Leijonankorvia ja Rosendalin puutarhan orangeria. |
Rosendalin puutarha vähän vilkkaampana tapahtumapäivänä muutama vuosi sitten. |
Leijonankorvia ja Rosendalin puutarhan orangeria. |
Rosendalin puutarha vähän vilkkaampana tapahtumapäivänä muutama vuosi sitten. |
Se on juhannusaatto ja tyttären hääpäivä! On siis selvillä, miten kävikään tämän äidin hääkukkakasvatuksen kanssa 🙂
Hyvin ja huonosti, voisi sanoa. Onneksi ei hyvin huonosti. Ei aivan täydellinen suoritus, mutta riittävän hyvä. Ihan valtaosa maaliskuussa kylvämistäni lähes tuhannesta kesäkukan taimesta ei harmi kyllä ehtinyt kukkaan kylmän alkukesän vuoksi. Mutta toisaalta, tiedän että parhaani tein, yhtään tämän parempaan en olisi venynyt.
Kukkia oli kuitenkin onneksi juuri ja juuri riittävästi, kun otin lisäksi mukaan lähes kaiken, mitä pienestä perennapenkistä irtosi. Ei tarvinnut käydä kukkakaupan kautta 🙂
Tyttären tärkein toive oli että värikästä! Hyvä että sanoi sen, niin tiesin mitä tehdä 🙂 |
Keräsin kukat eilisiltana ja asettelin ne valmiiksi pieniin maljakoihin. Maljakot vein yöksi viileään kellariin.
Siemenestä kasvattamistani kesäkukista kukkaan ehti lähinnä joitain ruiskaunokkeja, muutamia kehäkukkia sekä jokunen herttaikikukka ja kirjokakkara.
Perennapenkistä sain vihreän eli kuunliljan ja kurjenmiekan lehtien lisäksi vuorikaunokin ja kurjenmiekan kukkia sekä hauskan näköisiä vuohenjuuren ylikukkineita kukkaperiä. Tämä oli tyttären hyvä idea ottaa myös näitä mukaan!
Koko homman pelastus olivat tavalliset ja jaloakileijat, joita oli isohko määrä juuri sopivasti kukinnan alussa. Niitä tuli lähes joka maljakkoon.
Minna vinkkasi kommentissaan aiempaan postaukseeni, että myös nuput ovat kauniita - näin on - hyödynsin siis myös niitä 🙂
Lisäksi keräsin vähän luonnonkukkia, puna-ailakkia sekä poimulehden ja vuohenputken kukintoja. Vuohenputki osoittautui monella tapaa paremmaksi kuin koiranputki, jota laitoin ensimmäisiin maljakoihin. Näin sain juuri ja juuri loihdittua riittävät reilun 20 maljakollista kukkia.
Unikot näyttävät harmillisesti siltä, että ne aikovat aukaista ensimmäiset kukkansa tänään, siis päivän verran myöhässä! Tästä eteenpäin saanemmekin sitten nauttia aivan ennätyksellisestä kukkaloistosta.
Tämä on ollut mukavan haastava ja jännittävä, innostava ja kaikin tavoin aivan ihana projekti, joka on myös tuonut aivan uutta virtaa ja intoa puutarhahommiin.
On ollut kivaa, kun kukkien hoitaminen on muistuttanut aina mukavalla tavalla lähestyvästä ihanasta juhlasta.
Nyt jo melkein surettaa, että tämä ihana projekti oli tältä erää tässä, mitähän sitä seuraavaksi keksisi? No, kasvimaa on kyllä muilta osin aivan retuperällä, puolet sipuleista istuttamatta jne... 🙂Lähiaikoina tänne on myös tiedossa vähän arvontaa sun muuta!
Mutta nyt saa vetää juhlamekon ylle, sillä tänään iloitaan, riemuitaan ja nautitaan 🙂
Ihanaa, aurinkoista juhannusta sinulle!
Matka sinne on kuitenkin sen verran pitkä, ettei ole tullut ihan varta vasten lähdettyä käväisemään. Nyt haaveeni viimein toteutui, kun oli vähän muutakin asiaa samoille suunnille.
Puutarha on kaunis ja varsin monipuolinen, muutamia kivoja ideoita tuli vastaan. Puutarha koostuu useammasta alueesta, meikäläistä hyötytarhuria viehätti erityisesti erilaisten syötävien kasvien runsaus. Alueella on myös pieni kahvila, ja vähän kotieläimiäkin löytyy.
Kasvit oli varsin hyvin merkitty. Nimikyltti kuitenkin puuttui juuri niiltä muutamilta kasveilta, jotka olivat minulle vallan outoja. Nämä löytyvät viimeisistä kuvista, jos joku tunnistaisi?
Sama juttu, hyvin erikoisen näköinen, mutta mikä? |
Jokilaakson matkailupuutarha löytyy myös kotimaisten puutarhakohteiden listaltani, jonne olen kerännyt noin 50 kiinnostavaa kohdetta eri puolilta Suomea. Voit etsiä sieltä vinkkejä sopivista kohteista kesäreissuillesi!
Ihanaa juhannusaaton aattoa :)
#puutarha #matkailu #puutarhamatkailu #puutarhakohde #matkailukohde #Lapua #Jokilaakson #matkailupuutarha #Jokilaaksonmatkailupuutarha #kotimaanmatkailu #Suomi #Visitlapua
Nuppuja olisi kyllä vaikka kuinka ja vaikka minkälaisia, samoin kuin on erilaisia kukkien suojaksi virittämiäni lämmittäviä rakennelmia.
Muutama kunnon hellepäivä tekisi nyt varmasti ihmeitä, niitä on kuitenkin valitettavasti luvassa vasta juhannuksen jälkeen. Toivotaan, että näistä kuitenkin ainakin jonkinlaiset hääkoristelut saadaan aikaan. Ajattelin jo, että lähden kohta föönin kanssa puhaltelemaan ja lämmittämään näitä huolella hoivattuja taimia, jos se on lämpötilasta kiinni 😉
Jokunen unikkokin olisi tosi kiva 🙂 |
Eipä vielä juuri kukkia näy... |
Ajattelin tehdä tässä muutaman puutarhakierroksen erivärisin teemoin. Ensimmäisenä vuoroon pääsee keltainen, jota löytyy puutarhasta jo jonkin verran. Samalla tulee kerrottua vähän eri kasvien tilannekuulumisia.
Tämän isoon ruukkuun istuttamani kesäkurpitsan matka käy tuota pikaa tyttären parvekkeelle. |
Myös hääkukilleni alkaa kuulua suht hyvää, ja syytä onkin, sillä juhannukseen ja h-hetkeen on enää viikon päivät! Edelleen silti jännittää, miten tämän projektin kanssa käy, kerkiääkö riittävä määrä kukkia aukeamaan ajoissa? |
Muita salaatteja kyllä löytyy tällä hetkellä, muttei lempilajikettani. |
On ihanaa, kun tällaisia saa hakea talvella kellarista 🙂 |
Valitettavasti ei maitoa, vaan lehtokotiloita Suomesta 🙂 |
Siellä niitä majailee tölkin pohjalla. |
Keltainen on huomattavasti isompi. |
Olen kaivannut jo pitkään luumupuuta tai paria, luumut olisivat niin mukava syysherkku. Pihassamme kasvaa muutama vanha omenapuu, yksi oikein hyvätuottoinen päärynä ja pari suureksi varttunutta kirsikkapuuta. Mutta joukosta on puuttunut luumu.
Tänä keväänä sain viimein korjattua tilanteen. Tein reilu kuukausi sitten visiitin puutarhaliikkeeseen. Teki mieli yhtä keltaista ja yhtä punaista luumulajiketta, jotta tarjolla olisi vähän erilaisia sortteja.
Päädyin tässä tilanteessa itsepölytteisiin lajikkeisiin, sillä todennäköisesti nämä eriväriset lajikkeet eivät kuki samaan aikaan, eivätkä siten pystyisi pölyttämään toisiaan.Punaluumuksi valikoitui Kuokkala ja keltaiseksi vähän erikoisempi ranskanluumu Reine Claude d'Oullins.
Punainen taas paljon pienempi. |
Uusista hankinnoista innoissani istutin puut aivan saman tien.
Keltaluumu kukki tänä ensimmäisenä vuonnaan kolmella kukalla. Nyt kovasti odotan, josko jostain niistä jo kypsyisi ensimmäinen luumu 🙂
Löytyykö sinulta hedelmäpuita, ja jos niin mitä hedelmälajeja?
#luumu #lajike #luumupuu #keltaluumu #punaluumu #puutarha #hedelmäpuu
Hyviltä näyttävät pavuntaimet tässä vaiheessa. Saapa nähdä, kuinka ne pärjäilevät. |
Myös kurkuntaimet ovat hyvin hyväkuntoisia, toivottavasti myös pysyvät sellaisina. Viime vuonna oli tosi hyvä kurkkuvuosi, oli ihanaa nautiskella koko kesän ajan tuoreista, herkullisista kurkuista. |
Maissintaimille viritin vielä lisäsuojaksi muutaman ylimääräisen valokatteenpalan. |
Tämä tarhaneito ehti aukaisemaan nuppunsa kukista ensimmäisenä. |
Pisimmällä ovat nämä laatikoissa kasvavat. |
Voi rähmä, nyt ne tulvahtivat meillekin. Mikä omituisinta, vielä muutama päivä sitten tilanne oli varsin normaali, ja sitten yhtäkkiä, yhdessä yössä lehtokotiloarmeija vyörähti tsunamin lailla lähes koko pihaamme.
Aiemmin siellä täällä liikuskeli yksittäisiä, ensin pienempiä, ja vuosi vuodelta yhä suurempia yksilöitä. Nyt noita iljetyksiä on yhtäkkiä miltei kaikkialla, useita tai pahimmillaan jopa useita kymmeniä neliöllä, voi yök.
Pieneltä alueelta pienessä hetkessä kerätty kotilosaalis. |
Juuri nyt tilanne vaikuttaa aika toivottomalta. Täällä on lääniä ja pusikkoa niin, että hävittäminen tuskin tulee millään keinoin onnistumaan. Enkä aio käyttää loppuelämääni lehtokotiloiden noukkimiseen. Ja voihan hääkukat, eipä tullut tällainen uhka mieleen! Niitä yritän tässä nyt ennen muuta suojailla. Toivottavasti myös kasvihuone saisi jäädä rauhaan.
Ostin ensi hätiin kupariteippiä, tiedä onko siitä suurempaa apua. Semminkään, kun kaikkien kukkapenkkien reunassa ei ole oikein mitään, minne kupariteipin kiinnittäisi. Koivutisle tai -terva voisi olla seuraava kokeiltava ase.
Toiveikkaana yritän ajatella, jos tämä olisi nyt jonkinlainen"alkuräjähdys", johon löytyisi joskus myöhemmin jonkinlainen kauhun tasapaino. Tosin vaikea keksiä, mitkä linnut tai matelijat pystyisivät tekemään selvän tällaisista kotilomääristä. Pitäisi olla aikamoisia albatrosseja tai jättiliskoja.
Tässä vaiheessa kiinnostaisi ennen muuta tietää, mistä kaikista hyötykasveista lehtokotilot tekevät selvää, onko jotain kasveja, jotka saavat olla niiltä rauhassa? Tuhoavatkohan ne perunanvarretkin?