lauantai 18. toukokuuta 2024

Keväinen Lahemaa

Kerroin edellisessä postauksessa jo perinteeksi muodostuneesta kevätreissustani Viroon, tällä kertaa Tallinnasta itään sijaitsevaan Lahemaan kansallispuistoon. 

Edellisessä jutussa kerroin alueen kartanoista, joihin kävin tutustumassa.

Yksi reissuni pääasioita oli kuitenkin Lahemaan monet luontokohteet ja patikointireitit, niistä vähän juttua tässä. Seuraavassa, kolmannessa reissupostauksessa kerron sitten vielä vähän jotain pientä puutarha-aiheista.

Lahemaa rajoittuu pohjoisessa Itämeren rantaan. Mereen pistää neljä isompaa, osin hiekkarantaista kaunista niemeä: Juminda, Pärispea, Käsmu ja Pedassaare. Näitä kaikkia kolusin ees-taas. 

Pärispean niemen kapea, kivikkoinen pää on koko manner-Viron pohjoisin kohta. Sinne pääsee kävelemään kivikkoista kaistaletta pitkin. 
Kauniista Altjan kylästä lähtee kiva muutaman kilometrin 
pituinen kävelyreitti. Puolet matkasta kuljetaan rantaviivaa pitkin,
ja toinen puoli rantametsikössä.
Pärispean niemen päässä on manner-Viron pohjoisin kohta. Siellä piti 
tietysti käväistä, kun sääkin oli merenrannassa oikein suosiollinen :)


Niemistä itäisimmän, Pedassaaren kainalossa sijaitsee pieni Altjan kylä, josta lähti kiva muutaman kilometrin pituinen kävelyreitti.

Lähellä Altjaa Vosun kylässä oli yksi matkan niin tyypillisistä virolaisista ylläreistä. 

Satuin huomaamaan ohi kulkiessani kyltin tulevista kalamarkkinoista, jonne piti tietysti seuraavana päivänä palata.

Pienenpienen kylän rannassa oli yllättäen melkoinen ihmispaljous ja kova kuhina. Paikallisten asukkaiden myyntipöydät notkuivat tuoreesta kalasta sekä muusta syötävästä ja erilaisista käsitöistä, tietysti haitarimusiikin säestyksellä 😊 Tämä on niin Viroa!
Nommeveskillä jäi kuvaaminen vähän 
sivurooliin, teki vain mieli ihailla maisemia 😊
Lahemaan poikki polveilee myös monta kaunista jokea, jotka laskevat lopulta Itämereen. Yksi suuremmista joista on Valgejoki. Reissuni loppupuolella pääsin viimein käymään yhdessä eniten odottamassani paikassa, Nommeveskin kauniissa kanjonissa vesiputouksineen.

Nommeveskiltä olisi päässyt kulkemaan
vähän pidemmänkin matkan 😀 Tyydyin
tällä kertaa huomattavasti maltillisempaan
pätkään. Joskus tulevaisuudessa tuollainen
pidempikin vaellus kuitenkin houkuttelisi!
Aamuinen päivän reittien suunnitteluhetki.
Oikealla loistava Löytöretkellä Baltian 
luonnossa-kirja.
Koko reissun loistavana matkaoppaana toimi hiljattain ilmestynyt Kaarina Silmusen kirjoittama Löytöretkellä Baltian luonnossa -kirja. Siitä löytyy loistavan tarkkaa ja yksityiskohtaista tietoa kaikista Baltian kansallispuistoista ja muista luontokohteista, suosittelen!

#Viro #Lahemaa #luonto #kansallispuisto

tiistai 14. toukokuuta 2024

Perinteinen kevätreissu Viroon

Minulle tulee joka kevät aivan pakottava tarve päästä ottamaan kevättä vastaan Viroon.

Rakastan sikäläistä, monimuotoista kalkkikivipohjaista luontoa. Kalkkikiven ansiosta maisemat ovat meikäläisittäin eksoottisia, kun vesi on kaivanut reittejään pehmeään kiveen ja muovannut isompia ja pienempiä vesiputouksia sekä upeita rantatörmiä. Kalkkikiven ansiosta myös esimerkiksi kasvilajisto on toisenlaista kuin meillä, toki myös lämpimämmän ilmaston ansiosta. 

Näiden lisäksi vielä monpuolinen kulttuuri ja historia, monenlaiset vuosisatojen saatossa syntyneet rakennelmat, joista iso osa on saanut jäädä enemmän tai vähemmän ränsistyneinä sijoilleen.

Tämänvuotinen reissuni suuntautui Lahemaan kansallispuistoon, joka sijaitsee rannikolla Tallinnasta itään. Se on Viron ensimmäinen kansallispuisto, perustettu v. 1971.

Kolusin Lahemaata varsin perusteellisesti. Alueella sijaitsee myös neljä kartanoa, joissa kaikissa pääsin käymään: Palmse, Vihula, Sagadi ja huikea Kolgan rappiokartano, jossa ei ole ihan helppoa päästä käymään. Viron-reissuihini liittyy usein myös monenlaisia odottamattomia sattumia ja pieniä onnenkantamoisia, kuten tälläkin kertaa.

Koska kuvakavalkadista tulisi pitkä, taidan jakaa tämän matkakertomuksen ainakin pariin osaan, myöhemmin siis lisää!

Nyt ensinnä pieni kartanoturnee, ja lopuksi vielä vaikuttava Haran entinen sukellusvenesatama. Kartanokierros alkaa Kolgan rappiokartanosta. Sieltä Palmsen ja Vihulan kartanoiden kautta Sagadiin, jossa majoituin osan reissusta. Sagadi olikin nappivalinta majapaikaksi, monet paikallisetkin kehuivat valintaani.

Sagadissa on erityisen mukavaa se, että sen omistaa ja sitä hallinnoi Viron matsähallitus RMK, eikä mikään yksityinen yritys. RMK huolehtii myös kansallispuistoista ja valtavasta luontoreittien verkostosta ympäri Viron.

Huikea Kolgan kartano 
Palmsen kartanossa on komea kasvihuone 
Palmsen kartanon komea kasvihuone on rakennettu lämmintä kivimuuria vasten.

Vihulan kartanolla on tarjolla monipuoliset palvelut

Löytyy mm. lyhyehkö frisbeegolf-rata :)


Sagadin kartanossa oli mukava majoittua ja herkulliset ruoat

Haran entinen sukellusvenesatama oli koko reissun vaikuttavin paikka

#Viro #luonto #kevät #kartano #Lahemaa #Sagadi #Kolga #RMK #kansallispuisto 

sunnuntai 12. toukokuuta 2024

Sain äitienpäivälahjan 😀

Vihdoinkin alkaa sää lämmetä niin, että pääsee kunnolla puutarhahommiin!

Kompostia äitienpäivälahjaksi 😄
Pyysin puolisoani tuomaan "äitienpäivälahjan", vanhalla asunnollamme itse valmiiksi astiaan laittamaani valmista kompostia 😀 Sanoin, että riittää hyvin äitienpäivälahjaksi, kun tuo sen 😀

No, tuli se komposti ruusun kera, ja niin pääsin viimein istutushommiin.

Vähän oli perunantaimet päässeet
venähtämään pituutta. Eivätköhän ne
kuitenkin tästä hyvin lähde...
Istutin rivaripihaamme mahtuvat huikeat 12 kpl esikasvattamiani varhaisperunantaimia. Pieneksi on mennyt, kun aiemmin peruna-alamme oli aarin-parin verran.

Ehkä reilun neliön kokoinen
uusi perunapenkki.
Perunapenkin päähän istutin vielä vähän salaattisipulin taimia.
Saapa nähdä, miten nämä menestyvät, kaikki on uudessa paikassa vielä vähän kokeilua. 

Perunapenkin päähän mahtui
vähän salaattisipulintaimia.
Viime kesänä yritin kasvattaa samoilla kohdin tomaatteja pienessä muovikasvihuoneessa. 
Niille tämä paikka oli kuitenkin turhan varjoinen. Mielenkiintoista nähdä. miten näiden kasvatusten kanssa käy. Ei taida ihan ehtiä tulla juhannuspottuja, kun oli tämä alkukevät niin kylmä.

Aurinkoista äitienpäivää!


Kiva kun kävit, tulethan toistekin!
Ja laitathan mieluusti kommenttia,
jos sinulla on mielessä toiveita tai muuta blogini suhteen!