Terveisiä lumimaasta!

Joentörmä.

Talventulo tapahtui sitten ennätysajassa. Eipä olisi perjantaina uskonut, mitä viikonloppu tuo tullessaan.

Satumme asustelemaan juuri pahimman lumimyräkän silmässä. Paksu lumipilvi asettui tähän meidän seuduillemme paikoilleen kokonaiseksi vuorokaudeksi tupruttaen reilun 30 sentin lumivaipan.

Ja millaista lunta - kun lämpötila oli nollan tuntumassa, lumi oli raskasta ja takertuvaa. Se tarrautui paksuiksi kerroksiksi joka ikisen puunoksan, latvan ja muun ympärille taivuttaen puut suuriksi kaariksi teiden, sähkölankojen ja muiden ylle - kunnes puu antaa periksi ja katkeaa.

Maahan on tippunut tolkuttomat määrät paksuja oksia ja puiden latvoja. Joku sähkömies sanoi, että lumi on kiinnittynyt sähkölangoille kuin täit tervaan. Ja nyt kun sää vielä vähän pakastui, siellähän se myös pysyy!

Aurauskeppi.

Seuraukset ovat olleet monenlaisia, mm. se, että kirjoittelen tätä postausta nyt tunnelmallisesti kynttilänvalossa. Sähköt on nyt olleet meillä yhtäjaksoisesti poikki pian kaksi vuorokautta, eikä sähköä ole luvassa ainakaan lähiaikoina.

Vaan eipä hätää täällä puulämmitteisessä ja kaivovedellä varustetussa talossa. Toki kaikki käy pimeydessä ja ilman juoksevaa vettä kuin hidastetussa filmissä. Onneksi tämä sattui viikonloppuna, niin on paremmin aikaa järjestellä asioita. Pienillä vippaskonsteilla ja lainatun aggregaatin avulla on saatu virtaa ennen muuta kriittisimpiin kohteisiin: pakastimiin - ja tietysti tietsikaan ja kameraan :)

Nyt pitäisi kyllä ehtiä kiertelemään ulkosalla kameran kanssa, eipä ole tämännäköisiä maisemia näkynyt täälläpäin ikuna, varsinkaan marraskuussa. Tämä tuntuu myös varmasti aika uskomattomalta, jos sattuu sijaitsemaan tämän varsin rajatun lumimaan ulkopuolella - on varmasti vaikea kuvitella, että jossain kenties vain muutaman kymmenen kilometrin päässä keskisessä Suomessa voi olla aivan täysi pikatalvi, maisemat kuin paremmastakin postikortista.

Eipä ihme, jos ei sähkö kulje.

Joulunavauskin tapahtui
samaan syssyyn mukavan
talvisessa säässä.