Lisää magnolioita ja muita ihanuuksia...

Edellisessä blogitekstissäni pari päivää sitten lupasin kertoa, minne matkani jatkui Lohjalta Arboretum magnoliasta.

Paluumatkalla tosiaan poikkesin ex-tempore Lepaan puutarhaoppilaitoksella Hattulassa.

Lepaa on yksi aivan lempi-puutarhapaikkojani. Siellä on suuret, aina avoimet monipuoliset puutarha-alueet kauniin historiallisessa miljöössä. Löytyy niin hyötytarhaa kuin myös paljon kauniita koristekasveja.

Alueen ylläpito kuitenkin perustuu isolta osin opiskelijoiden tekemään työhön. Niinpä minua on tänä keväänä mietityttänyt, millaista Lepaalla mahtaa tällä hetkellä olla?

Aiemmin Lepaalta jo ilmoitettiin, että yli 50 vuotta jatkunut perinteinen elokuinen puutarhanäyttely on tältä vuodelta peruttu.

Satuin Lepaalle iltasella, auringon jo  aloitellessa laskuaan.

Kuten arvelin, todella hiljaista oli, melkein kuin kuollutta. Juuri mitään istutuksia ei ollut tehty. Mietin vielä, olisiko se voinut johtua osin tästä varhaisesta vuodenajasta, sillä en ole koskaan aiemmin käynyt Lepaalla keväällä. En siis tiedä, millaista siellä yleensä on tähän aikaan. Kuvittelisin kuitenkin, että juuri tähän aikaan kaikki paikat kuhisisivat touhua.

Tuli jopa vähän surullinen olo, toivottavasti tämä tästä pian iloksi ja normaaliksi muuttuu!

Miljöö oli kuitenkin viehättävä kuten aina, ja monet monivuotiset kasvit kukkivat kauniisti ihan niin kuin kuuluukin.

Ja magnolioitakin löytyi, niiden olemassaolosta Lepaalla en ollut aiemmin tiennytkään 🙂

Mielenkiintoista tosiaan käydä tutuissa puutarhapaikoissa vähän erilaisina ajankohtina kuin aiemmin.

Lepaa löytyy myös kotimaisten puutarhamatkailukohteiden listauksestani.

Upeat vanhat säleikköomenapuut aukoivat ensimmäisiä nuppujaan. 

Tästä kuvasta voisi kysyä, mikä ei kuulu joukkoon? 🙂

Monesti olen toivonut, että saisin joskus rauhassa kuvata tätä vanhan navetan rauniota,
josta on tehty viehättävä pergola.

#lepaa

Tuplasti magnolioita 🙂

Kävin eilen vähän huoltamassa läheisiä pääkaupunkiseudulla, ja sain yhdistettyä reissuun muutakin mukavaa.

Menomatkalla poikkesin Lohjalla Arboretum magnoliassa, missä olen pitkään toivonut pääseväni käymään.

Se oli kyllä aivan niin upea ja ihana kuin mitä siitä kerrotaan. Kauniilla paikalla järvenrantaan viettävässä rinteessä sijatseva kolmen hehtaarin suuruinen puutarha koostuu yli kymmenestä osiosta tai teemakokonaisuudesta.

Magnolioiden lisäksi löytyy paljon muutakin nähtävää. Puutarhassa voi kulkea vaikkapa läpi heinäpolun, rhodopolun, perhospuutarhan tai viivähtää japanilaisen puutarhan tunnelmassa.   

Erilaiset teemapolut on merkitty opaskyltein.

Suurin osa kasveista kuitenkin vasta aloitteli kasvuunlähtöä tämän viileän kevään jäljiltä. Toisaalta sen ansiosta monenlaiset kivestä ja muista materiaaleista tehdyt rakennelmat erottuivat paremmin, kun kasvit eivät vielä ole verhonneet niitä. Yritinkin mielessäni kuvitella, miltä paikka näyttää sitten, kun vihreys pääsee valloilleen.

Koronan vuoksi houkuttelevan näköinen kahvila ei valitettavasti ollut  auki.

Lähes kaikilla puilla oli nimikyltit, mutta pienemmillä kasveillä juuri ei.
Niinpä oli monia kasveja, joita en tunnistanut, kuten tämä ja
seuraavan kuvan sievä kasvi.

Magnolioiden kukintakaan ei ehkä ollut aivan parhaimmillaan, en oikein osaa sanoa oliko se vasta alkamassa vai jo päättymässä. Vai oliko kova tuuli kenties tiputtanut kukkia?

Todella siistit, ruohopeitteiset polut mutkittelevat pitkin poikin alueella.

Tämä aidattu hyötytarha alueen keskellä meinasi melkein jäädä
minulta huomaamatta :)

Arboretum on yksityisomistuksessa, ja se on auki kausiluontoisesti erikseen ilmoitettavina aikoina, tällä hetkellä päivittäin klo 12-18. Sinne on viiden euron sisäänpääsymaksu.

Ainoa hiukan harmillinen asia on arboretumin varsin syrjäinen sijainti, ilman autoa paikalle on käytännössä mahdotonta päästä.Tosin monet arboretumit taitavat sijaita vähän syrjemmässä?

Tämä kohde pääsee kyllä heittämällä mukaan listalleni, jolle olen kerännyt kiinnostavia puutarhamatkailukohteita eri puolilta Suomea. Listalla on tällä hetkellä vajaa 50 kohdetta, ja sinne saa mielellään ehdottaa uusia paikkoja!

Tähän tulikin nyt sen verran runsaasti tekstiä ja kuvia, että kerron vasta seuraavassa postauksessa, missä piipahdin paluumatkallani :)

Arvaatkos muuten, miten monta arboretumia Suomessa on Wikipedian listauksen mukaan - ilman, että kurkkaat listalta? Arboretumia voi toki olla hiukan vaikea määritellä, mutta Wikipediasta kuitenkin löytyy niistä jonkinlainen, varsin kattava listaus.

Tästä pääset lukemaan, minne matkani jatkui...

Vihdoin lämpenevää!

Vihdoista viimeinen on luvassa sen verran lämpöisempää, etenkin öisin, että uskalsin jättää arimmatkin taimet yöksi lämmittämättömään kasvihuoneeseemme, kokonaan ilman kynttilän lämmitävää liekkiä. Harson heitin vielä varmuudeksi peitoksi näille kaikkein herkimmille.

Maissin-, kurkun-, kesäkurpitsan- ja pavuntaimet on nyt viettäneet kasvihuoneessa yhden yön, ihan hyvällä menestyksellä. Tulee varmaan näissä oloissa ainakin hyvin karaistuneita taimia.

Tänään myös istutin kasvihuoneeseen viimein kaikki reilut 20 tomaatintainta.

Ehkä tämä tästä viimein iloksi muuttuu, ja pääsee pikkuhiljaa toden teolla kylvö- ja istutushommiin.

Hyvää helatorstaita!

Puutarhakirjan voittaja selvillä!

Postaukseen sisältyy kaupallista yhteistyötä

Blogissani päättyi eilen kirja-arvonta, jossa palkintona oli yksi tämän koronakevään hienoimpia puutarhakirjoja, Paula Ritanen-Närhin kirja Unelmia puutarhasta. Kirjan lahjoitti kustantaja Docendo.


Kirjaa tavoitteli 37 osallistujaa yhteensä 47 arvalla. Suoritin arvonnan Random.org:n avulla, ja tulos oli seuraava:

True Random Number Generator
 Min:  
 Max:  
  Result: 9

Tämä tarkoittaa, että kirjan voittaja on 10. toukokuuta osallistunut anonyymi kommentoija, jonka sähköposti alkaa v.nauska. Lämpimät onnittelut sinulle! Ilmoittele postiosoitteesi minulle (parastapuutarhasta @ gmail.com), niin laitan kirjan tulemaan sinulle.

Kiitokset kaikille arvontaan osallistuneille!

Tekevälle sattuu...

Tällaista ei olekaan koskaan ennen sattunut, onnistuin kylvämään samaan astiaan esikasvatettavaksi päällekkäin sekä härkäpavun siemenet alle, että lantunsiemenet niiden päälle!

Sieltä ne nousivat sulassa sovussa...

Eipä ole tullut harrastettua tällaista kerroskylvöä aiemmin 🙂

Ihmettelin, kun erilaisia siemeniä kylvettyäni jäi lopulta yli yksi kylvöastia, jossa oli jo mullat valmiina. Muuta en keksinyt, kuin että nämä kahdet siemenet oli menneet samaan vatiin.

Sitä kovasti ihmettelin, että mitä noiden kanssa pitäisi tehdä, kun molempien lajien taimet alkoivat nousta vieri viereen?

Lantut ja härkäpavut sikinsokin sekaisin.

Aikansa annoin niiden kasvaa sekaisin samassa astiassa, mutta eilen viimein, öiden hieman lämmettyä, päädyin istuttamaan härkäpavuntaimet maahan. Ja katsomaan samalla, pystyykö hennompia lantuntaimia pelastamaan niiden seasta.

Pelastetut lantuntaimet.

Ei tuossa onneksi lopulta huonosti käynyt, molempien taimien pelastaminen näytti onnistuvan. Joten nyt pitäisi olla luvassa niin härkäpapuja kuin lanttuakin :)

Joku voi ehkä miettiä, miksi esikasvatan lantut? Se johtuu lähinnä siitä, että lantulla on ristikukkaiskasvina niin monia tuholaisia, joille erityisesti pikkutaimet ovat kovin herkkiä. Kasvihuoneen suojassa kasvaessaan pienet taimenalut ovat turvassa tuholaisilta. Ja kun ne ovat maahan istutettaessa jo vähän isompia, eivät ne ole lainkaan niin herkkiä tuholaisten hyökkäyksille.

Kirjoitin muuten hiljattain oman jutun kovin suositun härkäpavun kasvattamisesta.

Pörriäismietteitä

En oikein tiedä, mitä pitäisi ajatella tästä pörriäis"hössötyksestä". Aivan ehdottomasti olen huolissani pölyttäjäkadosta, tilannehan on suorastaan katastrofaalinen. Hiljattain luin muun muassa uutisen, että jos kehitys jatkuu samaa tahtia, Suomessa ei ole enää mustikoita v. 2050 :(

Mutta, mikä kaikki on syynä pölyttäjäkatoon, ja ennen muuta, mitä yksittäisen ihmisen pitäisi tilanteesta ajatella tai sen suhteen tehdä?

Jotenkin tuntuu, että hyönteishotellit ja kukkien istuttelu sinne tänne ovat kuitenkin niin pisaroita meressä, laastariratkaisuja, jotka eivät kuitenkaan auta itse ongelman syihin. Eihän niistä toki haittaakaan ole, ilman muuta näitä voi ja kannattaa tehdä. Mutta mikä on näistä saatava hyöty? Ja viekö näihin keskittyminen huomion ongelman varsinaisista syistä?

Ihana auringontähti-perenna on myös kovasti hyönteisten mieleen.
Tosin se on myös kova leviämään, joten siinä suhteessa kannattaa olla
varovainen ja poistaa kukkineet kukat ennen kuin siemenet kehittyvät.

Hyönteishotelleja puistossa Tampereella.

En tosiaankaan ole mikään asiantuntija tässä, mutta kyllä vahva mututuntumani on, että ongelman täytyy isolta osin liittyä tehoviljelyssä käytettäviin torjunta-aineisiin. Näistä vaikutuksista vain on edelleenkin harmillisen vähän tietoa.

Esimerkiksi: "Asiantuntijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen glyfosaatin mahdollisista vaaroista. Euroopan kemikaalivirasto katsoo sen turvalliseksi, Maailman terveysjärjestö WHO puolestaan pitää sitä syöpäriskinä." Yle 25.3.2019

Wikipedian mukaan taas "On havaittu että glyfosaatti vaikuttaa epäsuorasti haitallisesti mehiläisten immuunijärjestelmään niiden suolistobakteerien kautta. Tämä altistaa mehiläiset infektioille ja tappaa niitä."

Glyfosaatti (Round-up) on yksi yleisimmin käytetyistä torjunta-aineista. Sillä on tällä hetkellä EU:n alueella myyntilupa, joka on voimassa vuoden 2022 lopulle.

Jotenkin aina hirvittää, kun puutarhakaupassa käydessä ja mainoksissa näkee jos jonkinlaista teho- ja torjunta-ainetta ihan kotipuutarhaankin. Noin 40 vuoden hyvin onnistuneella luomuviljelykokemuksellani mielestäni ainakin kotipuutarhoissa kaikenlaisten kemiallisten torjunta-aineiden käyttö pitää kieltää. Pahimmillaan voinee olla, että samassa puutarhassa, minne innolla väkerretään hyönteishotelleja, suihkautellaan toisessa nurkassa iloisesti round-upia.

Toki tässäkin, kotipuutarhat ovat jälleen pisara meressä, ja vielä maailman mittakaavassa Suomikin on pieni tekijä. Torjunta-aineiden käyttö on aivan toisella tasolla muualla maailmassa. Isoja ongelmia.

Olenkin siis kovasti miettinyt, miten tällainen pieni ihminen voisi yrittää vaikuttaa myös tuohon varsinaiseen "juurisyyhyn", sen lisäksi, että tekee pieniä pörriäistekoja omassa puutarhassa. Ehkä lahjoittamalla rahaa jollekin järjestölle, joka ajaa asiaa?

Ihastuttava valkokukkainen punahattu vetää hyönteisiä
puoleensa magneetin lailla.

Kaikesta huolimatta tein nyt kuitenkin myös oman pienen pörriäistekoni :), tosin myös ihan esteettisistä syistä. Minulla kasvoi joskus aiemmin ihana auringonhattu, josta pölyttäjät kovasti tykkäävät, mutta yhtäkkiä se sitten monta vuotta kukoistettuaan kuolla kupsahti.

Viime kesänä näin aika ihastuttavan näköisen valkokukkaisen auringonhatun, tai oikeammin kaunopunahatun.

Sellainenhan piti nyt tietysti saada. Ja kun en osannut päättää, ottaisinko aivan valkokukkaisen version vai pikkuisen vihertäväsävyisen, otin molemmat :) Toivotaan, että näistä tulee monivuotinen ilo niin itselleni kuin pölyttäjillekin!

Tulipas tästä nyt melkoinen paasaus, harvemmin tällaisia kirjoittelen, selvästi tämä asia menee tunteisiin!

Tässä vielä lisäyksenä linkki Ylen Pelasta pörräinen -kampanjan sivulle, jossa voit käydä kertomassa omat pörriäistekosi!

Vielä ehdit osallistua ihanaan kirja-arvontaan!

Postaukseen sisältyy kaupallista yhteistyötä

Blogissani on meneillään kirja-arvonta, jossa palkintona on yksi tämän koronakevään hienoimpia, ehkä jopa kaikkien ihanin puutarhakirja, Paula Ritanen-Närhin kirja Unelmia puutarhasta.

Ritanen-Närhi kertoo unelmoineensa tämän kirjan tekemisestä jo vuosia, ja pitkän työn tulos paistaa kirjasta. Siinä on niin runsaasti aineistoa, ettei sitä millään keräisi hetkessä, vaan se on todellakin vuosien työn tulos.

Kirja alkaa komeasti Mikael Johanssonin, Kekkilän liiketoimintajohtajan viihtyisän puutarhan esittelyllä.

Mainiot tarinat ja upeat kuvat sekä viihdyttävät että tarjoavat runsain mitoin tietoa ja inspiraatiota.

Arvontapalkinnon on lahjoittanut kirjan kustantaja Docendo.

Tästä pääset mukaan arvontaan, joka päättyy sunnuntaina 17.5.

Lunta tupaan!

Kiva keväinen orvokki-istutus :)

Ei nyt onneksi tupaan asti kumminkaan, mutta viikonloppuna rohkeasti tekemilleni ensimmäisille kylvöksille kylläkin, jo osaa olla kevät!

Monena vuonna on kylvöhommiin päässyt jo hyvinkin huhtikuun lopulla, tai ihan viimeistään toukokuun alussa. Nyt joutui kylmien öiden vuoksi odottamaan harvinaisen pitkään, kunnes eilen äitienpäivänä kylvin ensimmäiset porkkanansiemenet.

Eilinen porkkanakylvös.

Nehän eivät sinänsä ole lainkaan herkkiä kylmyydelle, porkkanan voi jopa kylvää valmiiksi jo ennen talven tuloa! Tästä pääset lukemaan aiemman juttuni porkkanankasvatuksesta.

Paljon muutakin olisi tehnyt mieli jo kylvää, onneksi maltoin mieleni. Edelleen luvassa on useampia pakkasöitä, joten ei auta kuin yrittää edelleen pidätellä.

Toivottavasti kevät sitten jossain vaiheessa lähtee tästä oikein räjähtämällä, useinhan kylmää alkukevättä on seurannut kunnon lämpöaalto. Saa nähdä, miten tänä vuonna käy!

Nurmikko.

Eilen istutetut talvivalkosipulit.

Osallistu ihanan puutarhakirjan arvontaan!

Postaukseen sisältyy kaupallista yhteistyötä

Laitetaanpa äitienpäivän juhlistamiseksi pystyyn ihanan puutarhakirjan arvonta.

Paula Ritanen-Närhin Unelmia puutarhasta -kirja vie tunnelmoimaan 30 erilaiseen ja hyvin erityyppiseen puutarhaan.

Kirjan on lahjoittanut kustantaja Docendo.

Osallistu arvontaan yhdellä arvalla kirjoittamalla tähän postaukseen mikä hyvänsä kommentti.

Saat toisen arvan, jos seuraat blogiani myös blogit.fi-palvelussa.

Kolmannen arvan saat laittamalla omaan blogiisi linkin tähän arvontaan, voit käyttää alla olevaa kuvaa.

Mainitse kommentissasi, miten monella arvalla olet mukana. Laita siihen myös jokin yhteys- tai tunnistetietosi.

Osallistumisaikaa on vain sunnuntaihin 17.5. klo 24.00 saakka, jotta voittaja pääsee pian kirjan pariin 🙂 Jos en tavoita voittajaa viikon sisällä, arvon tilalle uuden. Kustannan palkinnon postituksen Suomessa sijaitsevaan osoitteeseen.

Onnea arvontaan ja ihanaa äitienpäivää! <3

Osallistumisaika tähän on päättynyt. Kerron voittajan maanantaina 18.5.

#arvonta #kirja-arvonta #palkinto #Docendo

Puutarhaunelmointia

Postaukseen sisältyy kaupallista yhteistyötä

Mikä olisikaan parempi tapa viettää äitienpäivän aattoa kuin selailla tuoretta puutarhakirjaa!

Puutarhakuvaaja ja -toimittaja Paula Ritanen-Närhin Unelmia puutarhasta -kirja vie tunnelmoimaan 30 erilaiseen ja hyvin erityyppiseen puutarhaan.

Ihasteltavaa löytyy jokaiseen makuun. Kirjassa pääsee kurkistamaan niin kutsuvaan kierrätyspuutarhaan, japanilaishenkiseen keitaaseen, houkuttelevaan hyötytarhaan, kesämökin laatikkoviljemään kuin tomaatteja pursuavaan parvekepuutarhaan ja moniin muihin.

Jokaisen kohteen esittelyyn on varattu useampi sivu, joilla on kohdetta kuvaileva teksti sekä runsaasti houkuttelevia valokuvia.

Ehkä kaikkein mukavinta, huomenna laitan äitienpäivän kunniaksi pystyyn arvonnan, jossa palkintona tämä Docendon lahjoittama kirja! Tulepa siis huomenissa osallistumaan 🙂

Miten käy kesän puutarhatapahtumien?

Tässä alkaa katse jo kääntyä vähitellen kesään, ja erilaisiin mahdollisiin kesätapahtumiin.

Loviisalaispuutarhassa Avointen puutarhojen tapahtumapäivänä.

Valtakunnallinen ihana Avoimet puutarhat -tapahtuma on ilmoitettu pidettäväksi sunnuntaina 5.7.

Tapahtuman sivuilla kerrotaan, että tämänhetkinen suunnitelma on, että tapahtuma toteutuisi suunnitellusti. Toki koronatilannetta seurataan koko ajan.

Toisesta must puutarhatapahtumasta, elokuussa järjestettävästä Lepaan näyttelystä, on jo nyt harmillisesti ilmoitettu, ettei sitä järjestetä tänä vuonna lainkaan. Ensimmäistä kertaa tapahtuman yli 50-vuotiaassa historiassa :(










Lepaan viehättävässä miljöössä voi onneksi käydä poikkeamassa omin päin milloin vain.

Tosin nyt hiukan mietityttää, sillä Lepaan upeiden, suurten puutarha-alueiden ylläpito pohjautuu pitkälti opiskelijatyöhön. Mahtaakohan siellä olla tällä hetkellä paikalla lainkaan opiskelijoita huolehtimassa puutarhoista?

Lepaalla täytyy aina käydä katsastamassa hyötykasvien näytemaa.

Olisi kyllä aivan ihanaa, jos Avoimet puutarhat pystyttäisiin toteuttamaan. Tulisi varmaan päivän aikana sännättyä niin moneen paikkaan kuin vain suinkin ehtisi.

Tähän mennessä olen käynyt kahtena vuonna tutustumassa Avointen puutarhojen kohteisiin.

Ensimmäisella kerralla suuntasin Turkuun "tomaatti-Ritun" huikeaan pihapiiriin, jossa kasvaa yli 100 erilaista tomaattilajiketta. Ritun tomaattiparatiisi oli todella mielenkiintoinen.

Viimeksi lähdin kaakon suuntaan, puutarhoistaan tunnetun Loviisan seudulle, mistä ovat tämän postauksen kolme viimeistä kuvaa.

Mikään kohde siellä ei kuitenkaan tehnyt aivan erityisen suurta vaikutusta. Varmaan aiempi visiitti Tomaatti-Ritun puutarhaan nosti riman niin korkealle, että jo sen saavuttaminen, saati ylittäminen, voi olla vaikeaa.

Onko sinulla jotain suosikki-puutarhatapahtumia tai -kohteita?

Ps. tästä pääset postaukseeni, johon olen kerännyt mielenkiintoisia puutarhakohteita eri puolilta Suomea.