lauantai 25. huhtikuuta 2020

Helppoja syötäviä kasveja aloittelevalle puutarhurille


Tänä poikkeuksellisena vuonna saattaa moni sellainenkin innostua viljelemään syötäviä kasveja, jolla ei ole asiasta juuri aiempaa kokemusta. Ehkä joku löytää tänne blogiinikin, toivottavasti ja tervetuloa!

Niinpä ajattelin kirjoittaa postauksen siitä, mistä kasveista kannattaa aloittaa, jotta saisi varmuudella jonkinlaista satoa - ja mistä taas välttämättä ei.

Nämä vinkit on erityisesti luomupuutarhanhoitoon, jota ehdottomasti suosittelen kotipuutarhurille monesta syystä.
Mikä tekee joistain kasveista helpompia ja toisista haastavampia?

Osa kasveista tyytyy huomattavasti vähempään eri asioiden suhteen, kun taas osa on huomattavasti vaativampia. Vähempään tyytyvistä kasveista on helpointa aloittaa.

Kasvien kasvuun vaikuttaa muutama tärkeä tekijä: lämpötila,vesi, ravinteet, maaperä (esim. hiekka- tai savimaa), valo sekä mahdolliset tuholaiset (jotkin kasvit ovat enemmän tuholaisten suosiossa kuin toiset). Erityisesti ns. ristikukkaiskasveilla on paljon tuholaisia. Tällaisia kasveja ovat muun muassa lanttu, nauris, retiisi ja kaalit (lukuun ottamatta lehtikaalia).

Jotkin kasvit vaativat enemmän hoitotoimenpiteitä kukoistaakseen, kun taas toiset kasvavat lähes itsestään.

Kasvien lannoituksesta luomuviljelyssä pääset lukemaan tarkemmin tästä.

Näistä eri tekijöistä ja niiden vaikutuksesta on hyvä olla ainakin hiukan perillä.


Säästä ja muusta

Osa kasveista on meidän oloissamme niin hidaskasvuisia, että ne on syytä taimikasvattaa ensin sisällä, ja istuttaa sitten maahan valmiit taimet. Tällaisia kasveja ovat esimerkiksi tomaatti, monet kaalit, purjosipuli, maissi ja juuriselleri.

Näistä monien taimia myydään myös puutarhakaupoissa, valmiiden taimien avulla pääsee helpommalla alkuun taimikasvatusta vaativien kasvien kanssa.

Lehtikaalit ovat kaaleista helpoimmasta päästä.
Myös kesän säätilalla on iso merkitys sille, mitkä kasvit menestyvät paremmin, ja mitkä taas eivät niin hyvin. Tuleeko lämmintä ja aurinkoista, sateista ja koleaa, vaiko jotain siltä väliltä? Sitä kun ei voi etukäteen tietää, niin kannattaa valita vähän eri tyyppisiä kasveja, jolloin yleensä ainakin jotkin niistä tuottavat paremmin satoa, oli sää mikä hyvänsä.


Hyödyllinen kasvuharso

Yksi hyödyllisimpiä apuvälineitä, mitä kasvimaalle löytyy, on kasvien suojaksi tarkoitettu kasvuharso. Alku- ja loppukesän viileydessä se toimii lämmittävänä ja suojaavana peittona, jonka alla kasvit viihtyvät.

Lisäksi se tarjoaa luomuviljelyssä tehokkaan suojan monenlaisia tuholaisia vastaan. Tällöin täytyy vain huolehtia, että harso on kiinnitetty reunoiltaan tiukasti maata vasten esim. painojen avulla, sillä monet tuholaiset etsivät tiensä harson alle pienimmästäkin reiästä.

Jos satut omistamaan kasvihuoneen, vaikka vain pienen minikasvihuoneenkin, on siitä myös paljon iloa ja apua etenkin herkemmille kasveille, kuten vaikkapa tomaateille.


Yrityksen ja välillä erehdyksen kautta...

Aika moni asia siis vaikuttaa 🙂 Ei kuitenkaan kannata turhaan pelätä vaativampienkaan kasvien yrittämistä, taidolla tai tuurilla niidenkin kanssa voi hyvin onnistua.

Jos haluaa varmistaa sadon saannin, kannattaa ottaa valikoimaan vähän eri tyyppisiä kasveja, jolloin yleensä ainakin jotkin niistä tuottavat hyvin satoa. Hallanarat asvit, kuten kurkkukasvit ja pavut, kannattaa kylvää vasta vähän myöhemmin keväisten yöhallojen mentyä.

Härkäpapu on helppo ja kiitollinen kasvatettava.
Onneksi harrastajapuutarhurille ei myöskään pääse tulemaan kovin mittavia vahinkoja, joten voi varsin huoletta kokeilla erilaisia juttuja ja vaativampiakin lajeja. Se tuo hommaan mukavaa mielenkiintoa ja tarjoaa myös kivoja onnistumisen kokemuksia, kun saa vähän haastavamman kasvin menestymään.



Tässä vielä pieni yhteenveto erilaisista kasvuun vaikuttavista asioista:

Nopekasvuinen - hitaammanpuoleinen
Hallanarka - hallankestävä
Vaatimaton - runsaasti huolenpitoa vaativa (esim. tukeminen, maan haraus...)
Sysväjuurinen - matalajuurinen (vaikuttaa mm. veden tarpeeseen hellejaksoina)
Savimaa - hiekkamaa (ensin mainittu voi olla liiankin tiivistä, mutta ei toisaalta kuivu helteellä niin herkästi)
Tuholaisenkestävä - herkkä tuholaisille
Ravinnetarve pieni - suuri


Täältä blogistani löytyy tarkempia ohjeita monen syötävän kasvin viljelyyn, laitoin näiden kohdalle linkit seuraavalle listalle:

Melko varmoja ja helppoja

Herne
Härkäpapu
Kesäkurpitsa (hallanarka)
Lehtikaali
Maa-artisokka
Monet mausteet, kuten tilli, persilja (se on vähän hidaskasvuisempi)
Peruna
Salaatit (etanat voivat olla ongelma)
Silpuli (kannattaa suojata ainakin alkuun harsolla sipulikärpäsentoukkien varalta)
Kesäkurpitsa on helppo ja mukava kasvi,
joka tuottaa runsaan, joskus jopa
turhankin runsaan sadon. Vain muutama
taimi riittää siis mainiosti!
Retiisi (ristikukkaisena lehdet tuholaisten herkkua, suojaa harsolla)
Valkosipuli
Monet kukat, esimerkiksi kehäkukka, ruiskaunokki, krassi


Vähän vaativampia

Juurekset: porkkana, punajuuri, lanttu, nauris, juuriselleri
Kurkku (hallanarka)
Pavut (hallanarkoja, etanat tykkää)
Pinaatti
Tomaatti


En suosittele ensi alkuun:

Maissi (hallanarka, hidaskasvuinen)
Muut kaalit kuin lehtikaali (paljon erilaisia tuholaisia)


Tästä pääset sarjan seuraavaan osaan, jossa kerron, minkälaisia hoitotoimia eri kasveille on hyvä tehdä juhannuksen tietämillä.


Ihanaa, satoisaa puutarhakesää!


2 kommenttia :

  1. Kiva postaus :) Retiisi muuten myös kuuluu noihin helppoihin ja hyväsatoisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Onneli Winter! Totta, retiisi on myös hyvä, täytyypä lisätä se vielä. Minulla on ollut ongelmana, että se on ollut kovien herkkä monille tuholaisille, siksi en ole sitä juuri kasvattanut. Harso on varmasti hyvä retiisillekin.
      Itse asiassa ihan vasta mietinkin, jos pitkästä aikaa laittaisi sitä, kaivoin juuri esiin vanhat retiisinsiemenet :)

      Poista

Kiva kun kävit, tulethan toistekin!
Ja laitathan mieluusti kommenttia,
jos sinulla on mielessä toiveita tai muuta blogini suhteen!