Persiljoiden pelastus

Olen tänä vuonna innostunut yksivuotisten puutarhakasvien pelastamisesta sisätiloihin, jotta saisin venytettyä kasvukautta mahdollisimman pitkäksi. 

Sen lisäksi, että makuuhuoneen ikkuna on täynnä ulkoa pelastettuja paprikantaimia, päädyin nyt lisäämään joukkoon vielä persiljoitakin.

Paprikat kasvaa porskuttaa.
Nyt niiden juurelta löytyy myös persiljaa 😊

Harmitti, kun ulkona oli vielä nyt pakkasten tullessa varsin komeita persiljoita. Eihän niitä malttanut jättää sinne kylmyyden armoille. Vaikka persilja kestääkin hyvin kylmää, niin ei kuitenkaan määräänsä enempää.

Niinpä istutin persiljoita pariin ruukkuun, ja nostin ruukut ikkunalle. Jännä nähdä, mitä persiljat tuumaavat tästä yhtäkkisestä parinkymmenen asteen lämpötilan noususta, lähtevätkö kasvamaan vai taantumaan?

Samalla hoksasin, että persiljoita voisi olla hyvä siirtää kesälläkin ulkoa sisälle ruukkuihin. 

Kun persiljaa olisi helposti näkösällä ja saatavilla sidällä, tulisi sitä varmaan napsittua suuhun aina ohi mennessä  😊 Eikä tarvii huonekasvejakaan, enempi hyötyä näistä!

Taimihommat jumittaa

Tämä pitkä keväinen kylmyys on nyt vähän raastavaa. Kylmien öiden vuoksi oikein mitään ei uskalla vielä istuttaa ulkosalle maahan tai isompiin ruukkuihin.

Taimet rehottavat sisällä, ja tila meinaa loppua... Taimillekin olisi parempi, jos ne pääsisivät vähän "väljemmille vesille".

Toiseen laatikoista tuli basilikaa ja persiljaa, 
ja keskelle yksi paprikantaimi.

En malttaisi millään pidätellä istutushalujani, ja venähtäneitä taimia pitäisi saada jotenkin pelastettua 😊 Niinpä istuttelin nyt kuitenkin pariin parvekeruukkuun vähän yrttejä, salaatintaimia ym. - senkin uhalla, että myös nämä pitää kuskata kylmimmiksi öiksi sisälle... Olipa ihanaa päästä jälleen vähän istuttelemaan 😊

Toiseen laatikoista pääsi basilikan ja persiljan
lisäksi salaatintaimia.

Jännä juttu muuten, sain toisen parvelaatikon viime syksyn päätteeksi tyttäreltäni. Lykkäsin sen talveksi multineen ulkovarastoon odottelemaan kesää. 

Ruohosipuliparka työnsi sinnikkäästi uutta versoa, vaikka se oli jäänyt koko talveksi täysin heitteille rutikuivaan multaan. 

En tiennyt, että tyttärellä oli kasvanut laatikossa ruohosipuli. Olipas sitkeä sissi, sillä sieltä ruohosipuli pukkasi nyt uutta versoa koko talven pakkasten armoilla olleesta, aivan rutikuivasta mullasta! Sehän piti tietenkin pelastaa 😊

#taimi #istutus #yrtti #taimikasvatus #kylmä #kevät #ruohosipuli 

Niin hyvää, pestoa moneen lähtöön

Erilaisista yrteistä valmistettava pesto on kerrassaan loistojuttu.

Se on monikäyttöistä, hyvää, erittäin yksinkertaista ja helppoa valmistaa. Pestoon saa kätevästi käytettyä mahdolliset ylimääräiset yrtit.

Erilaiset pestot sopivat äärimmäisen helpoksi ja herkulliseksi pastakastikkeeksi. Niitä voi käyttää myös leivän päällä, uusien perunoiden kera sekä kalan, lihan ja erilaisten kasvisten kanssa. Ai miten odotankaan nyt kesän ensimmäisiä uusia perunoita sekä kesäkurpitsaa kera peston!

Ihanan aromikas tillipesto odottaa kaveriksi uusia perunoita. Tytär käyttää tätä kylmäsavulohipizzaan 😊

Pestoa voi tehdä  perinteisen basilikan lisäksi mainosti esimerkiksi nyt juuri parhaimmillaan olevista nokkosista sekä tillistä, persiljasta tai vaikkapa lipstikasta - tai näiden yhdistelmästä.

Pestoon tulee yrtin tai yrttien lisäksi hyvää ruokaöljyä, parmesaniraastetta, valkosipulia, vähän sitruunamehua, ripaus suolaa sekä lisäksi esimerkiksi pinjan- tai auringonkukansiemeniä taikka cashewpähkinöitä. Itse suosin auringonkukansiementen ja cashewpähkinöiden seosta, paahdan siemenet yleensä kevyesti pannulla ennen käyttöä.

Netistä löytyy runsaasti tarkempia ohjeita.

Monitoimikoneessa hienonnettu pesto.

Kaikki ainekset laitetaan monitoimikoneeseen tai sauvasekoittimeen ja surautetaan tasaiseksi.

Nokkospesto on myös namia 😊

Pesto säilyy jääkaapissa viikon verran, jos ei purkki tyhjene jo aiemmin 😊 Pestoa voi myös pakastaa.

#pesto #yrtti #yrttipesto #tilli #tillipesto #nokkospesto #itsetehty #itse #tehty #nokkonen #lipstikka #vinkki #ruokavinkki

Mitähän tästä tulee - vai tuleeko mitään?

Keräsin ruukkuihin puolivahingossa ilmaantuneet, jo vähän syksyn lakastuttamat yrttien taimet ja istutin ne kaikki yhteen ja samaan ruukkuun tuoden tämän ruukun sisälle.

Ruukusta löytyy ainakin salviaa, timjamia, kynteliä, rosmariiniia, ehkä rakuunakin sekä pieni lipstikka ja jonkinlaista minttua.

Toiveeni olisi jos nämä ihanat ylläriyrtit innostuisivat lähtemään sisätiloissa vielä uuteen kasvuun ja tuottaisivat tuoresatoa noukittavaksi. Ehkä parhaimmillaan selviytyisivät jopa ensi kesään? Saas nähdä, miten näiden kanssa käy. Ihan kauniita nuo ainakin ovat katsella, jos ei muuta :)

Persiljat pakastusvuorossa

Moni nähtävästi pakastaa mausteyrttejä, ja se on kyllä järkevää. Näin on aina helposti tarjolla tuoreen veroista maustetta, jota yleensä kuuluu kerralla huomattavasti vähemmän kuin kaupan yrttiruukullinen. Rahallinen säästökin on huomattava yrttiruukkuihin verrattuna.

Tillin pakastaminen on yksi luetuimpia blogijuttujani, ja se on minusta hauskaa 🙂 Äidiltä oppimaani tillin pakastusniksiä luetaan useita kertoja päivässä, yhteensä sitä on luettu yli 10 000 kertaa.

Tillin ja korianterin lisäksi myös persiljan pakastaminen on minulla jokavuotinen rutiini. Persiljat ovatkin nyt parhaimmillaan pakastettaviksi.






Huuhdotaan ja silputaan

Homma alkaa persiljanvarsien huuhtomisella, joka käy näppärästi tiskialtaassa, johon voi laskea vettä persiljatukun päälle ja pyöritellä lehviä hetki veden alla.

Huuhtelun, kevyen ravistelun ja hetken valuttamisen jälkeen nypin paksuimmat varret pois ja laitan lehvät monitoimikoneeseen, missä hienonnan persiljan sopivaksi silpuksi.

Tämän jälkeen kaadan ja lusikoin silpun pakasterasiohin. Rasioita täyttäessä silppua on hyvä painella kevyesti vähän tiivimmäksi, niin se ei pääse kuivahtamaan pakkasessa.

Sitten ei muuta kuin rasiat pakastimeen. Persilja säilyy näin aivan tuoreen veroisena, jäistä persiljasilppua on helppo rapsuttaa veitsellä aina kulloinkin tarvittava määrä.

Onko sinulla hyviä vinkkejä mausteyrttien säilöntään?

Suuresta persiljapuntista tuli puolisen litraa valmista persiljasilppua pakastettavaksi.

#persilja #säilöntä #pakastus #pakastaminen

Korianteria pakkaseen!

Kaupasta ostetun ruukkuyrtin jämä kannattaa istuttaa maahan.
Pienestäkin ruukunlopusta kasvaa uskomattoman suuri ja rehevä
 korianteripöheikkö.

Siemenistä kylvämääni korianteria kasvaa
kasvihuoneessa tomaattien juurella.

No höh, eipä ole tullut tämä aiemmin mieleen...

Meillä kasvaa korianteria useammassa eri vaiheessa; kaupan korianteriruukusta maahan laitettuna ja parhaillaan kukkivana sekä siemenistä kylvettyjä, nuorehkoja korianterinversoja.

Eipä ole tullut aiemmin mieleen säilöä korianteria, paitsi mitä olen jonkin verran siemeniä kerännyt. Olen ajatellut, että kuivattuna hieno aromi katoaa, joten en ole siihen hommaan ryhtynyt.

Mutta nyt vasta putkahti päähän, että voisihan tuoretta korianteriakin pakastaa, aivan kuten tilliä tai persiljaa! Muistan tyttärenikin joskus kertoneen, että pääkaupunkiseudun kaupoissa on ollut myynnissä pakastettua tuorekorianteria - vaan ei meillä täällä maalla. 

Mausteyrttien aromit säilyvät pakastimessa tuoreen veroisina,
kun pakastaa yrtit tiiviissä folionyyteissä.

Ryhdyin siis saman tien hommiin, ja pakastin koko korianterisadon, mitä nyt jätin muutaman kukkivan yksilön kasvattelemaan siemeniä.

Nyt on varmaan korianteria koko talven tarpeisiin!

Edit: tähän postaukseen syntyikin keskustelua korianterin siemenistä versus lehtiversoista.
Niinpä lisään tähän vielä kysymyksen, kumpaa sinä suosit, korianterin siemeniä, vaiko lehtiä, tai käyvätkö molemmat? Ja miksi?

Tilliä pakkaseen

Tilli on yksi parhaita mausteita. Sen mainio, ainutlaatuinen maku on monissa ruoissa must, varsinkin kalan kanssa.

Tilliä on helppo säilöä talven varalle, mutta ei niin kuin se yleensä tehdään - kuivaamalla. Kuivattu tilli on mielestäni menettänyt lähes kaiken - arominsa, syvänvihreän värinsä ja rakenteensakin.

Siksipä pakastaminen sopii tillille tosi paljon paremmin, kunhan sen tekee oikein. Tillinvarret kerätään ennen kuin ne alkavat kukkia. Tillit huuhdotaan ja ravistellaan mahdollisimman kuiviksi, paksut varret nypitään pois.

Suuremman määrän tilliä huuhtoo kätevästi tiskialtaassa. Tulppa kiinni, kylmää vettä altaan pohjalle, huuhtaistaan tillinvarret vedessä ja laitetaan ne hetkeksi valumaan. Samalla systeemillä huuhdon myös mm. persiljat silloin, kun pakastan niitä kerralla isomman määrän.

Vettä voi vielä hieman ravistella pois, minkä jälkeen tillinlehdet kootaan alumiinifolion päälle peukalonpaksuisiksi nipuiksi ja niput kääritään tiiviiksi pötkylöiksi. Sitten vain pakkaseen. Tämänkin kikan olen aikanaan oppinut äidiltäni, kiitos!

Käytettäessä jäinen tillipötkylä kuoritaan auki, jolloin siitä saa helposti murrettua ruokaan sopivan määrän jäisen rapeaa tillisilppua.

Tillipötkylät valmiina pakkaseen.

Folio säilyttää tillin tuoreen veroisena erinomaisen hyvin. Yhtenä kesänä minulle kävi niin, että tillit jäivät säilömättä. Käytin silloin pakastimesta ylivuotista tilliä koko seuraavan talven, ja se oli parempaa kuin kaupasta talvella saatava kuivattu tai talvinen kasvihuonetilli. Näin tilliä saa myös aina sopivan määrän, kaupan tilliruukusta kun tahtoo usein jäädä käyttämättä iso osa.

Tässä vielä linkki toiseen juttuuni, jossa kerron miten korianteria voi pakastaa samaan tapaan kuin tilliä sekä juttuuni persiljan pakastamisesta.

#tilli #säilöntä #pakastus #pakastaminen #tillin
 

Tunnetko thai-basilikan?

Basilikantaimet siirtymässä kylvöastiasta uuteen multaan.

Meiltä ei löydy suurta ihanaa yrttitarhaa, vaikka olen kyllä sellaisesta aina joskus haaveillut...

En ole toistaiseksi suuremmalti hurahtanut yrttien viljelyyn, vaikka monia on toki tullut kokeiltua.

Ruoanlaitossakaan ei tule käytettyä kovin suurta yrttivalikoimaa, muutamalla perusmausteella pärjää hyvin. Varsinkin yrttien säilöminen tuntuu jotenkin työläältä, ehkä niissä ei ole niin hyvä "hyötysuhde" kuin vaikka porkkanoissa. Sieltä mennään, mistä helpoimmalla päästään, ainakin osa yrteistä siis suoraan kaupan maustepurkista.

Muutamia perusmaustekasveja täytyy kuitenkin aina kasvattaa. Aivan välttämättömiä viljeltäviä ovat persilja, tilli ja basilika. Ne ovat kaikki ihania ja tarpeellisia. Varsinkin tilli, eihän kala olisi mitään ilman hyvää tilliä. Kerron sitten joskus kesällä tillin säilömisestä...

Basilikasta olen aivan erityisen ihastunut thaibasilikan mainion omintakeiseen aromiin. Se sopii melkein ruokaan kuin ruokaan, eikä ole niin voimakkaan "päällekäyvän" makuinen kuin tavallinen basilika.

Thaibasilika ei myöskään vanhene kasvina niin nopeasti kuin tavallinen basilika, eli siitä saa satoa huomattavasti pidempään. Ruoanlaitossa thaibasilika kestää hyvin kuumennuksen, se on siinäkin mielessä monikäyttöisempi. Salaatteihin on mukava laittaa sekaisin sekä thaita että tavallista basilikaa.

Kuvassa näkyvät ensimmäiset basilikat kylvin maaliskuun alkupuolella. Hiljattain kylvin ruukkuun myös persiljansiemeniä, mikä nopeuttaa huomattavasti hidaskasvuisen persiljan saantia.