Kasveille suojaa kylmältä

Vilpoisat yöt ovat täällä taas, vaikka kasveissa, etenkin tomaateissa, kurkuissa ja kesäkurpitsoissa olisi vielä runsaasti satoa tuloillaan.

Lämpötila on laskenut meillä kylmimpinä öinä +3 asteeseen. Samanmoinen yö on luvassa jälleen heti ensi viikon alussa, sitten pitäisi öiden taas lämmetä.

Tuossa lämpötilassa useimmat kasvit pärjäävät juuri ja juuri. Useampi perättäinen kylmä yö alkaa kuitenkin näkyä etenkin herkimmissä kasveissa, kurkuissa, kesäkurpitsoissa, maisseissa ja pavuista.

Kasveja kannattaa yrittää suojata yksittäisinä kylminä öinä, sillä ne voivat jatkaa kasvuaan vielä hyvinkin pitkään, jos eivät pääse nyt paleltumaan.

Verhosin kasvit lämmittävään harsoon, minkä alla ne selviytyivät hyvin hyisistä öistä.

Tämä rivaripiha on myös varsin lämmin ja suojaisa paikka. Uskoisin kasvien selviävän myös sen ansiosta pidempään kuin aiemman puutarhaamme avomaalla, joka tosin sekin oli sijainniltaan suht lämmin paikka.

Meidän pihasta löytyy vähemmän esteettisiä "haamuja" jo hyvissä ajoin ennen halloweenia 😊

Aiemmassa kasvihuoneessamme käytin lämmikkeenä kynttilöitä, niitä en kyllä uskalla nyt rivaripihalla käyttää.

#halla #yö #harso #kasvuharso #kylmä #lämpötila #suojaus

Kesäkuun 10. päivän "sääntö"

Vanhan viisauden mukaan hallanarkoja kasveja ei pidä istuttaa ulkosalle ennen kesäkuun 10. päivää, sillä siihen saakka hallan mahdollisuus on todennäköinen.

Haluaisin kuitenkin meidän lyhyessä kesässämme mahdollisimman varhaista satoa, ja siksi minulla on tapana uhmata tuota vanhaa viisautta - sillä riskillä, että liian varhain istutetut taimet kokevat paleltumiskuoleman 🙁 Olen myös ajatellut, josko tilanne olisi voinut muuttua nyt ilmastonmuutoksen myötä.

Saa nähdä, miten näiden jo hyvässä kasvuvauhdissa olevien köynnöspapujen käy?

Nyt juuri näyttää kuitenkin varsin hurjalta, kylmää pukkaa, jopa aika jäätävää. Sääennuste lupaa tällä hetkellä ensi viikonlopulle kylmimmillään nollaa astetta 😬

Noin kylmä yö tietää suuria haasteita, ehkä jopa mahdotonta tilannetta maahan jo istuttamieni hallanarimpien kasvien, eli kesäkurpitsan, kurkun ja köynnöspapujen suojaamiseksi, edes useampikerroksinen harso ei välttämättä riitä suojaksi. Saa nähdä, miten tässä käy, olisi varmaan kannattanut uskoa vanhaa kansaa 😊

Oletko sinä noudattanut kesäkuun 10. päivän suositusta?

#halla #lämpötila #puutarha #istutus #istuttaminen #hallanarka #kasvi #suojaus

Tomaatit kukkivina kasvihuoneeseen - vain yksi on joukosta poissa...

Tämän postauksen piti alunperin olla, että vielä pitää malttaa hetki. Vaan kuinka ollakaan, yllättäin tupsahtanut lämpöaalto mahdollistikin tomaatintaimien istuttamisen lämmittämättömään kasvihuoneeseemme jo nyt.

Ensimmäisinä kukkaan ehtivät odotetusti kirsikkatomaatit Cereza amarilla
 ja Sungold. Verhosin varmuuden vuoksi kasvihuoneen pohjoisseinän
kylmien öiden varalta harsolla, niin pitäisi tomaateilla olla hyvät oltavat :)

Mahdollisten kylmien öiden vielä tullessa kasvaria voi lämmittää kynttilöin.

Taidankin olla tomaattien kanssa aikaisemmassa kuin koskaan! Ensimmäiset, helmikuussa kylvetyt taimet kukkivat jo iloisen keltaisina.

Lajikkeita on tänä vuonna reilu kymmenen ja taimia yhteensä kolmisenkymmentä.

Vanhoja tuttuja ja varmoja lajikkeita ovat Tanskan vienti, raidallinen Tigerella, Selandia, ihana keltainen Golden sunrise sekä mainiot runsassatoiset kirsikkatomaatit; aikainen keltainen Cereza amarilla sekä punainen Gardener´s delight ja vielä viime kesänä ensimmäistä kertaa kokeilemani supermakea Sungold-kirsikkatomaatti. 

Uusia kokeiluja ovat Hildares, Harzfeuer sekä Sweet million-kirsikkatomaatti.

Myös aiemmin kokeilemani, pienisatoiseksi jäänyt Black cherry -kirsikkatomaatti sai vielä uuden mahdollisuuden.

Yhtä lajiketta olisin halunnut kovasti kokeilla, erittäin hyväksi kehuttua Paolaa. En vain onnistunut löytämään sen siemeniä mistään ajoissa ja järkevästi.

Paolan siemeniä ei yleensäkään ole kovin hyvin tarjolla, ja siellä missä niitä oli, kokonaista viisi siementä sisältävän pussukan toimituskulut olivat pari-kolme kertaa siemenpussukan hinta! Eipä tullut kauppoja. Vaan nyt juuri onnistuin löytämään Paolaa kohtuukustannuksin ruotsalaisesta Impectasta. Menee nyt valitettavasti tässä vaiheessa kokeilu ensi vuoteen.

Suurin osa taimista mahtui kasvihuoneen multaan, loput päätyivät erilaisiin ruukkuihin.

Tästä vielä muutama linkki muihin tomaattiaiheisiin postauksiini:

Vinkkejä tomaatinkasvatukseen

130 tomaattilajiketta

Mitä ne tomaatin varkaat oikein ovat?

Mistä ravinteita luomu-taimikasvatukseen?
Erilaisista tomaattilajikkeista
Enemmän ja vähemmän maukkaista tomaateista

Kesäkurpitsa - perushelppo runsaudensarvi

Jos haluat kasvattaa ainakin yhtä kasvia, jonka satoisuus on aikalailla varmaa kesänä kuin kesänä - valitse kesäkurpitsa.

Huomasin nyt vähän yllätyksekseni, ettei täältä blogistani näytä löytyvän tämän mukavan kasvin kasvattamisesta lainkaan omaa juttua, niinpä pitää korjata tilanne nyt.

Kesäkurpitsa on hyvin helppo ja kiitollinen kasvatettava. Siihen liittyy ainoastaan pari pientä haastetta, jotka on syytä pitää mielessä: kurkkukasvina se on varsin hallanarka, joten alku- ja loppukesän kylmien öiden suhteen on syytä olla tarkkana.

Toinen haaste onkin positiivisempi; kesäkurpitsa tuottaa parhaimmillaan erittäin runsaan sadon, joten kurpitsamäärän kanssa voi ajoittain olla vähän ihmeessä.

Siksipä taimia ei kannata kasvattaa kovin montaa, jo muutama kasvi riittää hyvin tyydyttämään suuremmankin perheen kesäkurpitsantarpeen. Jos kasvamassa on vaikkapa viisi tainta, riittää parhaimpaan satoaikaan kurpitsanpötkylöitä jo jaettavaksi ystäville ja muille tuttavillekin.

Monenlaisia lajikkeita

Lämpöä rakastavat kesäkurpitsat kannattaa taimikasvattaa sisätiloissa. Lyhyt taimikasvatus riittää; siemenet voi kylvää huhtikuun lopulla - toukokuun alussa, aina yksi siemen halkaisijaltaan reiluun kymmensenttiseen ruukkuun.

Kesäkurpitsaa on olemassa monenvärisenä ja -muotoisena; on pyöreämpää ja pitkulaisempaa, keltaista, vihreää, valkoista, yksivärisempää ja raidallista.

Lisäksi löytyy yksi lajike, joka pölyttyy itsestään, ilman hyönteisten apua. Se on nimeltään Parthenon ja toimii erityisen hyvin esim. varhaisena alkukesän lajikkeena, kun pölyttäjiä ei välttämättä ole vielä juuri liikkeellä - tai vaikkapa parvekeella tai muussa suljetussa tilassa.

Valkoinen Long white bush -lajike taas on erityinen siitä, että kesäkurpitsat säilyvät jääkaapissa hyvinä huomattavasti pidempään kuin muiden lajikkeiden. Tämä on hyvä asia etenkin satokauden lopussa, kun kasvimaalta ei enää saa tuoretta tavaraa.

Eri näköiset kesäkurpitsat myös maistuvat hiukan erilaisilta, niinpä kannattaakin kylvää vähän useampaa eri lajiketta, jolloin ruokapöytään saa mukavaa vaihtelua.

Ulos hallojen mentyä

Kesäkurpitsantaimet kasvavat vauhdilla. Ne voi istuttaa ulos kesäkuun alkupuolella, kun hallaöitä ei enää näytä olevan. Jos kylmä yö uhkaa, taimet kannattaa suojata huolella.

Kesäkurpitsantaimet kasvavat melko kookkaiksi, niinpä taimien väliin kannattaa jättää lähemmäs metrin verran tilaa.

Kesäkurpitsa kaipaa suht voimakasta lannoitusta; istutuskuoppaan kannattaakin laittaa reilusti vahvaa kompostia, ja lisäksi vielä kourallinen rakeista luomulannoitetta. Myös hevosenlanta sekä verijauho voisivat sopia hyvin.

Kun istutuslannoitus on riittävän vahva, eivät kesäkurpitsat tarvitse kasvukauden aikana juurikaan hoitoa, ne kasvavat siis lähes itsestään. Ainoastaan kuivempina kausina niitä on hyvä kastella.

Älä anna kasvaa turhan suuriksi

Odotetun kesän ensimmäisen kesäkurpitsan tarjoaa
saavissa kasvava taimi, jonka pidän ensi alkuun
kasvihuoneessa, ja siirrän myöhemmin ulkosalle.  

Kesäkurpitsat kehittyvät kasvin emikukintoihin. Uusi kesäkurpitsanalku kasvaa silmissä, niinpä keruuajankohdan suhteen on syytä olla tarkkana.

Itse kerään ne suht pieninä, noin parikymmensenttisinä. Tämän kokoiset maistuvat huomattavasti paremmalle kuin parhaimmillaan puolimetrisiksi venyneet.

Kun kerää sadon pienenä, ei myöskään pääse syntymään ainakaan niin pahaa ylituotanto-ongelmaa.

Kesän loppupuolen hallaöinä taimet kannattaa suojata kaksinkertaisella harsolla. Jos kyseessä on vain yksittäinen kylmä yö, ja saa taimet hyvin suojattua, voivat ne parhaimmillaan tuottaa satoa pitkälle syyskuuhun.

Ja mitäs sitä kaikista kesäkurpitsoista oikein tekisi?

Vaikka ensimmäistä kesäkurpitsaa odottaa innolla, niin kiivaimpaan satoaikaan voi alkaa tuntua, että sitä "tulee jo korvista". Kesäkurpitsa on kuitenkin varsin miedon makuista, joten se on hyvin monikäyttöistä useisiin eri ruokiin.

Oikeastaan parhaaseen satoaikaan ei juuri ole ruokalajia, johon en sitä laittaisi. Erityisen mainiosti se sopii vaikkapa pizzaan, raastettuna vähän sinne sun tänne, sellaisenaan paistettuna tai grillattuna sekä tietysti perinteisesti täytettynä.

Sitruuna- tai limemarinoidut kesäkurpitsat on yksi parhaita
kesäkurpitsaherkkuja.

Yksi erityisen herkullinen ja meillä aina odotettu herkku on sitruuna- tai limemarinoitu kesäkurpitsa (linkki jutun lopussa).

Perinteisessä ranskalaisessa ratatouillessa se on tietysti myös aivan välttämätön.

Harmillisesti kesäkurpitsat eivät kestä kovin pitkää säilytystä (lukuun ottamatta em. valkoista lajiketta), enkä ole oikein keksinyt hyvää tapaa sen säilömiseen - etikkasäilykkeet kun eivät meillä tahdo tehdä kauppaansa.

Onneksi se sopii kyllä hyvin vaikkapa herkulliseen tomaattikastikkeeseen, ja kokeilinpa kerran huvikseni kesäkurpitsan kuivaamistakin.

Tässä vielä linkki juttuuni, mistä löytyy erilaisia kesäkurpitsaruokavinkkejä, mm. nuo marinoidut.

Tämä kesäkurpitsan kasvatuksesta kertova juttu taas liittyy eri hyötykasvien kasvattamisesta kertovaan sarjaani, missä on jo olemassa juttua seuraavista kasveista (linkit löytyvät myös blogini oikeasta reunasta):

Lehtikaali
Parsakaali
Maa-artisokka
Maissi
Hajuherne
Juuriselleri
Parsa
Porkkana
Talvivalkosipuli
Tomaatti

Hirveä hinku hallanarkojen istuttamiseen

Malttamattomuus on keväällä paha laji. Tein innostuksissani varmasti vähän tyhmän tempun. En malttanut enää millään olla istuttamatta ulos ensimmäistä kesäkurpitsantainta.  Luultavasti tässä ei ole mitään järkeä, hallaöitä voi hyvinkin vielä olla tulossa - älä siis tee näin!

Mutta kun aurinko paistelee jo niin houkuttelevasti, ja 10 vrk:n sääennusteeessa yölämpötilatkin näyttävät olevan mukavasti plussan puolella.

Kurpitsa on vielä tuollainen köynnöstävä malli, ainokaiseni sellainen. Ja yksi köynnöstävä versio pitäisi aina olla kasvamassa, se on jotenkin niin hauska.

Laitoin kurpitsalle lämmikkeeksi tuollaisen ylösalaisen irtokarkkikipon, ovat käteviä tällaisiksi "minikasvihuoneiksi" taimia suojaamaan. Ympärilleen kurpitsa sai vielä vähän heinää suojaksi ja lämmittämään. Jos itse olisin kurpitsantaimi, olisi minusta ainakin mukavaa kasvaa tuollaisessa suojaisassa "pesässä" :)

Yöksi täytynee vielä varmuudeksi heittää päälle harso peitoksi. Jos oikein kylmää tulee, saa kurpitsa ylleen vielä vanhoja mattoja ja muuta lämmikettä.

Tuulen varalta karkkirasioiden päälle on hyvä laittaa joku paino. Oikein aurinkoisina päivinä rasioita pitää raottaa tai nostaa ne kokonaan pois, ettei taimille tule liiankin lämmin.

Saas nähdä kuinka tässä käy, toivottavasti nämä eivät jää viimeisiksi kuviksi tästä kurpitsantaimesta! Mutta toisaalta, vähän jännitystä täytyy elämässä olla ja puutarhanhoidossa ottaa pieniä riskejä. Jos hyvin käy, tuosta voi saada mukavan aikaista satoa.

Kova hinku olisi tehdä sama temppu esikasvattamieni pavutaimien kanssa, mutta niiden suhteen täytyy nyt yrittää vielä vähän malttaa pidätellä.

Kesän sadosta: summa summarum

Lämpötila käväisi viikko sitten harmillisesti jo kunnolla pakkasen puolella, mikä tiesi suojauksista huolimatta tuhoa herkimmille kasveille. Lienee siis syytä uskoa, että tämä kesä alkaa vähitellen olla takanapäin.

Perunat nostimme urakalla maasta ennen pakkasöitä. Niitä tuli aikalailla keskiverrosti, ei mitään huippusatoa, mutta varmasti kuitenkin riittävästi. Heinäkuun helteet lienevät verottaneet perunoiden kokoa. Hyvälaatuisia ne kuitenkin ovat, ja mikä ihaninta, nyt vähäsateisessa syyssäässä oli suorastaan nautinnollista nostaa potut savimaastamme, kun ne olivat kuivia ja puhtoisia, eivätkä yltäpäältä savilillingin peitossa niin kuin joskus.

Aika monesta muustakin kasvista on tullut keskivertosato: tomaateista, sipuleista, purjosta jne... Niillä meni huonommin, jotka eivät jaksaneet itää tai kasvaa alkukesän sateessa ja kylmyydessä. Näitä kärsijöitä olivat herneet, kurkut ja kurpitsat.

Pavut selvisivät kesäkuusta ja tuottivatkin sitten heinäkuun helteessä runsain mitoin ihania palkoja.

Vielä vähän odotellaan tämän kesän uutuuskokeilun, butternut-kurpitsan viljelyn lopullisia tuloksia. Vähän vaikuttaisi siltä, etteivät butternutit taida ehtiä kypsyä, varmaan kiitos kesäkuun sään.

Yhden butternutin kokeilin jo puolittaa; sisuksen pitäisi kai olla väriltään iloisen oranssia, mutta se oli enemmänkin keltaista. Olettaisin tämän kertovan siitä, että kurpitsa on vielä raaka. No, tämä oli ensimmäinen kokeilukesä, ensi kesänä aion onnistua näiden kanssa! Keräsin nyt sään kylmettyä kaikki loput butternutit sisälle, en tiedä, mahtaisivatko vielä jatkaa kypsymistä. Palataan asiaan kuukauden päästä!

Jättikyssäkaali täytti noin puolet tiskialtaasta.

Tämän kesän iloisia yllättäjiä ovat olleet jättikyssäkaalit, jotka ovat todellakin kasvaneet jättimäisiksi. Yhden punnitsin, se painoi reippaasti neljättä kiloa.

Mikä mukavaa, nämä jättiläiset ovat myös olleet aivan erityisen hyvänmakuisia ja meheviä. Nyt pitäisi vain keksiä käyttöä aika monelle kyssäkaalikilolle, hyviä vinkkejä otetaan vastaan!

Vesihanat kiinni ja lämpö päälle, kiitos!

Tällainen kaino toive olisi tällä puutarhurilla, liekö liikaa toivottu näin juhannusviikolla?

Sadevesi on kasveille hyväksi - tiettyyn rajaan asti. Nyt on kuitenkin ainakin meilläpäin menty reippaasti tuon rajan yli. Ei pysty enää pysymään perässä, kuinka paljon vettä on viime päivinä satanut. Joka tapauksessa aivan ehdottomasti liikaa savimaallemme.

Veden kyllästämä maa lilluu jalkojen alla, kasvit kärsivät veden täyttämässä tiiviissä maassa. Kasvimaalle ei ole nyt asiaa, sillä liian märässä maassa käveleminen vain tiivistäisi maata entisestään.

Kun on vielä lisäksi viileää, ei vesi häviä haihtumallakaan eikä kasvien kasvu etene. Viime vuosina tuntuu olleen enemmänkin tällaisia kylmiä ja sateisia alkukesiä, haastavaa puutarhureille. Muutenkin tuntuu siltä, että erilaiset säätyypit tuppaavat "jäämään päälle" pidemmäksi aikaa. Kasvien kannalta parempaa olisi sellainen sopiva vaihtelu, tasaisesti lämpöä, aurinkoa ja vettä.

Ja kun päälle vielä uhkaillaan hallalla, niin hui! No, mistä tuntee joulun (ei lunta) sekä vapun ja juhannuksen (lunta). Nytpä ei voi oikein muuta kuin puuhailla sisätiloissa ja toivoa, että aurinko ottaa pian voiton.

Vaan enpä malta olla mainitsematta, miten eilinen sadepäivä kirkastuikaan, kun satuin huomaamaan, mitä Perho Kerttunen oli kirjoittanut blogistani kommentissaan Omamaku-blogissa. Huh, vetää sanattomaksi, kiitos!!

Nämä maassa talven viettäneiden maa-artisokan mukuloiden versot
sain sentään raivattua rikkaruohoilta ennen maanantain jättisadetta.
Musta muovi ei ole kaunein, mutta ainoa järkevä ratkaisu joillain alueilla,
jotta pärjää edes jotenkin rikkaruohojen kanssa.
Taaempana maasta puskee parsa, joka kasvaa kesän mittaan
komeaksi jättimäiseksi puskaksi.  

Alavillamaillahallanvaara

No nyt se on jo täällä! Kauneinta, mitä suomenkielestä löytyy, mutta näin puutarhaharrastajan kannalta vähemmän toivottu vieras. Eikä varsinkaan tähän aikaan, elokuun loppupuolella. Kun päivät ovat kuitenkin mukavan lämpimiä ja aurinkoisia ja moni kasvi vielä mielellään jatkaisi kasvuaan.

Onneksi emme kuitenkaan asu alavillamailla, vaan enemmänkin pienen mäen päällä, joten tämä ei ole ihan hallanarinta paikkaa. Täytynee silti nakella herkimpien kasvien niskaan harsonuttua lämmikkeeksi; pavuille, kurkuille ja kurpitsoille. Toivottavasti vielä yötkin tästä lämpenee.

Loput tomaatit pääsivät sisään jatkamaan kypsymistään.

Viikonloppu meneekin jossain Itä-Suomessa, lueskelepa sillä aikaa aiempia postauksia, jos et ole ihan kaikkeen vielä kerennyt tutustua. Pian taas uusien juttujen merkeissä, hyvää viikonloppua!

- Kerttuli -