Lisää magnolioita ja muita ihanuuksia...

Edellisessä blogitekstissäni pari päivää sitten lupasin kertoa, minne matkani jatkui Lohjalta Arboretum magnoliasta.

Paluumatkalla tosiaan poikkesin ex-tempore Lepaan puutarhaoppilaitoksella Hattulassa.

Lepaa on yksi aivan lempi-puutarhapaikkojani. Siellä on suuret, aina avoimet monipuoliset puutarha-alueet kauniin historiallisessa miljöössä. Löytyy niin hyötytarhaa kuin myös paljon kauniita koristekasveja.

Alueen ylläpito kuitenkin perustuu isolta osin opiskelijoiden tekemään työhön. Niinpä minua on tänä keväänä mietityttänyt, millaista Lepaalla mahtaa tällä hetkellä olla?

Aiemmin Lepaalta jo ilmoitettiin, että yli 50 vuotta jatkunut perinteinen elokuinen puutarhanäyttely on tältä vuodelta peruttu.

Satuin Lepaalle iltasella, auringon jo  aloitellessa laskuaan.

Kuten arvelin, todella hiljaista oli, melkein kuin kuollutta. Juuri mitään istutuksia ei ollut tehty. Mietin vielä, olisiko se voinut johtua osin tästä varhaisesta vuodenajasta, sillä en ole koskaan aiemmin käynyt Lepaalla keväällä. En siis tiedä, millaista siellä yleensä on tähän aikaan. Kuvittelisin kuitenkin, että juuri tähän aikaan kaikki paikat kuhisisivat touhua.

Tuli jopa vähän surullinen olo, toivottavasti tämä tästä pian iloksi ja normaaliksi muuttuu!

Miljöö oli kuitenkin viehättävä kuten aina, ja monet monivuotiset kasvit kukkivat kauniisti ihan niin kuin kuuluukin.

Ja magnolioitakin löytyi, niiden olemassaolosta Lepaalla en ollut aiemmin tiennytkään 🙂

Mielenkiintoista tosiaan käydä tutuissa puutarhapaikoissa vähän erilaisina ajankohtina kuin aiemmin.

Lepaa löytyy myös kotimaisten puutarhamatkailukohteiden listauksestani.

Upeat vanhat säleikköomenapuut aukoivat ensimmäisiä nuppujaan. 

Tästä kuvasta voisi kysyä, mikä ei kuulu joukkoon? 🙂

Monesti olen toivonut, että saisin joskus rauhassa kuvata tätä vanhan navetan rauniota,
josta on tehty viehättävä pergola.

#lepaa