perjantai 3. kesäkuuta 2022

Voihan lehtokotilo!

Voi rähmä, nyt ne tulvahtivat meillekin. Mikä omituisinta, vielä muutama päivä sitten tilanne oli varsin normaali, ja sitten yhtäkkiä, yhdessä yössä lehtokotiloarmeija vyörähti tsunamin lailla lähes koko pihaamme. 

Aiemmin siellä täällä liikuskeli yksittäisiä, ensin pienempiä, ja vuosi vuodelta yhä suurempia yksilöitä. Nyt noita iljetyksiä on yhtäkkiä miltei kaikkialla, useita tai pahimmillaan jopa useita kymmeniä neliöllä, voi yök.

Pieneltä alueelta pienessä hetkessä
kerätty kotilosaalis.

Juuri nyt tilanne vaikuttaa aika toivottomalta. Täällä on lääniä ja pusikkoa niin, että hävittäminen tuskin tulee millään keinoin onnistumaan. Enkä aio käyttää loppuelämääni lehtokotiloiden noukkimiseen. Ja voihan hääkukat, eipä tullut tällainen uhka mieleen! Niitä yritän tässä nyt ennen muuta suojailla. Toivottavasti myös kasvihuone saisi jäädä rauhaan.

Ostin ensi hätiin kupariteippiä, tiedä onko siitä suurempaa apua. Semminkään, kun kaikkien kukkapenkkien reunassa ei ole oikein mitään, minne kupariteipin kiinnittäisi. Koivutisle tai -terva voisi olla seuraava kokeiltava ase.

Toiveikkaana yritän ajatella, jos tämä olisi nyt jonkinlainen"alkuräjähdys", johon löytyisi joskus myöhemmin jonkinlainen kauhun tasapaino. Tosin vaikea keksiä, mitkä linnut tai matelijat pystyisivät tekemään selvän tällaisista kotilomääristä. Pitäisi olla aikamoisia albatrosseja tai jättiliskoja.

Tässä vaiheessa kiinnostaisi ennen muuta tietää, mistä kaikista hyötykasveista lehtokotilot tekevät selvää, onko jotain kasveja, jotka saavat olla niiltä rauhassa? Tuhoavatkohan ne perunanvarretkin?

7 kommenttia :

  1. Meillä on ollut kotiloita muutaman vuoden ajan. Toivoin ankaran talven tekevän niistä selvää, vaan sateiden myötä kotilot ovat ryömineet entistä lihavampina esiin. Inhoan kotiloita, mutta koska niistä tuskin kokonaan eroon pääsee, on vain opittava sietämään niitä. Iltaisin ja sateen jälkeen kannattaa kerätä näkemänsä kotilot. Pian oppii niiden vakiopaikat. Kupariteipit ja tisleet eivät ole auttaneet. Paras tapa on ahkera kerääminen, varsinkin heti niiden herättyä keväällä. Ferramolia kannattaa ripotella vaikeimpiin paikkoihin ja sellaisten kasvien ympärille, joita erityisesti haluaa suojella. Ferramol on kalliimpaa pienissä paketeissa. Kannattaa ostaa kerralla 10 kg:n säkki. Ainakin joissakin K-raudoissa ja Prisman puutarhaosastoilla isoja säkkejä on myytävänä.
    Mitään kasvia kotilot eivät ole vuosien aikana onnistuneet pihaltani hävittämään. Kallionauhuksen lehdistä ne tykkäävät ja siksi ko. kasvit muuttuvat kesän mittaan "pitsilehtisiksi". Samoin kuunliljoihin ilmestyy reikiä riippuen niiden istutuspaikoista. Ferramolia kannattaa käyttää näiden kasvien ympärillä.
    Hyötykasvini ovat lavakauluksissa, joihin toistaiseksi kotilot eivät ole yksittäisiä otuksia lukuunottamatta eksyneet. Käytän lavakauluksissa pussimultaa ja taimien ollessa pieniä harsoja lavakaulusten päällä.
    Kotilot ovat mielestäni ärsyttäviä ja ällöttäviä otuksia. Älä menetä hermojasi. Puutarha on edelleen sinun, ei kotiloiden.

    VastaaPoista
  2. Meillä on kerätty vajaan hehtaarin pihatontilta tänä keväänä noin 30 litraa kotiloetanoita. Tuntui, että niitä on joka paikka täynnä. Sitkeästi kerätään joka päivä. Sateinen kostea keli on kotiloetanille mieleen. Ne ovat varsin ikäviä öttiäisiä ja satteella tosi limaisiakin. Vuosien mittaan olen havainnut, että kotiloiden kerääminen on ainoa keino pitää jotenkin kurissa niiden kaoottinen lisääntyminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, olettepa olleet sinnikkäitä, hurja määrä! Vähintään saman verran tulisi varmaan täälläkin, mutta oma motivaationi ei oikein tahdo riittää keräämiseen. Semminkin kun vahvasti epäilen, että vähintään saman verran jäisi lymyilemään jonnekin piiloon. On kyllä melko harmillinen juttu, jos tuo on tosiaan ainoa keino :(

      Poista
  3. Voi ei! Onpa todella kurjaa :(
    Tsemppiä kovasti taistoon👍🏻

    VastaaPoista
  4. Kyllä niitä mokomia kannattaa jaksaa kerätä. Ne lisääntyy runsaasti eli muutaman kymmenen kun saa pois nyt, on tulevaisuudessa useita satoja yksilöitä vähemmän. Naapuruston kanssa yhteinen vastarinta, niin meillä toimitaan! Ällöjä ovat, tuhoavat kaiken. Itse koitan nyt havun oksia ripotella matoiksi maahan ja kosteikko alueet, mistä ne koittaa tontille hiipiä, pitää pitää rikkakasvittomana, jos mahdollista hiekkapohjaisena, niin se auttaa.

    VastaaPoista
  5. Voi rähmä tosiaan! Talvi oli lehtokotiloille selvästi suotuisa, sillä meillekin niitä on mönkinyt. Ei kyllä noin paljoa kuin teille. Kymmenisen nilviäistä olen tainnut löytää tähän mennessä. Luin jostain, että yksi lehtokotilo munii kesän aikana 200 munaa. Se motivoi kummasti keräämään niitä. Ripottelin myös ferramolia kaikkiin paikkoihin, joissa kotilot saattaisivat mellastaa. Jospa niiden kanssa tulisi toimeen. Tsemppiä taistoon!

    VastaaPoista

Kiva kun kävit, tulethan toistekin!
Ja laitathan mieluusti kommenttia,
jos sinulla on mielessä toiveita tai muuta blogini suhteen!