Eilen oli jälleen odotettu valtakunnallinen Avoimet puutarhat -tapahtuma. Tällä kertaa porttinsa avasi reilut 800 puutarhaa. Kaunis, pilvipoutainen sää helli niin puutarhansa avanneita kuin innokkaita katsojia.
Toukokuun lopulla itsekin kovasti pohdin, olisinko osallistunut tapahtumaan jo tänä rivaripihamme ensimmäisenä kesänä. Sen verran pahasti on hommat vielä vaiheessa, että olen tyytyväinen, että päätin siirtää tuon vuoden päähän.
Yksi tärkeä seuraus tästä ratkaisusta oli se, että pääsin itse käymään yhdessä mielenkiintoisessa puutarhakohteessa, jossa vierähtikin pitkä tovi.
Kyseessä oli ihastuttava arboretum Väinölänpuisto Iso-Teerijärven rannalla Orivedellä, Tampereen kupeessa.
 |
| Vanha Crescent toivottaa tarkkasilmäinen katsojan tervetulleeksi jo matkan varrella. |
Alue on varsin laaja, noin 4,5 ha, ja nähtävää oli vaikka kuinka ja paljon! Isäntä Mauri veti mielenkiintoisen, 1,5 tuntia kestäneen opastetun kierroksen.
Asiaa ja kasveja tuli niin runsaasti, ettei kaikki jäänyt millään mieleen. Minna ja Mauri ovat rakentaneet puutarhaansa kaksin ja pääasiassa käsipelillä noin kymmenen vuoden ajan.
Lähtötilanne oli hyvin tiheä, osin pusikkoinen, juolavehnän valtaama metsä.
Alkuperäistä puustoa ja juolavehnää raivaamalla sekä runsaasti uusia puita ja muita kasveja istuttamalla pariskunta on loihtinut järvenrantaan upean paratiisin. Metsään on lisäksi raivattu mukavasti kiemurteleva polkuverkosto.
Polkujen katteeksi on kärrätty kottikärryillä jättimäinen määrä kaadetuista puista peräisin olevaa puuhaketta, joka on luonnollinen, hiljalleen maatuva materiaali.
Luonnon tasapaino ja monimuotoisuuden ylläpitäminen onkin Minnalle ja Maurille tärkeää. Valtaosa puuntaimista on kasvatettu itse siemenestä. On myös runsaasti erikoisia löytöjä sieltä täältä, ojanpohjilta ja parkkipaikoilta - ja myös omalta tontilta 😊
Suuressa ihastuksessani ja pienessä infoähkyssäni kuvaamiseni oli vähän puolihuolimatonta, ja monta mielenkiintoista yksityiskohtaa jäi kuvaamatta. Paikka on myös niin ainutlaatuinen, että se pitäisi oikeastaan päästä kokemaan itse, sitä on vähän vaikea kuvailla sanoin tai kuvin.
 |
| Kun juolavehnää ja muuta on saatu poistettua, ovat kurjenkello, ahomansikka ja muut perinteiset niittykasvit vallanneet itsestään sijaa. |
Yksi kantava ajatus Väinölänpuistossa on se, että eri puulajeja on istutettu pieniksi, muutaman puun ryhmiksi, toisin kuin yleisesti arboretumeissa, missä puut sijaitsevat yksittäin toistensa lomassa. Tämä tuo kokonaisuuteen selkeyttä ja johdonmukaisuutta, eri puulajit hahmottuvat paremmin.
Mauri ehti jo tässä lyhyehkössä ajassa kertoa ison joukon mielenkiintoisia puutarhavinkkejä, kuten:
- tuomi karkottaa jäniksiä: kannattaa tehdä tuomista "suoja-aita" jänisten suosiminen taimien ympärille
- muurahaisten olemassaolo karkottaa punkkeja: muurahaiskeot ovat hyvästä ja niitä voi "ruokkia" asettamalla silloin tällöin puunkarahkan nojaamaan pystyssä pesää vasten.
- urea, siis ihmisen virtsa (kultavedeksikin kutsuttu!), pitää peurat loitolla: kannattaa käydä pissillä puutarhan laitamilla 😊
 |
| Niksi kasvien nimien merkitsemiseen: vanha sälekaihtimenpätkä, johon nimi on kirjoitettu lyijykynällä. Kestää kuulemma todella hyvin, useita vuosia! Jos en vallan väärin muista, Mauri mainitsi japaninsiipipähkinän lempipuukseen. |
 |
| Vielä yksi vinkki, kasvien tukikeppeinä on käytetty lammasaidan tukikeppejä. Metallirunkoisina ne ovat kestäviä, ja niiden avulla pystyy myös ohjaamaan vinoksi kasvanutta kasvia suoraksi. |
Vaikuttavia olivat myös kymmenet tuuheat, muotoon leikatut kuuset, joita kasvaa erityisesti pihapiirissä. Kyseessä on aivan tavalliset suomalaiset metsäkuuset.
Ne tarjoavat runsaasti pesäpaikkoja pikkulinnuille sekä suojaa petolinnuilta ja talven viimoilta.
Kuuset leikataan marras-maaliskuussa suojasäällä. Vuosikasvuista poistetaan vain kolmannes tai enintään puolet.
 |
| Hauska erikoisuus oli myös variegata-vaahtera, joka erottui metsästä iloisen vaaleankellertävänä. Mielenkiintoisia vaahteran värimuunnoksia oli muitakin. |
 |
| Paikoitellen tuntui kuin olisi ollut satumetsässä 😊 |
Lisäksi oli lukuisia mielenkiintoisia kasveja, jotka eivät päätyneet kuviini asti, kuten vaikka riippakoivun erikoismuoto kyynelkoivu, likusterisyreeni sekä hibatuija.
Nyt kävi niin, että tälle postaukselle tulikin jo niin paljon mittaa, että aihe vaatii jatko-osan. Kerron siinä enemmän erilaisista rakennelmista, kuten huikeasta kesäsuihkusta 😊 Jatko-osaan pääset tästä
#avoimetpuutarhat #Orivesi #arboretum #puutarha #metsä #puu #puut #erikoiskasvi
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti