 |
| Lehdet lähtevät kätevästi terävällä veitsellä alhaalta ylöspäin leikkaamalla. |
Purjot säilyvät kaikkein parhaiten, kun ne saavat olla vielä rauhassa paikoillaan maassa. Pieni pakkanenkaan ei niitä haittaa.
Syksyn edetessä alkavat ensi alkuun kärsiä purjojen lehdet. Pakkanen puraisee ensimmäisenä lehtiä, ja ovatpa niistä olleet kiinnostuneita etanatkin, tai ne saattavat alkaa kellastua ja nahistua muutoin vain. Lehdet kannattaakin parturoida kasvun päätyttyä pois ja jättää purjontyngät vielä maahan.
 |
| Yksi purjonvarsi on jo parturoitu, muut odottavat vielä vuooroaan. |
Lehdet saa leikattua pois nopeasti terävällä veitsellä. Kädellä tartutaan toisen puolen lehtinippuun, joka poikkaistaan napakalla hiukan vinottaisella veitsenvedolla alhaalta ylöspäin siten, että varren tyveen jää ihan lyhyet lehdentyngät. Sitten toinen puoli vastaavasti.
Nämä tynkäpurjot voi jättää paikoilleen maahan aina lokakuun lopulle, jopa marraskuulle saakka, jos sitä ennen ei tule pidempiä pakkasjaksoja tai enemmälti lunta.
Hallayön uhatessa purjojen päälle voi heittää suojaksi harson.
Laitan myöhemmin toisen postauksen, jossa kerron, millä tavoin purjot kannattaa säilöä kellariin sitten, kun ne nostetaan maasta.
Onpa komean näköisiä purjoja! Oisko vinkkejä miten ne saa kasvamaan, noin niiku ensi vuotta varten?
VastaaPoistaEipä tuohon taida oikein mitään yhtä vippaskonstia olla, ehkä ainakin osin vähän moukan tuuria? Luulisin myös, että purjot taitavat viihtyä meidän muutoin aika haastavassa savimaassamme, se varmaan pidättää sopivasti vettä. Tässä kuitenkin muutamia juttuja:
Poista1. Kaikkein tärkein: riittävän aikaisin aloitettu taimikasvatus (helmi-maaliskuussa)
2. Taimet istutetaan suht runsaasti lannoitettuun maahan, laitan kompostia ja vielä vähän kaupan rakeista luomulannoitetta. Kesälläkin voi lisälannoittaa jonkun kerran jollain liuoslannoitteella.
3. Purjo pitää kastelusta