokeiltuani päädyin lopulta yhteen pisaranmalliseen ja yhteen kaarevaan penkkiin. Ensimmäiseen minulla on olemassa valmiiksi keijunkukkia ja kylmänkukkia. Tähän voisi lisätä vielä jonkun kolmannen, mielellään pitkään kukkivan kasvin. Tähtiputki voisi olla yksi vaihtoehto, vaikka onkin aika kova leviämään. Tässä paikassa vaara ei ehkä ole kuitenkaan kovin suuri, kunhan muistaa nyppiä kuihtuneet kukinnot pois. Jättipoimulehti voisi olla myös kiva, mutta se taitaa olla haitallisten vieraslajien listalla.
Olisiko sinulla ehdotuksia muusta varjossa viihtyvästä kasvista?
Malttamattomana mallailin jo, miltä penkkiin tulevat kasvit näyttävät paikoillaan. |
Toiseen, vielä varjoisampaan penkkiin tulee kuunliljoja, mahdollisesti myös joku päivänlilja.
Alunperin ajattelin, että peitän myös penkkien välit seulanpääkivillä. Nyt tulin kuitenkin toisiin ajatuksiin, alkoi tuntua, että seulanpääkiviä tulisi tylsästi jo liian kanssa.
Niinpä päädyin sittenkin kattamaan penkkien ulkopuolisen kivituhkan liuskekivillä. Vielä pitää poistaa kivituhkat kivikuvioiden sisältä, leikata alla olevaan peitekankaaseen sopivat reiät sekä vaihtaa alkuperäistä savimaata parempaan istutusmultaan. Ja hankkia ne kuunliljat, niitä ei vielä ole.
Se on jännä, miten asioita työstäessä syntyy aina ihan itsestään uusia ideoita, ja asiat rullaavat eteenpäin. Minulla ei ollut tähän hommaan ryhtyessä oikein minkäänlaista visiota siitä, miten asettelisin kivet ja kasvit paikoilleen.
Jossain vaiheessa sitten syntyy yhtäkkiä sellainen ratkaisu, josta tietää, että se on juuri hyvä. Kuten tämä nyt 😊
Toivottavasti kasvit viihtyvät tässä varsin varjoisassa paikassa, johon vielä talvella kertyy lumikasat. Aika näyttää.
#istutus #idea #koristekasvi #suunnittelu #suunnitelma #perenna #monivuotinen #keijunkukka #kuunlilja #kivi #seulanpääkivi
Minulla on ollut kahdessa paikassa tähtiputkea jo useamman vuoden, eikä kumpikaan ole haitallisesti levinnyt. Jättipoimulehti tuli jonkun muun kasvin seuralaisena. Se on nätti, mutta leviää siemenillään riesaksi asti. Meillä on hyvin vähän varjopaikkoja, joten varjon kasvit eivät ole hyvin hallussa. Valkotäpläimikkä ja erilaiset varjohiipat ovat minusta kauniita. Myös jaloangervo, särkynytsydän sekä varjoyrtti sopivat varjoisempaan paikkaan. Isommista kasveista tarhakalliokielo ja sormivaleangervo käyvät.
VastaaPoistaKiitos hyvistä ehdotuksista Between, pidetään nämä mielessä! Varjohiippoja olen joskus itsekin ihaillut - ja ihanaa kalliokieloa saisin vielä vanhalta asunnostamme...😊
PoistaTuo kasvien leviäminen on jännä juttu. Taitaa olla pitkälti paikasta kiinni, mistä kasvista tulee minkäkin asteinen ongelma.
Oi kun näyttää kivalle ja keijunkukat ovat ihania tuossa. Miten kävis jaloangervot? Niitäkin on monenlaisia ja korkuisia. Ne ei ainakaan leviä.
VastaaPoistaOlis pyyntö: laitatko kuvia laajemmin rivaripihastasi. Olis mukava katsoa. Jotain saattoi olla aiemmin, mutta nyt olet laittanut sitä.
Kiitos Maatuska ❤️ Pidän myös jaloangervon mielessä, sellainen näyttääkin kasvavan valmiiksi takapihan puolella. Mielenkiinnolla odotan, miltä se tulee näyttämään!
PoistaKiitos myös toiveestasi, kyllä jossain vaiheessa varmasti tulee laajempiakin näkymiä. Vielä en ole rohjennut juuri näyttää, niin pahasti on kaikki vaiheessa. On tullut välillä pieniä takapakkeja, nyt viimeisimpänä muurahaisista. En ole siksi uskaltanut vielä asetella uusia pihakiveyksiä paikoilleen, ettei ongelma ainakaan pahene. Seurailen tässä ensin hetken aikaa murkkutilanteen kehkeytymistä.
Kyllä näyttää ihanalta. Varjoliljat ovat ainakin varjossa viihtyviä ja niitäkin on monenlaisia ja värisiä.
VastaaPoistaKiitos vinkistä enkulin käsityöt! Varjoliljat voisivat tosiaan olla hyvä ajatus kokeiltavaksi, ovat niin kauniita ja näyttäviä
PoistaNo sieltähän se suunnitelma sitten pulpahtikin. Näyttää kivalle. Se ihan tavallinen luonnon poimulehti on minusta jopa jättipoimulehteä parempi kukkapenkkiin. Kunnon mullassa kasvaessaan se ei häviä ulkonäössä juurikaan jättipoimulehdelle eikä haittaa, vaikka joku kuihtunut kukka jäisi poistamatta, kun on luonnonkasvi.
VastaaPoistaAiemmin ehdotetut jaloangervo ja varjohiipat saavat äänen minultakin. Heitän ideamyllyyn vielä esikot. Ne sopisivat kivasti ihan kuunliljojen juureen tuomaan kevätkukintaa. Sitten kun esikot ovat kukkineet, kuunliljojen lehdet peittävät ne. Imiköistä on paljastunut yllättävän innokkaita leviämistaipumuksia, joten niitä en ehkä laittaisi ihan pieneen tilaan. Oikein pitkään kukkivan kasvin saisi jouluruususta, joka on kaunis oikeastaan aina. Ikivihreänä siitä tulisi talvivihreyttäkin.
Lumikuormasta ei kannata olla huolissaan. Meillä tulee kivikkorinteen päälle välillä lähes neljän metrin korkuinen lumikinos, kun koko kadun lumet aurataan siihen. Silti kasvit nousevat keväällä siellä aivan yhtä hyvin kuin kaikkialla muuallakin.
Kiitos Minna, erinomaisia vinkkejä ja hyvää taustatietoa! Ihana jouluruusu pistetään ehdottomasti korvan taakse 😊 Jättipoimulehden haitallisuus oli minulle jossain kohtaa iso yllätys, on niin viattoman näköinen kasvi. Hyvä, että varoitit myös imiköistä. Ja hyvä tietää, ettei lumikuorma välttämättä ole haitaksi.
PoistaNäin pienessä tilassa sitä ehkä jopa salaa toivoisi, etteivät ihan kaikki kasvit menestyisikään... 😊 Se on ainoa mahdollisuus päästä kokeilemaan uusia lajeja 😊 Paitsi jos naapurit sattuisivat innostumaan esimerkistä pihojensa tuunaamisesta... 😊