Vanhoista kynttilänjämistä uusia kasvihuoneenlämmittäjiä

Vielä vähän pääsiäisen puhdepuuhia; sulattelin vanhat kynttilänjämät ja valoin niistä uusia kynttilöitä. Puutarhaan tämä homma liittyy sillä tavoin, että käytän kynttilöitä lämmittämään kasvihuonetta alkukevään ja loppusyksyn kylminä öinä. Nyt onkin noita vilpoisia öitä riittänyt, joten kynttilöitä kuluu.

Vielä ei sentään eletä niin pula-aikoja, että kynttilänvalanta olisi aivan pakollista puuhaa. Minusta se on tosi kivaa hommaa, ja koska minussa on sekä kierrättäjän että "hamsterin" vikaa, tulee vanhat kynttilänpätkät kerättyä talteen uusia kynttilöitä varten.

Kippasin kynttilänjämät tuollaiseen vanhaan, isoon säilyketölkkiin, jota yleensä lämmitän pikkuhiljaa varovasti ulkona nuotion hiilloksella.

Lämmittämisessä on se vaara, että koko lämmitettävä kynttilämassa saattaa lehahtaa palamaan, jos sen lämmittää liian kuumaksi. Ulkona tämäkään ei olisi niin vaarallista kuin sisätiloissa.

Sisällä hommaa tehtäessä kynttilämassa sulatetaan liedellä vesihauteessa, eli kynttilänpätkät sisältävä astia laitetaan isoon kattilaan, jossa on kiehuvaa vettä. Näin syttymisvaaraa ei ole, mutta homma on vähän hidasta ja sotkuista.

Kun kaikki kynttilänpätkät on sulaneet, liemestä voi poimia kepillä tai muulla vastaavalla pois kynttilöiden sydänlangan pätkät ja muut isommat roskat. Pikkuroskat painuvat astian pohjalle, ja ne saavat jäädä sinne.

Kasvihuonekäyttöön sopivat kynttilät voi valaa esimerkiksi tyhjiin maitotölkinpuolikkaisiin tai erilaisiin muoviastioihin, esimerkiksi huuhdottuihin jugurttipurkkeihin. Tässä tarkoituksessa kynttilöiden ulkonäöllä ei ole niin kovin suurta väliä :)

Kippojen pohjaan tehdään pieni reikä, josta pujotetaan läpi kynttilän sydänlanka, jota myydään askerteluliikkeissä. Purkin pohjalla olevaan sydänlangan päähän tehdään solmu, ja toinen pää kiinnitetään napakasti esim. grillitikkuun, joka laitetaan poikittain purkin yläreunaan.

Maitotölkkiin valettavaan kynttilään voi laittaa joko yhden paksumman sydänlangan tai vaikka vierekkäin kaksi vähän ohuempaa, jolloin kynttilään tulee kaksi liekkiä.

Kun purkki lankoineen on valmis, kaadetaan sulaa kynttilämassaa varovasti purkkiin. Apuna voi käyttää jotain sopivaa kippoa, vaikka vanhaa margariinirasiaa.

Jos haluaisi värjätä kynttilät jonkin väriseksi, kynttilävärijauhe sekoitetaan ensin sulaan kynttilämassaan.

Minulla tulikin näistä pätkistä tällä kertaa sattumalta tuollaista kauniin pääsiäisenkeltaista, joten massaa ei tarvinnut värjätä. Jämäkynttilöistä tehdessään ei voi oikein koskaan etukäteen tietää, minkä väristä kynttiläliemestä tulee.

Varsinkin isompaan kynttilään jää massan jäähtyessä
ja vetäytyessä kolo tai painauma,
jotka pitää vielä täyttää kynttilän jäähdyttyä.

Jos tekee kovin isoa kynttilää, liemen voi kaataa useammassa erässä ja antaa aina edellisen kerroksen ensin vähän jähmettyä. Kynttilämassa vetäytyy jähmettyessään hieman kokoon, ja kynttiän keskiosaan saattaa muodostua tyhjä kolo. Tämä kolo täytetään vielä lopuksi kynttilän jäähdyttyä kaatamalla siihen sulaa lientä. Se kannattaa siis pitää lämpimänä, kunnes kaikki kynttilät ovat jähmettyneet.  

Kynttilöistä tuli lopulta niin sieviä, että enpä tiedä, raatsinko sittenkään käyttää niitä vain kasvihuoneen lämmittämiseen 🙂