Toki toinen haaste voi olla tuholaistorjunta, jos tuholaisia sattuu ilmaantumaan. Niihin kuitenkin yleensä löytyy tapauskohtaisesti erilaisia konsteja, riippuen siitä, mikä tuholainen sattuu olemaan kyseessä.
Usein tuholaisongelmassa on myös kyse huonosta sattumasta. Ongelma kestää aikansa, mutta harvemmin samaa tuholaista ilmaantuu uudelleen enää seuraavana kesänä - aina voi toki tulla uusia tuholaisia...
Meillä luomulannoitus perustuu neljään pääkomponenttiin: kompostiin, kaupan luomulannoitteeseen, ruohonleikkuusilpun käyttämiseen katteena sekä neljäntenä pissaan, jota annetaan lisälannoituksena pitkin kesää.
Tänä kesänä tuntuu siltä, että jostain syystä tomaatit ovat jotenkin vähän aneemisia - normaalista lannoituksesta huolimatta ne eivät tahdo oikein vahvistua kunnolla.
Nokkoskäyte muhimassa. |
Niinpä kokeilin nyt ensimmäistä kertaa nokkoskäytteen valmistusta, jospa tomaatit ilahtuisivat siitä. Nokkoskäytteen pitäisi vahvistaa kasveja, siinä on erityisen paljon erilaisia hivenaineita.
Käytettä varten kerätään saavillinen nokkosia ja kaadetaan niiden päälle vettä saavi täyteen. Käytteen annetaan muhia pari viikkoa, minkä jälkeen nokkoset poistetaan ja kertynyttä nestettä annostellaan kasveille 10-prosenttiseksi laimennettuna.
Prosesssi on siis harmillisen pitkä alkaen siitä, kun keksii, että nokkoskäytteelle voisi olla tarvetta, siihen että se viimein ehtii vaikuttaa kasveihin. Oikeastaan nokkoskäytettä olisi hyvä olla aina tulossa, ihan varmuuden vuoksi. Eipä sen antamisesta mitään haittaakaan pitäisi olla.
Tässä myös linkki aiempaan, luomulannoituksesta kertovaan juttuuni.
Sitäpä tuo kyllä kieltämättä on - mutta ehkä tuju haju sitten kertoo aineen tehosta?! Ja no joo, kun toinen lannoitteemme on pissa, niin eipä parane noista tuoksuista juuri mainita...
VastaaPoistaEi kannata levittää ainakaan juuri ennen sukujuhlia - ellei sitten satu toivomaan, että juhlat saavat nopean lopun... ;)
Jostain luin muistaakseni, että annetaan veden seisoa vain päivä tai pari, mutta onko sitten niin tehokasta? Sitä ei laimennetuu vaan käytettiin sellaisenaan. Hajukaan ei varmasti ole sitten yhtä tuju.
VastaaPoistaTuota vähemmän aikaa seisotettua taidetaan kutsua nokkosvedeksi, ja sitä käytetään tuholaistorjuntaan, ennen muuta kirvoja vastaan, suihkuttamalla sitä kasveille. Tuon toimivuudesta minulla ei ole kokemusta, kun ei onneksi ole koskaan ollut isompaa kirvaongelmaa.
PoistaTuo pidempää seissyt ja tuhdin tuoksuinen nokkoskäyte sopii sitten lannoitustarkoituksiin. Sen pitäisi myös nostaman maan PH-arvoa, eli vähentää maan happamuutta, mistä on kasveille hyötyä (paitsi happamasta maasta pitäville kasveille). Kun maan PH nousee, kasvit pystyvät myös hyödyntämään ravinteita paremmin.