Uusia lajikkeita on aina kiva odottaa 😊

Yksi tomaatin parhaita puolia on se, että erilaisia lajikkeita löytyy lähes loputtomiin. Arvioiden mukaan tomaattilajikkeita on vähintään 10 000. Voisi siis hyvin pyhittää koko loppuelämän erilaisten lajikkeiden kokeilemiseen 😊

Minulla on tänä vuonna kokeilussa kaksi erityisen mielenkiintoista uutuuslajiketta, joiden tomaattien kypsymistä odotan innolla. 

Toinen näistä tuli minulle aivan yllättäen jonkun siementilauksen kylkiäisenä. Se oli oikein kiva juttu, sillä en muutoin olisi tullut tällaista lajiketta kokeilleeksi, kun en tiennyt koko lajikkeen olemassaolosta 😊 Tämä lajike on nimeltään Costoluto fiorentino. Siemenpussissa sen sanotaan olevan pihvitomaatti, joka sopii myös ulkona kasvatettavaksi. Niinpä istutin tämän tomaatin ihan maahan taivasalle, toisin kuin muut tomaatit, jotka saavat kasvaa ruukuissa katetulla terassilla tai parvekkeella. 

Kypsyvä Costoluto fiorentino -tomaatti on
hauskan poimuisena mielestäni tosi kauniin
näköinen. 

Toivotaan, että pussin lupaus pitää paikkaansa,  ja Costolutot tosiaan jaksavat kypsyä ihan ulkosalla. Tämän hetken kaatosateet eivät kyllä valitettavasti ole varmaan oikein tomaattien mieleen 😞

Kovin ovat harvassa meikäläisen Malinowy kapturek 
-tomaatit siemenpussin kuvaan verrattuna... :(

Toinen mielenkiintoisista uutuuslajikkeista on kirsikkatomaatti nimeltään Malinowy kapturek. Sen soikeiden pikkutomaattien pitäisi muodostaa hauskan näköisiä, valtavan suuria tertuja - vähän kuin viinirypäleet. 

Toistaiseksi Malinowyn tertut on kyllä jääneet minulla hyvin maltillisen kokoisiksi. Mielenkiinnolla myös odotan, miltä nämä uutuustomaatit maistuvat, sillä mielestäni tomaatin maku on kuitenkin lopulta kaikkein olennaisin, oli ulkonäkö miten hauska hyvänsä. 

Vielä antavat kaikki tomaatit aikalailla odottaa itseään, toivottavasti pian jo pääsisi maistelemaan...

  

Missä sade?

Vesi olisi nyt todellakin tarpeen! Meilläpäin on ollut hyvin kuivaa, lisäksi varsin lämmintä sekä aurinkoista.

Useimmat hyötykasvit on kasvaneet eteläpihallamme poikkeuksellisen huonosti. Epäilen vahvasti, että se johtuu tästä kuivuudesta. Kastelemalla kun ei millään pääse samanlaiseen lopputulokseen kuin jos vesi tulisi tasaisesti taivaalta.

En myöskään viitsi vesijohtovedellä määrättömästi lotrata, joten kuivina kausina kasvit joutuvat valitettavasti kärsimään.

Avomaankurkut ovat kasvaneet harvinaisen
hitaasti ja huonosti siihen nähden,  että on
jo heinäkuu.

Erityisesti kärsijöitä ovat kurkkukasvit ja esimerkiksi köynnöspavut.

Nyt sääennusteet on jo muutaman päivän ajan lupailleet sadetta, mutta tähän mennessä pilvet on aina kiertäneet tämän tienoon - jospa tänään viimein? 🌧

Yhden kurkun lehtien reunassa on myös runsaasti tällaisia nestepisaroita,
mistähän tämä mahtaa johtua?
Muistan että joskus lapsuudessa sanottiin pisaroivista huonekasveista, että niillä on sokeritauti.
Oletko kuullut tällaista? Kuulostaa minusta nyt tässä hetkessä ajatellen hieman erikoiselta 😊

Myös köynnöspavut on juroneet pitkään aivan samanlaisina :(

Tänään sain levitettyä kasvien juureen ruohosilppua, uskon että se tekee niille
hyvää. Se olisi varmasti ollut hyvä tehdä jo huomattavasti aiemmin. 

Yhtä haavetta toteuttamassa...

Täällä sitä ollaan, Tukholmassa päivää ennen Tusen trädgårdar -tapahtumaa. Se on Ruotsin vastine meidän Avointen puutarhojen tapahtumalle.

Isoin ero on se, että Ruotsissa tapahtuma on vain joka toinen vuosi, aina parillisina vuosina. Tykkään kovasti ruotsalaisesta rennosta, mutta silti huolitellusta puutarhatyylistä. Siksipä tapahtumaan osallistuminen on ollut pitkäaikainen haaveeni - päästä kurkistelemaan näihin ihaniin ruotsalaispuutarhoihin.

Koska tapahtuma järjestetään toisin kuin meillä vain joka toinen vuosi, reissu ei ole mahdollistanut aiemmin, aina on ollut jotain muuta. Nyt viimein koitti sopiva tilaisuus 😊

Reissusuunnitelmani muuttui useampaan kertaan. Auton kuljettaminen laivassa osoittautui kovin hintavaksi, niin hylkäsin sen vaihtoehdon jo varhaisessa vaiheessa. Yksi suunnitelmani oli, että vuokraisin paikan päällä auton, jotta ehtisin vierailemaan mahdollisimman monessa puutarhassa.

Lopulta päädyin kuitenkin yksinkertaisimpaan ja helpoimpaan ratkaisuun, liikkumaan julkisilla, ja vierailemaan niin monessa paikassa kuin sillä tavoin kerkiää.

Ei ollut mikään helpoin tehtävä valita kiinnostavat kohteet tuhansien puutarhojen joukosta. 

Puutarhojen sijainnista tuli tärkeä kriteeri, joka helpotti valintaa huomattavasti. Päädyin majoittumaan Bromman alueelle, ja niinpä puutarhatkin ovat siitä lähistöltä.

Ennen muuta hyötypuutarhurina toiveeni oli erityisesti kohteet, joissa kasvaa syötäviä vihanneksia. Toivoin myös persoonalliselta vaikuttavia puutarhoja, joissa olisi vaikka itse tehtyjä rakennelmia, ja/tai hyödynnetty kierrätysmateriaaleja.

Näillä kriteereillä pääkohteikseni valikoitui kolme paikkaa. Jännä nähdä, mitä tuleman pitää - etenkin kun lämpötilan pitäisi pyöriä huomenna 30 asteen paikkeilla!

Tänään kävin vähän "lämmittelemässä" ihanalla siirtolapuutarha-alueella Södermalmilla, sieltä tässä pieni kuvakavalkadi. Ihan ensinnä muutama kuva hauskalta Trädgård på spåret-alueelta, eli vanhojen ratakiskojen varteen perustetusta laatikkopuutarhasta.

Aivan lopussa taas muutama kuva asiasta, joka varsinaisesti lähdin tuolta etsimään - huikeista Abdullahin tomaateista, joiden kasvatuksessta hän kertoo eri tomaattiryhmissä.

Tästä eteenpäin kuvat Rackarbackenim
siirtopuutarha-alueelta

Jasmikkeet tuoksuivat huomaavina 😊

Tomaatteja joutui nyt katsomaan vähän kauempaa  
kun Abdullah ei sattunut olemaan itse paikalla.

Tästä pääset itse tapahtumapäivän tunnelmiin.

#Tukholma @Tusenträdgårdar

Taimijengi odottelee ulospääsyä... 😊

Varmasti vähintään yhtä kuumeisesti kuin meikäläinen, joka odottelee, että saisi heivattua taimet huoneennurkista pihalle....

Isoimmat tomaatintaimet on jo siirtyneet
etujoukkona päiväulkoilulleen.

Ihanan aurinkoinen ja lämmin kevät on varmaan sotkenut sisäistä kalenteria, tuntuu kuin kevät olisi jo huomattavasti pidemmällä. Täytyy kuitenkin yrittää muistuttaa itselleen, että nythän eletään vasta toukokuun alkupuolta. Ei tässä vielä mikään erityinen kiirus ole.

Tykkään myös tehdä pieniä kylvöjä ulos mahdollisimman varhain pienellä riskillä, jotta saisin aikaista satoa. Hyytävät yöt on kuitenkin toimineet tehokkaana jarruna.

Vähänkään herkempiä kasveja ajatellen tämä toukokuun alkupuoli on toki vielä hyvin aikainen ajankohta.

Nyt näyttäisi kuitenkin lupaavasti siltä, että tilanne on viimein muuttumassa lämpimämpään suuntaan. Se saa tietenkin multasormet syyhyämään kahta kauheammin 😊

Nämä härkäpavuntaimet pitäisi saada
pikaisesti vähän väljemmille vesille.

Minulla ensimmäisinä jonossa ovat härkäpavut, joiden taimet on jo ehtineet venähtää melko pitkiksi, ja jotka eivät ole kasvina ollenkaan herkimmästä päästä.

Härkäpapua ei tarvitsisi välttämättä esikasvattaa sisällä, mutta koska tykkään niistä niin paljon, toivon saavani satoa mahdollisimman aikaisin. Siksi esikasvatan ne. 

En ole vielä onnistunut löytämään härkäpavuille täydellistä paikkaa pienessä ja vähän haastavassa rivaripihassa. Ensimmäisenä vuonna kokeilemani paikka oli turhan varjoinen, viimevuotinen kohta vähän liian aurinkoinen. Nyt on tarjolla vielä kolmas paikka, joka sijoittuu näiden kahden välille, toivottavasti se olisi nyt hyvä.

Ihanaa äitienpäiväviikonloppua!

Ps. blogikaverit, oletteko huomanneet, miten blogit.fi-sivusto on muuttunut? Ei vissiin enää näe puutarhablogien keskinäistä sijoittumista? Höh 😞

#taimi #taimikasvatus #piha #puutarha #rivitalo #kevät #härkäpapu

Paprikat vähän pidemmällä...

Tällä kertaa paprikat ovat varsin hyvällä 
mallilla, ne ovat saaneet ulkoilla päivisin 
parvekkeella jo hyvän aikaa. 

Ensimmäisenä auennut kukka yrittää 
vähän piilotella, mutta ei jäänyt silti
minulta huomaamatta 😊

Olen tänä vuonna erityisesti iloinnut paprikantaimistani. Sain kylvettyä ne tällä kertaa jo maaliskuulla, huomattavasti aiemmin kuin viime vuonna,  ensimmäinen kukka aukesi juuri 😊

Viime vuonna olin toukokuun alussa 
iloissani tällaisista paprikantaimista 😊
En ole aiemmin juuri paprikoita kasvatellut, 
enkä varsinkaan siinä onnistunut, joten 
siksi olin niistä erityisen innoissani.

Onnistuin löytämään viimevuotisen kuvan paprikoista kuvattuna ihan samoihin aikoihin kuin nämä nyt, on vähän eroa taimissa 😊

Myöhäisestä kylvöstä huolimatta paprikat ehtivät tuottamaan viime vuonnakin melko runsaan sadon. Jännä nähdä, mitä tänä vuonna tuleekaan tapahtumaan... 😊

#paprika #taimi

Nyt on taimilla lokoisat oltavat 😊

Näinä aurinkoisina ja melko lämpöisinä päivinä

Alimpana paprikantaimet, jotka ovat jo
hyvässä vaiheessa, toisin kuin viime vuonna, 
kun niiden kylvö vähän myöhästyi.

olisi mukava ulkoiluttaa taimia. Jonkinlainen suoja olisi kuitenkin vielä hyvä, totesin olevani vailla pikkukasvihuoneita parvekkeelle. 

Mieleeni tuli IKEAn metalliset Hyllis-hyllyt, joita minulla on useampi muihin puutarhatarkoituksiin kesällä. 

Niihinhän saa ostettua muoviset suojahuput, joiden avulla kätevät pikkukasvihuoneet olivatkin hetkessä valmiit 😊

Ei muuta kuin taimet ulkoilemaan päiviksi parvekkeelle. Nyt öiden ollessa vielä tosi kylmiä, pienemmän hyllyn saa nostettua helposti taimineen päivineen sisälle suojaan. Aika näppärää 😊

"Sumussa" kohti uutta puutarhakesää...

Harvoin on ollut elämässä tällaista tilannetta, että tulevan kesän puutarhasuunnitelmat ovat hyvin hämärän peitossa. 

Tämä johtuu ennen muuta taloyhtiöömme todennäköisesti tulossa olevasta isosta piharempasta.

Sen piti alustavasti ajoittua jo viime kesän lopulle, mutta siirtyi sitten seuraavaan vuoteen, kuten näissä hommissa tuppaa monesti käymään.

Asiasta ei ole nyt juuri kuulunut, rempan aikataulusta, kestosta tai siitä, mitä se tulee käytännössä tarkoittamaan. 

Tämä näkymä voi olla ensi kesänä 
vähän toisenlainen... :(

Kesto on joka tapauksessa useita kuukausia, ja epäilen että koko talon ympärys tukee olemaan enemmän tai vähemmän "perunapeltona"  - jossa ei kylläkään kasvateta perunoita 😞

Remppa tullee tarkoittamaan sitä, että kaikki terassi- ja muut rakenteet pitää purkaa pois. Mikä vielä pahempaa, homma tietänee kyytiä myös kaikille pihan kasveille.

Tässä pieni osa pelastettavista monivuotisista kasveista.
Oikeassa reunassa kärhö, vasemmalla vähän perennoja. 

Erityisesti minua mietityttää monien rakkaiden, suurelta osin vanhasta puutarhasta siirtämieni kasvien kohtalo. Toivottavasti järjestyy joku ratkaisu, millä ne saa pelastettua talteen. Lähinnä pitäisi keksiä niille jokin tilapäinen säilytyspaikka remontin ajaksi.

Pahoin myös pelkään, että remppa tietää myös lähtöä pihamme keskellä kasvavalle vaahteralle. Se on paristakin syystä pieni harmi, ensinnä runsaasti karsimamme, korkea vaahtera varjostaa juuri sopivasti eteläsuuntaista pihaa ja parveketta. Se on myös kiva, muuta korkeampi elementti pihassa, johon on mukava viritellä kausivaloja ja muita koristeita.

Onneksi on parveke 😊

Lisäksi olen istuttanut vaahteran juurelle köynnöshortensian, josta olin haaveillut vuosikaudet. Saa nähdä, mitä keksin jatkossa sen kanssa. 

Parveke jäänee kuitenkin "turvapaikaksi", minne remppa tuskin vaikuttaa. Täytynee siis keskittää kasvattelut ensi kesänä sinne - voi tulla melkoinen viidakko 😊

Aika paljon on siis ilmassa epävarmuutta ja kysymysmerkkejä. Remppa on kuitenkin  mitä tarpeellisin, joten sikäli se on kyllä vallan tervetullut, ja joskus se on vain kärsittävä. 

Tässä hetkessä harmillisinta on tämä epätietoisuus, kun ei yhtään tiedä, millainen kesä tulee olemaan. On vähän vaikea motivoitua taimikasvatukseenkaan, mutta pitänee silti jotain yrittää. Ei auta kuin odotella ja katsoa, mitä tuleman pitää...

Voi ihanat lehtikaalit 😊

Kerroin joskus syksyllä, miten keksin vasta aika loppukesästä kylvää vähän lehtikaaleja kasvamaan isoissa ruukuissa.

Idean taustalla oli tyttäreltäni edellissyksynä vähän vahingossa pelastamani, hänen jo kuolleeksi luulemansa lehtikaalienjämät. 

Tällaisia ovat muutama hassu 
lehtikaalinlatva tällä hetkellä. 

Myöhäinen kylvö olikin mainio juttu. Lehtikaalit tuottivat parvekkeella mukavasti satoa aina jonnekin marraskuun loppupuolelle saakka. Silloin säiden kylmettyä katkaisin vielä latvatupsut sisälle vesilasiin, jotta niistä saattoi napsia vielä viimeisiä lehtiä. 

Suurin osa varsista on
kasvattanut juuria.

Nyt huomasin, että latvat ovatkin kasvattaneet vesilasissa juuria! Eihän noita voi nyt hävittää pois, vaan täytyy ennemminkin istuttaa multaan. Saattaisi hyvin olla, että selviäisivät tästä ensi kesään saakka, kun ollaan jo näin lähellä vuodenvaihdetta 😊 Sehän olisi vallan mukava juttu, aikamoinen kasvuvoima kyllä näillä.

Tämä onkin nyt mainio konsti saada omaa lehtikaalia lähes ympäri vuoden - ja saada lisäksi lehtikaali kasvamaan monivuotisena. Tämä systeemi menee ehdottomasti jatkoon!

#kaali #lehtikaali #juurtuminen #kasvatus #kasvattaminen

Yksi paprika kasvaa hulluna, muut juroo

Toivottavasti ei ala jo kyllästyttää nämä mun paprikajutut... No, ei oo pakko lukea 😊

Olen nimittäin edelleen aika innoissani näistä ulkoa sisälle ruukkuihin siirtämistäni paprikoista - ja myös vähän ihmeissäni. 

Nyt ennen muuta suurista eroista kolmen eri paprikakasvin välillä. Kaikki kolme kasvavat suunnilleen saman kokoisissa, hämmästyttävän pienissä ruukuissa, ja kaikilla on samanlaiset lannoitukset ym., mutta niiden kasvussa on valtavia eroja. 

Etummaisena innokkain kasvaja, joka on
lähes kaksi kertaa pienempien yksilöiden
kokoinen, ja väriltään hyvin tummanvihreä. 
Aivan kuin kokonaan eri kasvi kuin muut.
Vasemmalla paprikoiden edessä on pari
persiljaruukkua.

Yksi kasveista on innosttunut oikein toden teolla kasvamaan. Se kasvattaa koko ajan uutta versoa, ja aukaisi juuri muutaman kukankin. Sen lehdet on hyvin tummavihreitä, ja uutta versoa pukkaa sen kuin ehtii. Kasvi on melkein tuplannut korkeutensa nyt sisällä ollessaan. Korkeutta on nyt jo metrin verran, leveyttä puolisen metriä ja latvahaaroja kymmenkunta.

En tajua, mistä tuo repii tämän kasvuvoimansa, olen lannoittanut paprikoita kerran 😊

Kukkiakin hujoppiyksilö intoutui tekemään,  
sen kasvuvoima on kyllä huikea!

Yksi kolmesta kasvista on kovasti lakastunut, tiputtanut ainakin puolet lehdistään, eikä osoita oikein minkäänlaisia kasvun merkkejä. Kolmas on sitten näiden kahden väliltä.

Sellainen ero näissä on, että "hujoppiyksilö" on jo ehtinyt kypsyttää kaikki paprikansa, kun muissa kasveissa on vielä paprikoita tuloillaan. Voisiko tämä olla syynä tämän yhden kasvuintoon?

Nyt jännityksellä odotan miten homma tästä jatkuu, selviävätkö kaikki kasvit yli talven, vai miten niiden käy?

Tällaiset versot leikkelin juuri vesilasiin 
juurtumisen toivossa.

Hujopista olen myös leikellyt jo useamman kerran pois pisimpiä versoja. Olen yrittänyt saada niitä juurtumaan, mutta toistaiseksi tuloksetta. Saa kertoa, jos jollakulla on hyviä vinkkejä paprikanpistokkaiden juurruttamiseen! Vesilasissa olen toistaiseksi yrittänyt, mutta se ei ole tuottanut tulosta. Multaan en ole jaksanut pistokkaita istutella.

#paprika #monivuotinen

. 

Persiljoiden pelastus

Olen tänä vuonna innostunut yksivuotisten puutarhakasvien pelastamisesta sisätiloihin, jotta saisin venytettyä kasvukautta mahdollisimman pitkäksi. 

Sen lisäksi, että makuuhuoneen ikkuna on täynnä ulkoa pelastettuja paprikantaimia, päädyin nyt lisäämään joukkoon vielä persiljoitakin.

Paprikat kasvaa porskuttaa.
Nyt niiden juurelta löytyy myös persiljaa 😊

Harmitti, kun ulkona oli vielä nyt pakkasten tullessa varsin komeita persiljoita. Eihän niitä malttanut jättää sinne kylmyyden armoille. Vaikka persilja kestääkin hyvin kylmää, niin ei kuitenkaan määräänsä enempää.

Niinpä istutin persiljoita pariin ruukkuun, ja nostin ruukut ikkunalle. Jännä nähdä, mitä persiljat tuumaavat tästä yhtäkkisestä parinkymmenen asteen lämpötilan noususta, lähtevätkö kasvamaan vai taantumaan?

Samalla hoksasin, että persiljoita voisi olla hyvä siirtää kesälläkin ulkoa sisälle ruukkuihin. 

Kun persiljaa olisi helposti näkösällä ja saatavilla sidällä, tulisi sitä varmaan napsittua suuhun aina ohi mennessä  😊 Eikä tarvii huonekasvejakaan, enempi hyötyä näistä!

Vihoviimeisiä sadonkorjuita

Tuli viimein aika tuikata lapio maahan viimeisiä kertoja tänä syksynä, ja katsoa löytyykö komeaksi kasvaneiden maa-artisokanversojen juurelta syötäviä mukuloita.

Maan uumenista löytyi kauniita
maa-artisokanmukiloita.

Yllätys oli vallan positiivinen, kyllä artisokat olivat muistaneet kasvattaa näyttävien varsiensa lisäksi myös syötäviä mukuloita maan uumeniin.

Mikä parasta, nämä mukulat olivat myös mukavan sileäpintaisia, artisokanmukulat kun tuppaavat toisinaan olemaan kovin röpelöisiä. Tällaiset sileäposkiset kun ovat huomattavasti miellyttävämpiä pestä ja kuoria kuin kovin muhkuraiset versiot.

Joskus luin, että sileäpintaisten artisokanmukuloiden salaisuus on kova savimaa, pehmeämmässä maassa syntyy muhkuraisempia mukuloita. Tämä kuulostaa 

minusta jopa vähän erikoiselta ja jotenkin epäloogiselta. Kuvittelisi toisin päin, että pehmeämmässä maassa olisi helpompaa kasvattaa kauniin sileitä mukuloita - mutta eipä mitään, tämä kasvi tahtoo toimia näin päin.

Nautin nämä ensimmäiset nostamani mukulat ihan vain yksinkertaisesti keitettyinä, oikein hyviä olivat 😊

Nyt onkin luvassa reippaasti kylmenevää, joten tähän on nyt aika päättää tämän puutarhakesä, ja jäädä mielenkiinnolla odottelemaan, mitä ensi vuosi tuo jälleen tullessaan... 😊

#maa-artisokka #mukula #savimaa

Herkuttelemaan omilla paprikoilla 😊

Tämä on kyllä tosi mukava juttu. Tähän aikaan vuodesta,  kun ei ole enää oikein itse kasvatettuja tuoreita kasviksia nautittavaksi, niin yhtä lajia löytyy minulla nyt kuitenkin runsaasti - ihanan oransseja paprikoita 😊

Paprikat olivat tämän kesän hupikokeiluni, Minulla ei ollut minkäänlaisia odotuksia niiden suhteen, semminkin kun kylvö jäi kovin myöhäiseen.

Senpä takia myös paprikat ovat nyt varsin myöhäisiä, kypsytellen vasta satoaan. Onneksi makuuhuoneen ikkunalla oli hyvin tilaa nostaa kaikki kolme kolme komeaa paprikakasvia suojaan kylmältä ulkoilmalta.

Varsin mukavilta ja houkuttelevilta näyttivät.

Ensimmäistä paprikaa maistaessani vähän jännitti, ovatko ne kuten paparikankasvattelujeni tuotokset joskus aiemmin, hieman kitkerän makuisia ja sellaisia aika ohutmaltoisia ja vähän kuivakoita, ei siis kovin meheviä kuten "kaupan paprikat".

Sisuksissakaan ei ollut moittimista. 

Jännä juttu, vastaus oli sekä että 😊 Yhden paprikakasvin tuotos oli tuollainen "kuin kaupan", siis oikein mehevä ja hyvänmakuinen, se oli tosi mukava yllätys. Mutta toinen olikin huomattavasti huonompi, ei lainkaan niin makea ja mehukas. Mielenkiintoista, että kahdesta samoista siemenistä kasvatetusta kasvista voi tulla näin erilainen lopputulos. Kasvuolosuhteet on kuitenkin olleet aikalailla samanlaiset. 

On kyllä todella mahtavaa, että tähän aikaan vuodesta on saatavilla runsain mitoin oman puutarhan luomupaprikaa 😊 Ja että olen nyt onnistunut kasvattamaan elämäni ensimmäiset kerrassaan herkulliset paprikat 😊 - joita on vielä tulossa runsaasti lisää...

Viimeiset sinnittelijät

Se alkaa olla jälleen aika sanoa heippa tälle kesälle, kun lämpötila alkaa painua pakkasen puolelle. 

Millään ei malttaisi riisua pois kaikkea ihanaa kesästä vielä muistuttavaa vehreän vihreää.

Onneksi viimeisiä sinnittelijöitäkin vielä riittää.

Turhan myöhään kylvämäni hauskat erikoisauringonkukat ehtivät kuin ehtivätkin kukkaan ja ilahduttavat nyt parvekkeella. 

Lehtikaalia ruukussa.

Nostin pihalta parvekkeelle myös kivan lehtikaåaliruukun. Siihenkin keksin kylvää lehtikaalit vasta kovin myöhään heinä-elokuun vaihteessa. Mukavasti ne on kuitenkin ehtineet. Näiden lisäksi parvekkeelta löytyy vielä vähän persiljaa.

Lokakuiset tomaatinvarret.

Alhaalta pihan terassilta en raatsinut millään vielä raivata pois kaikkia viimeisiä tomaatinvarsia. Ne muodostavat vielä iloisenvihreän seinämän terassille. Kyllä tulee varmaan vähän aution ja ankean näköistä, kun nuokin pitää raivata pian pois, ei mahda mitään. 

Kuvassa näkyy vasemmalla marja-aroniaa,
keskivaiheilla vihreänä ihana lumikärhö, jossa näkyy vielä joku kukkakin 😊
Sen oikealla puolella jalokärhö, ja aivan oikeassa laidassa maa-artisokkia.
Marja-aroniaa tuli tänä vuonna pienistä pensaista niin runsaasti, etten saanut
kerättyä kaikkia talteen.

Liisa muistutti kuitenkin kommentissaan ruskan väreistä, se onkin aivan totta, tänä vuonna minusta onkin oikein kaunis ruska. Minulla sattuikin olemaan valmiina vähän aikaa sitten otettu ruskakuva pihasta, niin lisäsinpä sen vielä tähän loppuun 😊