Herkuttelemaan omilla paprikoilla 😊

Tämä on kyllä tosi mukava juttu. Tähän aikaan vuodesta,  kun ei ole enää oikein itse kasvatettuja tuoreita kasviksia nautittavaksi, niin yhtä lajia löytyy minulla nyt kuitenkin runsaasti - ihanan oransseja paprikoita 😊

Paprikat olivat tämän kesän hupikokeiluni, Minulla ei ollut minkäänlaisia odotuksia niiden suhteen, semminkin kun kylvö jäi kovin myöhäiseen.

Senpä takia myös paprikat ovat nyt varsin myöhäisiä, kypsytellen vasta satoaan. Onneksi makuuhuoneen ikkunalla oli hyvin tilaa nostaa kaikki kolme kolme komeaa paprikakasvia suojaan kylmältä ulkoilmalta.

Varsin mukavilta ja houkuttelevilta näyttivät.

Ensimmäistä paprikaa maistaessani vähän jännitti, ovatko ne kuten paparikankasvattelujeni tuotokset joskus aiemmin, hieman kitkerän makuisia ja sellaisia aika ohutmaltoisia ja vähän kuivakoita, ei siis kovin meheviä kuten "kaupan paprikat".

Sisuksissakaan ei ollut moittimista. 

Jännä juttu, vastaus oli sekä että 😊 Yhden paprikakasvin tuotos oli tuollainen "kuin kaupan", siis oikein mehevä ja hyvänmakuinen, se oli tosi mukava yllätys. Mutta toinen olikin huomattavasti huonompi, ei lainkaan niin makea ja mehukas. Mielenkiintoista, että kahdesta samoista siemenistä kasvatetusta kasvista voi tulla näin erilainen lopputulos. Kasvuolosuhteet on kuitenkin olleet aikalailla samanlaiset. 

On kyllä todella mahtavaa, että tähän aikaan vuodesta on saatavilla runsain mitoin oman puutarhan luomupaprikaa 😊 Ja että olen nyt onnistunut kasvattamaan elämäni ensimmäiset kerrassaan herkulliset paprikat 😊 - joita on vielä tulossa runsaasti lisää...

Pottusatoa rivaripihasta

Istutin tänä vuonna rivaripihaamme myös muutaman perunan. On niin kiva saada omia, tuoreita pottuja ja toisekseen en malttanut millään luopua meidän vanhoista, rakkaista siemenperunoista.

Varhaisperunasatoa rivitalopihasta.

Varhaisperunana on vähän harvinaisempaa Barima-lajiketta. Se on tosi aikainen. Niinpä sain jo juhannukseksi muutaman uuden perunan. Alkukesän kova kuumuus kuitenkin selvästi kutisti perunoiden määrää. Samoin maa taitaa olla vähän turhan voimakkaasti lannoitettu, kun perunanvarret on kasvaneet hyvinkin kookkaiksi ja reheviksi. Se myöskin verottaa satoa. Kaikesta huolimatta olen tyytyväinen tähän varhaispottukokeiluun.

Rehevät perunanvarret haluaisivat venyttäytyä naapurinkin puolelle,
niissä on vähän pitelemistä 😊

Lisäksi istutin toiseen kohtaan maahan muutaman Matilda-perunan. Ja kun siemenperunoita jäi vieläkin yli, laitoin vielä muutaman ruukkuihin.

Toimin perunannostossa samoin kuin entisessä elämässäni isommassa puutarhassa: istutan nostamani perunanvarren takaisin maahan.

Varsiin jää aina pieniä mukulan alkuja, joista kasvaa lisää perunoita. Tällä tavoin saa ainakin tuplattua perunasadon.

Matilda-perunan varret nousemassa ruukustaan.

#rivitalo #piha #puutarha #peruna #perunankasvatus

Summa summarum: pienen pihan 1. kesän sato

Tämä on aika jännittävää, summata yhteen, minkä verran satoa pieni rivaripiha ja -parveke ovat tuottaneet ensimmäisenä viljelykesänäni.

Kurkut olivat tämän kesän iloisin yllättäjä.
Neljä avomaankurkuntainta tuotti valtavan
määrän kurkkuja. Tässä lokakuun alkupuolella
kerättyjä kurkkuja.

En yleensä kirjaa kasvimaan satoa ylös juuri millään lailla. Nyt uudet kuviot innostivat kuitenkin pitämään ainakin jonkinlaista kirjaa sadon määrästä. 

Tällainen oli tämän ensimmäisen kesän saldo:

Kesäkurpitsoita, kolme taimea: noin 25 kpl

Avomaankurkkuja, neljä taimea: 74 kpl + lopuksi parikymmentä keskenkasvuista pikkukurkkua

Herneenpalkoja: n litra 

Kirsikkatomaatteja,7 taimea: noin 5 litraa

Isompia tomaatteja, 8 taimea: reilu 100 kpl

Papuja, neljä köynnöspapua: muutama litra palkoja

Pensasmustikkaa: vajaa litra

Maissintähkiä, neljä (turhan myöhäistä) taimea: 5 kpl

Salaattia: runsaasti

Raparperia riittävästi 

Monenlaisia yrttejä, rucolaa, persiljaa, ruohosipulia ja kukkia

Tomaattien määrät ovat karkeita arvioita, niitä ei tullut laskettua. Muutama kurkuntaimi tuotti satoa jopa vähän liiankin kanssa, ne kasvoivat tässä uudessa pihassa aivan ennätyksellisen hyvin.

Rivaripihan elokuista rehevyyttä. Takana 
vasemmalla pilkottaa hieman köynnöskesä-
kurpitsa, takana keskellä rehevät kurkut ja
oikealla köynnöspavut. Edessä koristekasveja,
joista osa syötäviä.

Varsin tyytyväinen olen tilanteeseen, en lähtisi tekemään ensi kesäksi mitään isompia muutoksia. Varhaisperunoita jäin kaipaamaan, niille taidan varata ensi vuonna hiukan tilaa. Kuin myös muutamalle härkäpavuntaimelle.

Parvekkeelta ei näytä löytyvän kuin
alkukesän kuva. Loppukesästä oli 
vähän rehevämpää :)

Parvekkeelle voisi laittaa kasvamaan vähän enemmänkin tomaatteja, ja vastaavasti pihaan vähän vähemmän. Nyt parvekkeella oli yhteensä neljä taimea, kaksi isossa ruukussa ja pari amppeleissa. Sinne voisi laittaa vielä toisenkin ison ruukun.

Vielä lokakuun alussakin sai kerätä
kesäkurpitsa- ja maissisatoa 😊

#sato #pieni #kasvimaa #tomaatti #piha #puutarha #rivitalo #rivari #kesakurpitsa

Maailman hitain Tiikeri?

Odottavan aika on pitkä, ei voi muuta sanoa. Joka ikinen päivä tulee useamman kerran tarkistettua tämän maailman hitaimmin kypsyvän Tiger-kirsikkatomaatin tilanne, josko alkaisi jo viimein osoittaa kypsän tomaatin merkkejä?

Odotusarvo on erityisen suuri siksi, että tämä on yksi tämän vuoden kolmesta uutuustomaattilajikkeestani. Haluaisin jo kovasti päästä maistelemaan tämän söpön raidallisen uutuuden makua.

Aika mukavan ruskeansävyisiltä
näyttävät Tigerin tomaatit tässä vaiheessa.

Hyvin pitkissä kantimissa on kuitenkin ollut kypsyminen, eipä ole tullut vastaan toista näin hidasta tomaattilajiketta, jännä juttu. Maaliskuussa tapahtuneesta kylvöstä olen nyt puoli vuotta odottanut Tigerin valmistumista.

Kaikesta huolimatta tämän seuraaminen on ollut  hyvin mukavaa. Sanoisinkin, että puutarhailun suola ovat juuri tällaiset pienet yksityiskohdat; kun saa tarkkailla vaikkapa yhden itselle uuden kasvilajikkeen kasvua, kehittymistä ja lopulta sadon valmistumista.

Ei vaikuta Tiger kovin runsassatoiseltakaan.
Mut ei se mitään, paljon saa anteeksi, kun on
muutoin söpö 😊

Olen edelleen toiveikas, että Tiikeri ehtii vielä kypsyttää tomaattinsa, semminkin kun luvassa on vielä hetken lämmintä ja aurinkoista päivä, luulisi sen laittavan vauhtia Tiikeriin 😊

Tämän kesän kaksi muuta uutuuslajikettani ovat ihanan oranssinkeltainen, suurensuuria tomaatteja tuottava Golden jubilee sekä italialainen, hauskan poimupintainen ja jauhoinen Canestrino-pihvitomaatti.

Hauska Canestrino-pihvitomaatti.

#tomaatti #lajike #raidallinen

Kurkku yli (l)aidan!

Tämän vuoden suuri ilo on ollut kurkut, jotka ovat todella villiintyneet ja viihtyneet täällä uudessa rivaripihassa.

Neljä kurkuntaimea on tuottanut tähän mennessä jo lähes 40 erittäin hyvänmakuista pitkähköä avomaankurkkua, joten kurkkua on päästy nauttimaan riittämiin 😊

Terassiaidan takaa lähtevät kurkuntaimet
ovat kivunneet mukavan rehevinä yli aidan.

Kurkut kasvavat kivillä rajaamassani penkissä terassin aitaa vasten, mutta eivät ole malttaneet pysytellä penkissään. 

Ne ovat kiipeilleet harjateräksisiä tukia pitkin reilusti yli metrin korkeuteen, ja nyt nopeimmat ovat jatkaneet matkaansa terassin aidan yli synnyttäen hauskannäköisen kurkkuviidakon.

Kurkut ovat Akito-lajiketta. Toinen lempi-avomaankurkkujaikkeeni on Konsa.

Valmiita kurkkuja on kätevä ja helppo poimia
molemmilta puolin terassiaitaa.

Vähän aikaa päästäneen vielä nauttimaan ihanista, tuoreista kurkuista 😊

#Kurkku #rivitalo #piha #puutarha #terassi #rehevä #avomaankurkku #runsassatoinen #sadonkorjuu

Hei tomaatit, väriä kiitos!

Viimein alkavat tomaatit näyttää mukavan värikkäiltä, siltä miltä niiden tähän aikaan vuodesta pitäisi.

Cereza amarilla ja Tiny tim yrittävät näyttää
Tigerille mallia siitä, mitä pitäisi tapahtua...

Alkaa olla kauniin keltaista, mukavan punaista ja iloisenoranssia tomaatinkylkeä, niin terassilla kuin parvekkeellakin.

Niin vihreää Tigeria... Ei vielä puhettakaan kauniin 
viininpunaisista raidoista.

Vaan kaikkein odotetuin lajike antaa vain sinnikkäästi edelleen odottaa itseään. Se on yksi tämän vuoden uutuuskokeilujani, kaikin puolin ihanalta vaikuttava, viininpunaraidallinen kirsikkatomaatti Tiger. Mutta miten ihmeen myöhäinen lajike tuo onkaan, kun ei vielä elokuun lopullakaan näy minkäänlaisia merkkejä kypsymisestä? Tomaatit sinnittelevät iloisen vihreinä kuin Käärijän bolero. Kunhan nyt edes jokusen tomaatin ehtisivät kypsyttämään, jotta pääsisi maistelemaan.

Ja lisää vihreää. Tulee jo mieleen, kuvitteleeko tämä 
olevansa Green envyä, joka on kypsyttyäänkin vihreä?
Sitä en kyllä takuuvarmasti ole tänä vuonna kylvänyt.

Jos maku on ok, luulen että annan tälle Hämeen hitaimmalle vielä uuden mahdollisuuden ensi vuonna. Mutta silloin pitää kyllä kylvää siemenet aivan superaikaisin, jokohan nyt kohta alkaisi olla sopiva ajankohta siihen 😂

#tomaatti #lajike #kypsyminen #raidallinen

Mukavasti pukkaa satoa rivaripihasta

Vihdoin on uuden rivaripihan vihannestuotanto päässyt kunnolla vauhtiin.

Arki-illan pikaisen sadonkorjuun tulos.

Pieni piha alkaa vähitellen tuottaa syötävää jopa vähän enemmän kuin mitä sitä pystyy nauttimaan, joten osa pitää säilöä käytettäväksi myöhemmin.

Terassilla kasvaa kahdessa isossa ruukussa
yhteensä neljä tomaatintaimea.

Vaikuttaa myös siltä, että paras satoaika on edelleen vielä edessäpäin, kovasti paljon näkyy kesäkurpitsoissa ja kurkuissa uusia alkuja, ja tomaatintaimet notkuvat vielä vihreitä tomaatteja.

Kun vain edelleen pitelisi lämpöistä säätä, jotta kaikki alut jaksavat kypsyä 😊

#sato #sadonkorjuu #rivitalo #piha #kesäkurpitsa #kurkku #tomaatti #vihannes

Viimein tomaatitkin huomasivat, että olis jo aika... 😊

Mikä lie sekoittanut tomaattien kalenterin pahanpäiväisesti tänä vuonna? Yleensä tomaatteja on saanut popsia iloisesti jo heinäkuun puolella, ja elokuu on ollut todellista tomaattitykitystä.

Vaan nyt ne jumittivat jostain syystä viikkokausia iloisenvihreinä suunnilleen samassa jamassa, ilman minkäänlaisia merkkejä kypsymisestä. Samaa ovat kertoneet useat muutkin bloggaajat - riippumatta siitä, kasvavatko tomaatit kasvihuoneessa vai taivasalla kuten minulla nykyään.

Tässä taitaa olla kypsymässä ihan perus-
Tanskan vienti.

Nyt tilanne kuitenkin näyttää olevan viimein korjaantumassa. Kellertävää ja punertavaa tomaatinkylkeä alkaa pilkottaa vähän siellä sun täällä.

Kerrassaan mainio uusi tuttavuus, ihanan
orassinkeltainen
Golden jubilee -tomaatti.

Yksi ensimmäisistä kypsyneistä olikin mielenkiintoinen yllättäjä. Odottelin, milloin tämän tomaatin isokokoiset, kypsyvät tomaatit alkaisivat viimein punertaa. No eivät alkaneet, ja viimein tajusin, että tomaatti olikin keltaista lajiketta 😊 Asiassa hämäsi se, etten muistanut lainkaan kylväneeni keltaista pihvitomaattia. Enkä oikeastaan ollutkaan kylvänyt, sillä tomaatti on minulle uutta Golden jubilee -lajiketta. Siemenpussin kuvassa se näyttää tavalliselta, pyöreältä tomaatilta, jollainen siis kuvittelin sen olevan.

Golden jubilee vaikuttaa nyt erittäin lupaavalta lajikkeelta. Se kypsyy siis muihin tomaatteihin verrattuna hyvin varhain, ja tomaatit ovat tosiaan isokokoisia, kuin pihvitomaatteja. Niiden väri on myös ihanan pirtsakan oranssinkeltainen, minulla ei ole koskaan aiemmin ollut kasvamassa tällaisen väristä tomaattia. Kun tomaatit ovat lisäksi erittäin hyvän makuisia, saa Golden jubilee heittämällä paikan myös jatkossa.

Lisään sen myös listalleni, jossa kerron jokaisesta kasvattamastani reilusta 20 tomaattilajikkeesta.

Cereza amarilla -kirsikkatomaatti on
yksi lempitomaattilajikeitani.
Se on jälleen kypsymässä etujoukoissa kuten yleensä.

Jännä juttu, minun kokemuksellani näyttää nyt selvästi siltä, että keltaiset lajikkeet kypsyvät aina ensimmäisinä ihan kaikenlaisissa tomaateissa. 

Kirsikkatomaateista keltainen Cereza amarilla valmistuu yleensä aina ensimmäisenä, ja on muutoinkin kaikin puolin oikein hyvä lajike.

Tavallisista tomaateista keltainen Golden sunrise -lajike on myös hyvin aikainen, ja kuuluu myös lempilajikkeisiini.

Aikaisuutensa lisäksi kasvattamani keltaiset tomaattilajikkeet ovat myös olleet varsin satoisia, eivätkä ne ole herkkiä halkeilemaan, kuten jotkut tomaattilajikkeet.

Yhtä vielä edelleen kovasti odottelen, tämän vuoden uutuuttani, kivan viininpunaraidallista Tiger-kirsikkatomaattia. Se ei edelleenkään osoita minkäänlaisia kypsymisen merkkejä. Se saa kuitenkin ainakin näin eka yrittämällä kovasti anteeksi, kun on kuitenkin yhden suosikkitomaattini, kaikin puolin mukavan lajikkeen, raidallisen Tigerellan pikkusisko. Saa nähdä miten Tigerin käy, pääseekö se jatkoon, kunhan joskus viimein pääsen sitä maistamaan.

Nyt onkin ollut varsin mukavaa tomaattisäätä, lämpöä päälle 20 asteen ja mukavan aurinkoista. Toivotaan, että aurinko jaksaisi paistella vielä jatkossakin.

#tomaatti #lajike #hyvä #kypsyvä #punainen #keltainen

Vihdoin: väriä näkyvissä tomaateissa 😊

Tätä on saanut tänä vuonna odottaa, ensimmäisten tomaattien kypsymistä.

Laitoin taimet tulemaan hiukan tavallista myöhemmin, maaliskuun alkupuolella.

Silti ensimmäisen kypsän tomaatin odotus on ollut aika sietämättömän pitkä. 

Loppukevään/ alkukesän kylmyys varmasti kovasti hidasti tomaattien etenemistä.

Tämä ensimmäinen valmistuva tomaatti lienee hiukan yllättäen Gardeners delight -kirsikkatomaattia, eikä lempilajikettani, keltaista kirsikkatomaattia Cereza amarilla, joka on yleensä valmistunut ensimmäisenä.

Tämä muistuttaa myös kovasti erittäin makeaa Sungold-tomaattia. Niitä minulla ei kuitenkaan pitäisi olla tällä kertaa lainkaan kasvamassa.

Pihalla ja parvekkeella kasvaa yhteensä
16 tomaatintainta. Muutamia amppeleissa,
valtaosa ruukuissa terassilla ja muutama
pienessä muovikasvihuoneessa.

Tomaatteja on kyllä mukavasti tulossa, monia erilaisia lajikkeita. Joukossa on myös pari uutta lajiketta kuten yleensä, sillä aina pitää kokeilla jotain uutta 😊

Uusista lajikkeista odotan erityisesti kivan tummaraitaista Tiger-kirsikkatomaattia. Se saisi jo pian valmistua, kun ei malttaisi enää odotella... 

Isompikokoinen oranssiraitainen Tigerella-tomaatti on myös yksi lempilajikkeitani, siksi odotan erityisellä innolla tätä sen "pikkusiskoa". Se ei kuitenkaan vaikuta ainakaan olevan kovin aikainen.

Uutuutena on kasvamassa myös Canestrino-pihvitomaattia, se on myös mielenkiintoinen tuttavuus.

Jännä nähdä, millainen tomaattisato näissä uusissa rivitalo-olosuhteissa tulee. Aiemmin olen kasvattanut kaikki tomaatit isohkossa kasvihuoneessa.

Toivottavasti lupailtu lämmin elokuu toteutuu, jotta tomaatit ehtivät kypsyä.

Tästä voit lukea kokemuksiani kaikista vuosien varrella kasvattamistani tomaattilajikkeista.

#tomaatti #kasvatus #kypsyminen #hyvä #lajike #raidallinen #tomaattilajike #rivitalo #terassi

Jälleen kotona, kiva nähdä mitä puutarhalle kuuluu

Muutaman päivän Viron-reissu on jälleen takana. On niin kiva olla välillä muutama päivä poissa, kun puutarhassa tuntuu aina poissa ollessa tapahtuvan jopa enemmän kuin jos olisi ollut paikalla 😊

Heti ensimmäisenä ovenpielessä iloinen auringonkukka oli viimein avannut "aurinkonsa", jota olin ehtinyt odottaa jo pidemmän aikaa.

Auringonkukat on jääneet minulla viime vuosina kokonaan kylvämättä, mikä on vähän harmittanut. 

Auringonkukan kanssa samassa ruukussa kasvaa myös muutama pikkuorvokki, jotka ostin aikaisin keväällä parvekkeelle. Istutin ne myöhemmin tähän ruukkuun, ne ovat kasvaneet ja kukkineet tosi hyvin. Lisäksi ruukussa luikertelee suikeroalpia. Siitä saa mainion, edullisen köynnöksen ruukkuihin ja amppeleihin.

Kaikkein mukavin ylläri oli ensimmäinen, ulkona penkissä kasvava kurkku, joka oli ehtinyt valmistua.

Alderman-hernelajike on suosikkini. Se kasvaa
näyttävän korkeaksi, jopa pariin metriin. Järkeä tässä tosin ei varmasti ole.
Olisi varmasti parempi, että käyttäisi energian sadon tuottamiseen.
Mutta on vain niin kovin kivan näköinen 😊

Myös herneet kukkivat kauniisti, ja ovat jo tehneet ensimmäisiä maukkaita palkoja.

Tomaatit kukkivat ja kookkaita raakileitakin löytyy, kypsiä tomaatteja saa kuitenkin vielä odotella. Ei haittaisi, vaikka olisivat jo vähän pidemmälläkin.

Myös kesäkurpitsat ovat hyvässä vaiheessa, niitä on jo päästy maistelemaan.

Tämä köynnöskesäkurpitsa on vallan mainio.
Sillä on pituutta jo reilut pari metriä. Aiemmassa puutarhassani se jäi jostain syystä aina aivan lyhyeksi.

Olen myös kovin iloinen siitä, että vanhasta puutarhasta siirtämäni kärhö näyttää viihtyvän uudella paikallaan.

Kiva löytö vanhasta puutarhasta!

Tein vielä ilahduttavan löydön vanhan asuntomme kasvimaalta.

Minulla jäi nimittäin viime syksynä kaikki purjot keräämättä, kun sairastuin loppuvuodesta myyräkuumeeseen. Muistan, kuinka sairaalan pedillä maatessani mietin sitäkin, että siellä ne purjot ovat. Sitten alkoi pakkaset, ja sinne purjot jäivät 🙁 

Viimenuotiset purjot olivat erittäin hyvässä kunnossa ja kasvussa, niissä ei ollut mitään vikaa.

Vaan nyt ilokseni huomasin, että purjothan ovat talvehtineet hyvin maassa, ja siellä ne olivat edelleen aivan täydessä iskussa 😊 Ei siis muuta kuin keväiseen purjonkeruuseen ja -säilöntään!

Purjoja kertyi komea vuori.

Purjot menossa pakkaseen.

Tämä on nyt kyllä hauskaa, minulla on jo tämän vuoden purjot säilöttyinä - kesäkuussa! Hyvä juttu siksikin, että minulla ei ole nyt uudessa rivaripihassa lainkaan purjoja kasvamassa.

Tästä aiemmasta jutustani löydät lisää vinkkejä purjon säilöntään.

#purjo #purjosipuli #sailyvyysylitalven #säilytys #säilöntä #edellisvuotinen #säilyyko #maassa

Mainio maa-artisokkasato!

Syksy on edennyt sen verran pitkälle, että tuli aika kaivella maa-artisokkasato esiin maan uumenista. Olisivat ne voineet olla maassa vielä pidempäänkin, aina pakkasten tuloon saakka.

Maassa nuo säilyisivät kaikkein parhaiten, paitsi että pelkäsin myyrien hyökkäystä, sillä maa-artisokat ovat niiden suurta herkkua. Yhtenä syksynä ne veivät koko sadon.

Maa-artisokka on kiitollinen ja helppo kasvatettava. Odotin tänä vuonna huomattavasti heikompaa satoa, sillä minulla jäi mukuloiden istuttaminen hyvin myöhäiseen, eivätkä ne lähteneet ensin edes kovin hyvin kasvuun. 

Tässä vain yhden kasvin runsas sato. Jätin kuitenkin muiden varsien mukulat vielä toistaiseksi maahan, kun on niin kovin lämmintä. Täytyy toivoa, etteivät päädy myyrien hampaisiin.

Jotain kuitenkin tapahtui, kasvit ottivat yllättäin hyvän kasvuspurtin ja tuottivat lopulta jopa tavanomaista paremman sadon.

Tästä pääset juttuuni, jossa kerron tarkemmin maa-artisokan kasvattamisesta ja vähän vinkkejä sen käyttöön.

Tässä vielä konstini juuresten puhdistamiseen. Surautan savet pois nopsasti painepesurilla. Saman teen myös porkkanoille. Täytyy vain varoa, ettei paine ole liian kovalla, jottei se vahingoita kasvisten herkkää kuorta. Mutta näin lähtevät nopeasti ja helposti puhtoisiksi 🙂

#maa-artisokka

Muutama päivä poissa kotoa...

Omaan puutarhaan on aina jännä palata muutaman poissaolopäivän jälkeen. Pienessäkin hetkessä ehtii varsinkin näin satoa pursuavaan aikaan tapahtua suorastaan pieniä ihmeitä.

Kurkut kiipeilevät raudoitusverkossa.

Kurkkuja oli valmistunut jälleen sylillinen, ja papuja kypsynyt lähemmäs sankollinen. 

Laskin juuri huviksi, että jääkaapistamme löytyy tällä hetkellä 27 kpl kappaletta reippaankokoisia avomaankurkkuja 🙂 Täytynee yrittää säilöä niitä, joskaan etikkakurkut eivät ole oikein lemppareitani.

Rakastamiani pulleita herneenpalkoja oli riittämiin rouskuteltavaksi.

Herneet ja runsassastoinen salkopapu kiipeilevät
sulassa sovussa harjateräksessä.

Tästä pidän erityisesti, kun salkopavut roikkuvat rehevinä pään yllä
kietoutuen myös vieressä oleviin maisseihin.

Myös tänä vuonna erittäin runsasta satoa pukkaavat maissit olivat jatkaneet kypsymistään, joskaan eivät vieläkään vaikuttaneet aivan valmiilta. Toivottavasti riittävän lämpimiä päiviä vielä riittäisi, joskin säätila taitaa nyt olla harmi kyllä muuttumassa huomattavasti kylmemmäksi.

Kesäkurpitsoita oli valmistunut sopivasti vain muutama.

Kovasti myös odottelen milloin seuraava ihana hokkaidokurpitsa mahtaisi olla kypsä poimittavaksi. Se on tämän kesän mielenkiintoinen uutuuskasvikokeiluni. Yhdestä kurpitsanpallerrosta olen päässyt tähän mennessä nauttimaan.

Välillä kannattaa ottaa vähän etäisyyttä puutarhaan, niin kaikki tuntuu taas hetken aikaa aikaa uudelta ja erityiseltä.

Melkoiset maissit!

Tämä kesä näyttäisi olevan erityisen suosiollinen maisseille, onneksi tuli laitettua niitä kasvamaan.

Vaikuttaisi olevan tulossa ennätyssato, jos ei tässä ihmeitä tapahdu. Tämä elokuinen lämpöaalto näyttäisi vielä kruunaavat homman.

Taimia on minulla alle kymmenen, mutta ne ovat tosiaan kasvaneet sitäkin innokkaammin - niin pituuden kuin myös tähkien lukumäärän suhteen.

Piti ihan huviksi mitata korkein taimi, sen latva huitelee 3 metrissä ja 15 sentissä 🙂

Siellä ne kurottelevat kohti taivasta... 🙂

Vielä ei yksikään tähkistä ole ehtinyt kehittyä kypsäksi asti. Nähtäväksi jää, miten iso osa tähkistä ehtii valmistua. 

Lupaavia tähkänalkujakin löytyy runsaasti.

Pituus- ja muu kasvu on varmasti vähän hidastanut tähkien kehittymistä. Toisaalta tämä elokuinen lämpöaalto on nyt varmasti aivan mannaa maisseille, toivotaan että ne ehtivät valmistua. Itse kasvatettu maissi kun on niin hyvää, ei voi puhua samana päivänä kaupan tuotteiden kanssa 🙂

Tästä pääset juttuuni, josta löytyy tarkempia neuvoja maissinkasvatukseen.

Kasvaako sinun puutarhassasi maissia?

#maissi #kasvatus #kasvattamimen #maissinkasvatus #puutarha #tähkä #maissinkasvatus #maissisato

Ehtii, ehtii!

Puutarhan loppukesä on pientä jännitysnäytelmää taistelussa aikaa vastaan.

Yöt viilenevät, valon määrä vähenee. Miten käy eri kasvien, ehtivätkö ne tuottaa satonsa valmiiksi asti?

Tämä lämpöinen kesä on ollut mitä suotuisin monien kasvien kannalta. Silti muutamat lajit antavat edelleen odottaa itseään, kuten kasvihuoneessa ensimmäistä kertaa kokeilemani parsapapu eli pitkäpapu, jonka hämmentävän hitaasta edistymisestä olen aiemminkin kertonut.

Siinäpä yksi heistä. Tässä vaiheessa vielä vähän säälittävän näköinen ruikale, 
mutta ehkäpä tuo vielä tästä...

Nyt on papu päässyt viimein siihen vaiheeseen, että selkeitä palonalkuja on lopulta ilmaantunut! Pölyttyminen on siis jotenkin onnistunut kasvarissa, vaikkei pörriäisiä enää juuri lentele. Mutta mahtavatko palot ehtiä valmiiksi asti, kun niiden pitäisi vielä kasvaa ohuiksi ja jättipitkiksi 30-40 sentin mittaan? 

Tällä hetkellä pisimmät palot ovat kymmensenttisiä, joten hieman on niillä vielä matkaa, toivottavasti ehtivät! Edelleen olen toiveikas, jos nuo vaikka tässä kaiken hidastelun jälkeen yllättäisivät ja ottaisivat kunnon loppuspurtin - ehkä pieniä viitteitä siihen suuntaan on 🙂 

Kieli pitkällä odotan pääseväni maistamaan näiden ylistettyä upean pähkinäistä makua. Vaikkakin jotkut ovat sitä mieltä, ettei maku juuri poikkea muista pavuista. Mene ja tiedä?

Muiden kasvien osalta tilanne on varsin hyvä. Pensaspavut ovat jo tuottaneet suurimman osan herkullisista paloistaan, ja niitä on tullut paljon! Myös maisseja on jo päästy nauttimaan. Kurkkuja valmistuu tällä hetkellä useampi päivässä, ja tomaattejakin mukavasti.

Juuresten osalta ei ole vielä hätäpäivää, vaikka olisivat vielä pienenpuoleisia. Niitä voi odotella kaikessa rauhassa. Ne kasvattelevat ensin naattejaan, ja vasta tässä elo-syyskuulla alkaa itse syötävän juuren kasvu. Moni ei malta odotella, vaan harmittelee, kun porkkanat, punajuuret, juurisellerit tai lantut jäävät niin pieniksi. Se on vielä tässä vaiheessa ihan normaalia.

Toivotaan lämmintä ja aurinkoista syksynalkua kaikille kasveille ja puutarhureille!   

Voiko tomaatteihin hukkua... ;)

- tai kurkkuihin - tai...?

Tämä on ollut oikea superkesä, helteet räjäyttivät sellaiset satomäärät, joista ei parhaalla mielikuvituksellakaan olisi voinut uneksia. Tällaista siis olisi, jos asustaisi jossain Välimeren rannalla, olisivathan nämä puutarhahommat näemmä huomattavasti tuottoisampia, niin kauan kuin vain kasteluvettä riittäisi.

Tomaatteja pukkaa edelleen riittämiin... Ja mikä erityistä, kasvit ovat edelleen aivan täydellisiä,
niissä ei ole mikäänlaisia viotuksia, ei rutonalkua eikä muuta, kuten yleensä jo tähän aikaan. 

Tomaatteja kypsyi parhaimpaan aikaan noin 30 taimestani melkein kilon verran joka päivä, kurkkuja tuli päivittäin useita, ja kesäkurpitsoita ja pavunpalkoja ja... Aikas runsaasti tällä hetkellä kolmihenkiselle perheellemme :) Mutta aivan mahtavan ihanaahan tämä on!

Päivän kurkkusaalis, kaksi kpl/nuppi :)

Eikä kyse kuitenkaan ole mistään suuruudenhulluudesta, mielestäni en keväällä mitenkään ylenpalttisesti kylvänyt ja istuttanut.

Kesäkurpitsantaimia tuli onneksi laitettua maltillisesti vain ihan muutamia, niiden tuotannon kanssa on juuri ja juuri selvitty, kun on vähän lahjoitettu ystäville ja tuttaville.

Luvassa herkullista Jimbee-melonia!

Toisaalta, onneksi tuli pistettyä vähäsen kasvamaan myös hiukan vaateliaampia kasveja. Aiemmin ylistämäni Jimbee-meloni kypsyttää kasvihuoneessa parhaillaan useampaa meloninpalleroa.

Tämän kohdalla ylituotantovaaraa ei kuitenkaan näyttäisi olevan ;) Mutta tekeepähän nyt ainakin jotain satoa, sillä aiemminhan lupasin, että jos melonisatoa ei tämän kesän helteissä tule, jää meloninkasvatukseni tähän.

Näyttää siis siltä, että vähän turhanpäiväinen, mutta sitäkin hauskempi meloninkasvatus jatkuu myös tulevina vuosina :)



Myös ihanat butternut- eli myskikurpitsat pukkaavat hauskanmuotoisia hedelmiään siinä määrin, ettei niistä taida tulla ensi talvena pulaa. Onneksi butternutinpallerot säilyvät ihan sellaisinaan huoneenlämmössä kuukausitolkulla, aikamoinen ja helppo ekokasvis siis. Ei tarvitse kuin vaivautua noukkimaan kurpitsanpullukat talteen, kunhan kypsyvät valmiiksi.

Butternutinpalleroissa on jotain kovin sympaattista.

Butternutit saavat kiipeillä rauhassa harjateräskaaressaan. Yhdestä taimesta näyttää
tulevan yli kymmenen pulskaa butternuttia.

Ps. olethan jo osallistunut blogiarvontaani, vielä huomiseen saakka kerkiää!