Niin hyvää, pestoa moneen lähtöön

Erilaisista yrteistä valmistettava pesto on kerrassaan loistojuttu.

Se on monikäyttöistä, hyvää, erittäin yksinkertaista ja helppoa valmistaa. Pestoon saa kätevästi käytettyä mahdolliset ylimääräiset yrtit.

Erilaiset pestot sopivat äärimmäisen helpoksi ja herkulliseksi pastakastikkeeksi. Niitä voi käyttää myös leivän päällä, uusien perunoiden kera sekä kalan, lihan ja erilaisten kasvisten kanssa. Ai miten odotankaan nyt kesän ensimmäisiä uusia perunoita sekä kesäkurpitsaa kera peston!

Ihanan aromikas tillipesto odottaa kaveriksi uusia perunoita. Tytär käyttää tätä kylmäsavulohipizzaan 😊

Pestoa voi tehdä  perinteisen basilikan lisäksi mainosti esimerkiksi nyt juuri parhaimmillaan olevista nokkosista sekä tillistä, persiljasta tai vaikkapa lipstikasta - tai näiden yhdistelmästä.

Pestoon tulee yrtin tai yrttien lisäksi hyvää ruokaöljyä, parmesaniraastetta, valkosipulia, vähän sitruunamehua, ripaus suolaa sekä lisäksi esimerkiksi pinjan- tai auringonkukansiemeniä taikka cashewpähkinöitä. Itse suosin auringonkukansiementen ja cashewpähkinöiden seosta, paahdan siemenet yleensä kevyesti pannulla ennen käyttöä.

Netistä löytyy runsaasti tarkempia ohjeita.

Monitoimikoneessa hienonnettu pesto.

Kaikki ainekset laitetaan monitoimikoneeseen tai sauvasekoittimeen ja surautetaan tasaiseksi.

Nokkospesto on myös namia 😊

Pesto säilyy jääkaapissa viikon verran, jos ei purkki tyhjene jo aiemmin 😊 Pestoa voi myös pakastaa.

#pesto #yrtti #yrttipesto #tilli #tillipesto #nokkospesto #itsetehty #itse #tehty #nokkonen #lipstikka #vinkki #ruokavinkki

Vielä yksi hyvä, helppo pottuherkku!

Perunahaaste jatkuu... Olen ottanut tämän nyt ihan asiakseni, erilaisten perunaruokien tuuttaamisen,  jotta saataisiin pienennettyä maassamme tällä hetkellä olevaa perunaongelmaa.

Perunan menekki on romahtanut ja uhkana on, että varastoissa olevat viimevuotiset perunat jäävät käyttämättä, kun suurkeittiöt kouluissa ja muualla on poikkeustilan vuoksi suljettu tai ne ovat pienentäneet toimintaansa. , ja ne joudutaan lopulta hävittämään. Se olisi monella tavalla tosi iso harmi, ja tietysti myös erittäin huono ympäristöteko. Nyt siis kaikki käyttämään urakalla hyvää ja edullista kotimaista perunaa!

Tämäkin hyvä perunaruoka tai -lisäke kypsyy aivan itsekseen uunissa, ja onnistuu siis mainiosti näin arkenakin, vaikka aika olisi kortilla. Ei tarvitse kuin pesaista ja puolittaa perunat, latoa pellille leivinpapaerin päälle, sutaista pintaan vähän öljyä ja ripotella päälle haluamansa mausteet, esimerkiksi kuminaa tai paprikajauhetta tai yrttejä. Miksei valkosipuliakin? Kypsennys 225 asteessa noin puoli tuntia, vähän perunalajikkeesta riippuen. Nämä tosiaan kypsyvät paljon nopeammin kuin tavalliset uuniperunat.

Jos haluaa vaihtelua, voi paistamisen loppuvaiheessa ripotella vielä pintaan vähän juustoraastetta ja/tai korppujauhoa.

Nyt alkaa muuten olla pian viimeiset hetket hyödyntää ihania viimekesäisiä talviperunoita, joista syntyvät monet sellaiset herkut, joita pian saatavista uusista perunoita ei ole lainkaan mahdollista valmistaa - kuten muusi, uuniperunat, monet laatikkoruoat...

Tästä pääset aiempaan postaukseeni, jossa on runsaasti vinkkejä erilaisiin perunaherkkuihin.


#perunahaaste

Kun makeanhimo iskee....

Etenkin näin poikkeustilan aikaan voi yhtäkkiä iskeä aivan poikkeuksellinen makeanhimo, eikä nyt tulisi mieleenkään lähteä kauppaan yhden suklaapatukan takia.

Onneksi muitakin hyviä ja helppoja apuja löytyy.

Ihanat kauralastut tyydyttävät hetkessä kovemmankin makeanhimon. Myös herkullisia pikamunkkeja olen jo väsännyt samaan tarkoitukseen.

Kirjoitin joku aika sitten postauksen, johon keräsin vinkkejä hyviin ja helppoihin ruokiin, jotka sopivat kiireiseen arkeen.

Tähän taas keräsin näin viikonlopun iloksi vinkkejä erilaisiin makeisiin herkkuihin, jotka myös syntyvät varsin yksinkertaisista aineksista. Niiden kohdalla on linkki, joihin blogistani löytyy resepti.

Kauralastut
Hyvät gluteenittomat pikamunkit 
Ihana semifreddo
Paahtovanukas
Pannukakku
Vohvelit
Letut
Banoffee

Ps. olethan huomannut blogiarvontani, jossa palkintona ihana puutarhakirja, osallistumisaikaa 12.4. saakka.

Tätä tulee tehtyä ihan liian harvoin: ihana paahtovanukas eli flan

Hiihtolomalla on lupa herkutella - ja aikaa valmistaa herkkuja!

Ihastuttavan paahtovanukkaan valmistaminen ei ole lainkaan niin mutkikasta kuin miltä se äkkisiltään tuntuu.

Ainekset ovat todella yksinkertaiset, ja ennen kaikkea maku täydellinen - tätä Espanjasta kotoisin olevaa jälkkäriä pitäisi ehdottomasti tehdä useamminkin.

Paahdettu sokeri valutetaan paistoastian pohjalle.

Valmistusvaiheita on oikeastaan kolme: sokerin paahtaminen (valurauta) pannulla, vanukasmassan valmistus (kananmunat kevyeksi vaahdoksi ja lämmitetty kermamaito joukkoon) ja lopuksi kypsentäminen uunissa vesihauteessa. Mikään näistä vaiheista ei ole lopulta kovin työläs, ja lopputulos kyllä palkitsee pienen vaivan.

Ainoa miinuspuoli on pitkähkö kypsennysaika uunissa, noin 1,5 tuntia ja vielä jäähdytys päälle, joten mikään ihan hetivalmis herkku tämä ei kyllä ole.

Oletko sinä tehnyt joskus paahtovanukasta?

p.s. seuraava postaus on sitten lupaamani arvonta, varmaankin huomenna...

Kun kaapeista ei tunnu löytyvän mitään syötävää...

Sienistäkin voi tehdä sosekeiton.

Meillä maalla näin saattaa käydä etenkin sunnuntai-iltana: kaapeista ei tunnu löytyvän mitään syötäväksi kelpaavaa.

Tämähän tuntuu pätevän usein niin ruokaan kuin vaatekaapin sisältöönkin. Kaapit pullistelevat, mutta silti tuntuu, ettei niistä löydy mitään käyttökelpoista.

Lähimpään kauppaan kymmenen kilsaa, ei sinne viitsi lähteä. Jauhoja tai muita viljatuotteita, kananmunia ja jotain maitotuotetta sentään yleensä aina löytyy. Niistä loihtiikin jo monta, oikein herkullista ruokalajia.

Tässäpä tällaiseen tilanteeseen kymmenen erilaista ratkaisua, joista ensimmäisten valmistamiseen löytyy vinkkejä blogistani, ne ovat siksi linkkejä. Sitäpaitsi, nämä edulliset perusruoat ovat kyllä varsin herkullisia   nautittavaksi ihan milloin vain, ei tarvitse edes odottaa sitä hetkeä, kun kaapit tuntuvat ammottavan tyhjyyttään:

Nokkos- tai pinaattilettuja.

- sosekeitto
- pannukakku/minipannukakut
- herkullinen munakasrulla
- erilaiset suolaiset piiraat
- vohvelit
- letut

- munakas
- tuulihatut

Maistuva munkasrulla.

- puurot
- purkkihernekeitto - ja vaikka pannukakkua päälle!

Näiden lisäksi saattaa myös löytyä ainekset vaikkapa pizzaan, kenties myös risottoon ja jonkinlaiseen salaattiin.

Hätä ei lue lakia; joskus lienevät
 vaikka herkkuletut sallittu.

Kesäkurpitsat rouheeksi

Kerttulin koekeittiössä oli vuorossa hiukan erikoisempi tuotekokeilu. Viime vuodesta on jäänyt yli vähän kuivattuja kesäkurpitsasiivuja, joita ei ole tullut käytettyä. Niissä on meinaan aika (lue: jopa vähän liian) voimakas kesäkurpitsan maku.

Päätin kokeilla siivujen jauhamista hienommaksi rouheeksi tai jauheeksi monitoimikoneen leikkuuterällä, jos niistä näin tulisi vähän monikäyttöisempää.

Pieniminen onnistui hyvin, jätin kurpitsat tuollaiseksi rouheen/jauheen välimuodoksi. Mietin siinä samalla, että minkähänlainen määrä tuoretta kesäkurpitsaa tuossa pienessä purkillisessa rouhetta mahtaa olla, on meinaan aika tujua tavaraa. Vaikea arvioida, mutta varmaan aika runsaanpuoleisesti.

Testasin rouhetta ensinnä lihapullamassaan. Se toimi siinä oikein hyvin, antaen lihapulliin mukavaa makua ja toimien pieninä, väriä antavina "sattumina". Käytän muuten tyttäreni vinkistä lihapullamassassa nesteenä piimää ja korppujauhojen sijaan kaurahiutaleita. Molemmat tuovat pulliin mukavaa, täyteläistä makua.

Herkullisen rapeapintaisia kasviskroketteja.

Mietin myös, että rouhe voisi toimia erityisen hyvin ihanissa kasviskroketeissa. Kuiva rouhe sitoisi hyvin nestettä ja kuivattaisi näin krokettimassaa, joka usein tahtoo olla vähän turhan kosteaa. Tätä täytyy kokeilla pian!



Samalla lailla voisi rouhia vaikka vanhat kuivatut sienet, jos sellaisia on sattunut jäämään. Sekin rouhe sopisi sitten moneen paikkaan - vaikka noihin kroketteihinkin :)

Vapuksi: pienet söpöt juustopiiraat

Vappuna maistuu pieni suolainen syötävä. Tähän tarkoitukseen sopivat mainiosti pienikokoiset, muffinspellin koloissa paistettavat juustopiiraat.

Nämä saa myös helposti syntymään silloinkin, kun kaapeissa ei tunnu olevan oikein mitään syötäväksi kelpaavaa.

Yleensä löytyy kuitenkin jonkinlaisia juustonjämiä ja vähän kananmunia. Kunhan taikina-ainekset vielä löytyvät, ei muuta tarvitakaan hyvän juustopiiraan valmistamiseen.

Näin vapun kunniaksi ja vaihtelun vuoksi voi yhden ison piiraan sijaan valmistaa söpöjä pikkupiiraita muffinspellillä.

Taikina painellaan voidellun muffinspellin koloihin ja päälle kaadetaan täyte, johon tulee kanamunaa, kermamaitoa, juustoraastetta ja mausteita. Makua antamaan voi laittaa vaikka homejuustoa ja ananasta, jos sattuisi löytymään. Tai kevään kunniaksi parsaa!

Toisen pellillisen piiraisiin laitoin vähän focaccian tyyliin kirsikkatomaatin puolikkaita ja oliiveja, niistäkin tuli mukavaa makua. Rapeat pikkupiiraat maistuvat oikein hyviltä!

Iloista vappua!

Lähiruokaa kellarista

Kellari on mainio aarreaitta; sieltä löytyy ainekset maittavaan lähiruokaan näinkin kun ulkosalla ei mitään kasva.

Tänään tarjolla oli jälleen yksinkertaista mutta hyvää: perunasalaattia oman maan potuista ja aina niin ihanaa suolarouskusalaattia.

Paras perunasalaatti syntyy mielestäni siten, että laittaa mukaan useampaa eri perunalajiketta - jauhoisempia ja vähän kiinteämpiä sortteja. Lajikkeiden erilainen rakenne antaa salaattiin mukavan koostumuksen ja eri lajikkeissa on myös vähän erilaisia makuvivahteita.

Perunat keitetään kuorineen juuri ja juuri kypsiksi, kuoritaan, annetaan jäähtyä hieman ja pilkotaan sopiviksi. Joukkoon lisätään silputtua sipulia ja haluttaessa valkosipulia. Pisteeksi i:n päälle vähän kapriksia. Myös salkopavun pätkät sopivat hyvin joukkoon.

Kastikkeena voi käyttää joko perinteistä majoneesia tai vähän kevyemmin lorauttaa sekaan hiukan öljyä ja viinietikkaa. Nam, herkullinen salaatti alkaa olla valmis!

Näissä salaateissa kaikki varsinaiset raaka-aineet ovat lähiruokaa, mausteiden ja kastikeainesten kohdalla täytyi taipua vähän kaukaisempiin tuotteisiin.

Tosin perunasalaatin kapriksetkin voisi korvata lähituotteella. Oletko kuullut, että krassin vihreitä, vielä pehmeitä siemeniä voi säilöä kapristen tapaan? En ole tullut tätä kokeilleeksi, mutta ensi kesänä täytyy ehdottomasti. Siispä krasseja kasvamaan!

Nyt onkin hyvä aika hyödyntää urakalla loput viime vuoden sadosta ennen kuin uusi kasvukausi alkaa. Tästä pääset postaukseeni, josta löytyy lisää vinkkejä erilaisista perunaruoista.

Loppiais-pannukakkuja

Pannukakkua kohtaan iskee toisinaan hillitön himo, ja silloinhan se on ryhdyttävä pannarin valmistukseen. Tällä kertaa pannaria tehtiin loppiaisherkuksi.

Kerroin aiemmin hauskoista mini-pannukakuista, ja nehän sopivatkin erityisen hyvin juhlistamaan vähän tätä loppiaista. Luulin tuolloin myös jo keksineeni täydellisen pannukakun salaisuuden (siis se, että ne kananmunat vatkataan alkajaisiksi niin, että ne vaahtoutuvat kevyesti).

Nyttemmin on selvinnyt, että olin aika lähellä täydellisyyttä, mutten vielä ihan maalissa. Yksi amerikan-herra kun tuossa hiljattain esitteli nettivideolla sen täydellisen salaisuuden: niistä kananmunista pitää vielä erottaa erikseen keltuaiset ja valkuaiset ja vatkata nämä kummatkin erikseen vaahdoksi ja yhdistää nämä molemmat vaahdot sitten muihin aineksiin. Pisti tuo videoherra vielä taikinaan vähän leivinjauhetta ja soodaakin.

Amerikan malliin nuo pannarit kypsennettiin pannulla paistamalla meikäläisten lettujen tapaan, mutta minä pistin omani perinteisesti uuniin.

Herkullisia mini-pannareita muffinsvuoassa.

Ja kyllähän nuo olivat huomattavasti meikäläistä peruspannaria kuohkeampia - entäpä maku? Ainakin nämä olivat erilaisia, ihan mukiinmeneviä, ei ainakaan huonompaa kuin meikäpannari. Ja vaihteluhan aina virkistää!

Google muuten julkaisi hiljattain viime vuoden aikana netistä eniten haetut ruokaohjeet. Kuinka ollakaan, pannukakku oli aivan kärjessä, taisi olla jopa ihan ykkönen. Jotenkin aika söpöä, näinä kaikenmaailman kansainvälisten herkkujen aikoina.

Omassa blogissani viime vuoden ehdottomasti suosituimpia ruokaohjeita ovat olleet erilaiset sosekeitot, joiden ohjeita on luettu yli 5 000 kertaa. Se on mukava juttu, sillä sosekeitot ovat kyllä kaikessa yksinkertaisuudessaan tosi hyviä. Niihin on hyvä käyttää vielä jäljellä olevia oman puutarhan antimia, tai muutoin kotimaisia kasviksia. Ja sopivathan ne mitä parhaiten tähän joulumässäilyn jälkeiseen aikaan.

Pikahillo sunnuntai-illan pannarille

Jos on muutoinkin usein vaikea keksiä, mitä laittaisi ruoaksi, niin sunnuntai-ilta on kaikkein pahin. Kun jääkaappi alkaa jo näyttää melkoisen tyhjältä, ja kaikki ruokaideat on käytetty viikonlopun aikana.

Taas kerran ongelma hoidettiin pannukakulla. Pistin taikinan sekaan tällä kertaa myös vähän yli jäänyttä keitettyä perunaa raastettuna, josko tulisi näin mukamas vähän ruokaisampaa?

Herkullinen pikahillo syntyy mikrossa parissa minuuutissa.

Höysteeksi vispattiin oikein kermavaahto ja lisäksi tein kätevän pikahillon pakastimessa olevista marjoista. Marjat laitetaan mikron kestävään kulhoon ja joukkoon lisätään sopivasti hillosokeria. Seosta lämmitetään mikrossa niin kauan, että se on kunnolla kuumaa. Välillä voi vähän sekoittaa.

Lopuksi joukkoon lisätään vielä vähän jäisiä marjoja, jotka jäähdyttävät pikahillon saman tien sopivan syömäkelpoiseksi. Nam!

Oi, miten hyvää butternut-keittoa!

Tulipa butternut- eli myskikurpitsoista nyt mainion makuinen sosesoppa. Eikä syynä ollut mitenkään yksinomaan se, että keitto oli tehty ensimmäisistä itse kasvatetuista butternuteista :)

Butternutissa on ihanan pehmeä, omalaatuinen maku, joka muodostaa keiton muiden ainesten kanssa aikalailla täydellisen liiton. Mainiot makuvivahteensa tähän yhteiseen soppaan tuovat butternutin lisäksi lempeänluonteikas kookosmaito, moni-ilmeinen curry ja pehmeän tulinen cayenne.

Kookoksen sävyttämä kurpitsakeitto

1 myski- eli butternut-kurpitsa
1 keskikokoinen sipuli
(vähän valkosipulia)
1/2 - 1 tl curryä
ripaus cayennepippuria
3 - 4 dl kasvislientä
2 dl kookosmaitoa

Halkaise kurpitsa kahtia. Kaavi lusikalla pois siemenet ja niiden ympärillä oleva pehmeä malto, ota siemenet talteen. Poista kurpitsanpuolikkaista kuori veitsen avulla (ole varovainen, kuori on aika kovaa). Paloittele kurpitsanmalto pienehköiksi paloiksi.

Pilko sipuli hienoksi. Kuumenna kattilassa hieman ruokaöljyä ja kuullota siinä sipulisilppu kera mausteiden. Lisää kurpitsanpalat ja kasvisliemi. Keitä 10-15 min, kunnes kurpitsanpalat ovat pehmenneet. Soseuta keitto, lisää kookosmaito, kuumenna keitto lähes kiehuvaksi. Tarkista maku, lisää tarvittaessa suolaa.

Ihana butternutsoppa vie kielen mennessään.

Kurpitsansiemenet voi paahtaa pannulla ja tarjota keiton kanssa.

Oikein hyvää isänpäivä-viikonloppua!

Sosesopan uudet liittolaiset

Kesän maa-artisokkasato vain muutamasta kasvista
oli mukavan runsas.

Piti tehdä perinteistä purjo - peruna -sosekeittoa, mutta jotenkin ajatus keitosta kyllästytti. Jotain uutta ideaa siihen pitäisi keksiä.

Silloin tulivat mieleeni maa-artisokat, jotka kasvoivat tänä kesänä mainiosti. Mitäpä jos kokeilisi korvata osan perunasta maa-artisokalla, siitä täytyy tulla soppaan uutta potkua.

Pistin mukaan vielä yhden porkkanan ja hiukan juuriselleriä, niitäkin kun on nyt runsain mitoin.

Kuullotin pilkotut kasvikset perunoita lukuun ottamatta ensin kattilassa öljyssä, lisäsin sitten niiden joukkoon vettä ja perunanpalat kiehumaan.

Mausteeksi valkopippuria, yrttisuolaa ja yrttejä, soseuttamisen jälkeen keiton pintaan vielä pikkuisen persiljaa.

Hyvää tuli!

Keiton maku olikin oikein hienostunut, uudet ainekset toivat siihen mukavaa makuvivahdetta. Mitään kermoja tai muuta ihmeellisempää ei tarvittu.






Koska sosesopat ovat hyvää ruokaa, kirjoitin jo aiemmin postauksen, missä on vinkkejä erilaisista sosesoppaan sopivista kasviksista, käypä kurkkaamassa!

Klingelin blogissa taas on juuri julkaistu kirjoitukseni ikuisuusongelmasta: Mitä tänään ruoaksi? Käypä kurkkaamassa ja mieluusti kommentoimassakin siellä!

Mainiot ja maistuvat kasviskroketit

Ainekset monitoimikoneen kulhossa ennen sekoittamista.

Kasviskroketit on yksi loistavia ruokalajeja siinä tilanteessa kun tuntuu, ettei koko keittiöstä tahdo löytyä mitään ruoaksi laitettavaa.

Pidän aina kaapissa varmuuden vuoksi muutaman purkillisen valmiita, keitettyjä kikherneitä tai papuja. Ne toimivat hyvänä pohjana kasvikroketeille. Mukaan tarvitaan myös sipulia, valkosipulia, mausteita ja yksi kananmuna sitomaan massaa. Näiden lisäksi krokettimassaan voi laittaa melkein mitä vain kotoa löytyvää kasvista.

Hyvin sopivat esim. porkkana ja kesäkurpitsa raastettuna sekä esikeitetyt härkäpavut. Myös raastettua perunaa sekä keitettyä kvinoaa voi laittaa joukkoon. Kasvisraasteista tulee saada pois ylimääräinen neste, raaste kannattaa laittaa valumaan siivilään ja vielä puristella lopuksi nestettä pois.

Ainekset kananmunaa lukuun ottamatta laitetaan tehosekoittimeen tai vastaavaan ja hienonnetaan massa tasaiseksi. Kananmuna lisätään lopuksi. Massaan voi laitaa myös hiukan (gluteenittomia) jauhoja, varsinkin jos se tuntuu turhan kostealta.

Massa pyöritelllään käsin pieniksi palleroiksi, kieritetään (gluteenittomissa) korppujauhoissa ja paistetaan kypsiksi reilussa öljyssä.

Jos et pidä kovin voimakkaasta sipulinmausta, voi sipulin kuullottaa öljyssä ennen sen lisäämistä krokettimassaan.

Krokettien kyytipojaksi sopii mainiosti jugurttkastike (maustamatonta jugurttia, johon sekoitetaan vähän sokeria, sitruunamehua ja/tai sitruunapippuria, yrttisuolaa ja valkosipulia).

Tästä pääset vielä myöhemmin kirjoittamaani ihanien punajuurikrokettien ohjeeseen.

Siinä ne tirisevät pannulla.

Kesäinen feta-parsakaalipiiras

Näin parsakaaliaikaan kannattaa tehdä ihanaa piirasta, johon feta antaa mukavaa potkua.

Vielä munamaito päälle ja sitten uuniin.

Suolaisen (gluteenittoman) piiraspohjan ohje löytyy aiemmasta piiraspostauksestani.

Piiraan täytteeksi tulee esikeitettyjä parsakaalin kukintoja, fetajuustoa kuutioina sekä kuullotettua sipulisilppua yhden keskikokoisen sipulin verran (osa voi olla purjoa).

Piiraspohjalle aseteltujen täytteiden päälle kaadetaan munamaito, jota varten sekoitetaan keskenään:

2 kananmunaa
2 dl kermamaitoa
1/2 - 1 tl yrttisuolaa
musta- tai valkopippuria
(yrttejä)

Paistetaan 200 asteessa noin 30 min.

Ideoita salaattipöytään

Rakastan erilaisia salaatteja ja niiden tekemistä. Tuoreet, runsaat salaatit ovatkin yksi kesän parhaita asioita ja sopivat hyvin näin juhannusviikolle.

Salaatti on niin muuntuvainen, siihen voi laittaa monenlaista kasvista ja muuta ainesta. Tehdä tilanteen mukaan keveämmän tai täyttävämmän version.

Koulun köksänopetuksesta muistan hassun hokeman: "salaatin ja hatun tekee nainen tyhjästä". Ihmettelin tuota kovasti jo silloin, miksi juuri salaatin ja hatun? Vaan nytpä nettiaikaan sain selvitettyä tämänkin kummajaisen. Kyseessä onkin oikein itsensä Mark Twainin lausahdus, josta köksänope oli kuitenkin sensuroinut pois kolmannen asian, voi häntä! Alunperin tuo kuuluu: On kolme asiaa, jotka nainen pystyy luomaan tyhjästä: hatun, salaatin ja perhekohtauksen (linkistä löytyy muitakin mielenkiintoisia lausahduksia...)

Olen kirjoittanut aiemmin vinkkejä sosekeittoon sopivista kasviksista ja erilaisista suolaisiin piiraisiin soveltuvista aineksista. Ajattelin nyt koota salaatin tekoon vastaavan vinkkilistan siitä, mitä kaikkea salaattiin voi laittaa.

Salaattiainekset on tässä jaoteltu seitsemään ryhmään sillä ajatuksella, että joka ryhmästä voi poimia mukaan 1 - 2 ainesta. Moni raaka-aineista on saatavissa omasta puutarhasta. Eikä tässä toki ole vielä mukana läheskään kaikki, salaattiin sopivia aineksia löytyy lähes rajattomasti. Salaattiin käyvät hyvin myös tähteeksi jääneet ruoka-aineet.

Lisäksi tarvitaan tietysti erilaisia salaatinlehtiä sekä mielellään mausteeksi tuoreita yrttejä. Joukkoon voi ripotella myös erilaisia siemeniä, esim. auringonkukansiemeniä. Kastikkeeksi lorautan nykyään yleensä suoraan salaatin päälle paksua balsamicokastiketta (voi olla maustettuakin, esim. mansikka-) sekä hyvää öljyä. Sen ihmeempää kastiketta ei tarvita.

Viikonlopun broileri-sinihomejuustosalaattiin tuli mm. hunajamelonia,
tähteeksi jääneitä nuudeleita sekä kesän ensimmäistä kesäkurpitsaa paistettuna.

Valitse joka ryhmästä 1- 2 raaka-ainetta ja kokoa ainekset salaatiksi:

Artisokan sydämiä
Avokadoa
Herkkusieniä
Kikherneitä
Parsaa
Parsakaalia kevyesti keitettynä
Purkkipapuja
Vihreitä papuja keitettynä

Kesäkurpitsaa/bataattia/butternut-kurpitsaa (grillattuna tai paistetuina ohuehkoina viipaleina)
Kukkakaalia
Kurkkua
Paprikaa (grillattuna)
Tomaattia

Fetaa
Halloumi-juustoa

Mozzarellaa
Kermajuustoa pieninä kuutioina
Sinihomejuustoa
Tofua
Vuohenjuustoa

Nuudeleita keitettynä
Pastaa keitettynä
Perunaa keitettynä

Broileria
Ilmakuivattua kinkkua
Katkarapuja
Savukinkkua pieninä kuutioina
Savulohta

Hunajamelonia
Verkkomelonia
Vesimelonia

Aurinkokuivattua tomaattia
Keitettyä kananmunaa
Oliiveja
Mansikoita
Parmesania lastuina tai raasteena
Pähkinöitä

Maistuvia salaattihetkiä!

Oletko löytänyt korvasieniä?

Metsästä ei löydy tähän aikaan juurikaan syötävää, paitsi ehkä korvasieniä. Käytiin tyttären kanssa lähimetsässä kurkkaamassa, näkyisikö niitä.

Itseäni korvasienet eivät myrkkynsä vuoksi oikein houkuta - sitä jää kuulemma sieniin jonkin verran kaksinkertaisesta keittämisestä huolimatta, mutta tyttären teki niitä mieli.

Toistaiseksi karikkeesta oli nostanut päänsä vain pari pienehköä syvänruskeaa ryppyistä möhkälettä, jätimme ne vielä kasvamaan.

Aiemmin kerrottiin, että kevään kuivuus esti korvasienten nousemisen. Sittemmin vettä tuli varmasti riittämiin, mutta viileä sää hidasti sienten nousemista. Nyt saapuneen lämpöaallon myötä niitä luulisi nousevan vielä lisää.

Meillä on tiedossa tässä lähellä tuo yksi paikka, johon joka vuosi nousee aina pikkuisen sieniä. Etsinnöistä huolimatta vastaan ei ole tullut muita esiintymiä, korvasieniä on kyllä myös niin tosivaikea huomata.

Tytär kysyi, voisiko korvasienistä tehdä risottoa? Miksei, nehän voisivat sopia siihen oikeinkin hyvin. Ja jos vaikka kevään kunniaksi lisäksi vähän parsaa, njam!

Viimeistä juuriselleriä viedään

Ihan pakko oli ottaa kuva, kun kellarista löytyi vielä tähän aikaan aivan täydellinen viimekesäinen juuriselleri, tämä olikin sitten viimeinen. Aika sopivasti ovat riittäneet, mutta nyt joutuu kyllä jonkun aikaa odottamaan uusia.

Juuriselleri on lempikasviksiani. Se on hyvää ihan sellaisenaankin, mutta parhaimmillaan uunissa paahdettuna tai ihanassa Waldorfin salaatissa, mihin tämäkin selleri päätyi.

Tässäpä vielä kertaukseksi erinomaisen waldorfin salaatin salaisuus yhdestä aiemmasta postauksestani:

Sain sieltä (Rav. Pompier) hauskan idean waldorfin salaattiin, jota usein tykkäämme syödä. Tähän mennessä olen raastanut siihen juurisellerin ja omenan, mutta tässä salaatissa olikin isompia sattumia, toimi oikein hyvin. Sen sellerin voisi vaikka rouhia jonkinlaisiksi pieniksi kuutioiksi ja omenan jättää kunnon palasiksi.  

Vielä yksi perunaherkku: mashed potato

Vielä on hetki aikaa nauttia ihanista talviperunoista. Ne vievät mielestäni jopa voiton uusista perunoista - ovat maukkaampia ja niistä pystyy valmistamaan paljon monipuolisemmin erilaisia perunaruokia.

Ovathan toki uudet perunatkin oma, upea juttunsa! Ehkä näitä kahta ei oikeastaan passaakaan verrata keskenään, ovat kuitenkin niin eri asioita, vaikka sama kasvi onkin kyseessä.

Kirjoitin aiemmin siitä, mitä kaikkea perunasta voikaan valmistaa ruoaksi. Vielä yksi helppo ihanuus tuli nyt mieleeni, englantilaisittain mashed potato - olisiko suomeksi vaikka mössötty peruna, tai muhennetut perunat.

Tämä on tosihyvää, vähän kuin perunamuusia tai tuossa aiemmassa jutussa ollutta perunalunta, mutta kuitenkin erilaista ja jopa vielä maukkaampaa.

Kuoritut perunat keitetään kypsiksi maidossa. Sitten ne mössätään karkeaksi tuollaisella "kurvikkaalla", harvalla perunasurvimella.

Olennaista on, että joukkoon jää myös pieniä perunanpalasia. Mausteeksi suolaa, mukaan voi lisätä hieman rasvaa sekä lisäksi persiljaa tai muita yrttejä. Nam!

Jos tähteeksi sattuu jäämään, niin tämäkin käy hyvin rieskaan.

Ihana myski- eli butternutkurpitsa

Keittiön pöydällä puoli vuotta säilytetty

butternut-kurpitsa!

Kirjoittelin syksyllä tästä erityislaatuisesta kurpitsasta, nyt täytyy jälleen palata asiaan. Hyvänmakuisen, sisältä hauskan oranssinvärisen myskikurpitsan kun piti säilymän vaikka useita kuukausia ihan huoneenlämmössä. Tein testin ja säilyttelin syksyllä ostamaani kurpitsaa keittiönpöydällä aina tähän pääsiäiseen saakka, siis lähes puoli vuotta.

Nyt oli aika avata kurpitsa - ja mitä, se oli aivan priimakunnossa, ihan samanlainen kuin syksyllä! Melkoinen ympäristöihme siis, kun ei vaadi säilyäkseen sen kummempia olosuhteita.

Tein kurpitsasta ihanan pehmeän sosekeiton. Paloittelin kurpitsan sisuksen, laitoin sekaan saman verran bataatinpalasia, freesasin palasia vähän öljyssä ja keittelin niukahkossa vedessä kypsiksi.

Soseutin ja maustoin keiton (mm. vähän inkivääriä), lopuksi lisäsin joukkoon vielä puoli purkillista mascarponea. Voilà, aivan mahtavanhyvä sosekeitto oli valmis!

Otin tällä kertaa talteen myös kurpitsan siemenet, josko niistä saisi kasvatettua uusia yksilöitä, myskikurpitsan siemeniä kun tuntui olevan pikkuisen vaikea saada. Onnistuin niitä kuitenkin lopulta löytämään ja nyt on itämässä pari kappaletta, kylvetty muutama päivä sitten.

Samettinen sosekeitto butternutista, bataatista ja mascarponesta.

Mielenkiintoista nähdä, kuinka tämän ihanuuden kasvatus meidän oloissamme onnistuu.

Munakasrulla - maistuva ja monipuolinen

Laitetaanpa näin pyhäpäivän iloksi jälleen yksi ruokavinkki, kun puutarhajuttuja on nyt ollut aika lailla. Munakasrulla on mainio ruoka; helppo, yksinkertainen ja melkoisen muuntuvainen. Sen sisään voi kääräistä monenlaista täytettä. Siihen sopivat hyvin viime syksynä kerätyt sienet, jos niitä sattuu olemaan vielä jäljellä. Munakasrulla onnistuu vallan mainiosti gluteenittomana.

Rulla sopii kevyeksi ateriaksi tai vaikkapa illanistujaisten suolaiseksi herkuksi. Raaka-aineet ovat sen verran yksinkertaiset, että rulla sopii hyvin myös sunnuntai-illan pelastajaksi silloin, kun jääkaappi ammottaa tyhjyyttään. Vähän samoin kuin letutkin sekä aiemmin postaamani vohvelit ja pannukakut.


Gluteeniton munakasrulla syntyy seuraavasti

75 g margariinia
1,5 dl gluteenitonta jauhoa
6 dl maitoa
1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
3 kananmunaa

Täytevinkkejä:

esikypsennetyt sienet + sipuli, sinihomejuusto, persilja
kypsennetty (savu)lohi tai kylmäsavulohi + haudutettu purjo
katkaravut + haudutettu purjo, sinihomejuusto
ruskistettu jauheliha + sipuli + paprika

Taikinan valmistus: Sulata rasva kattilassa. Lisää jauhot vispilällä sekoittaen pienissä erissä ja kiehauta ne rasvassa. Lisää maitoa vähitellen joukkoon koko ajan sekoittaen. Anna seoksen kiehahtaa.

Sekoita jäähtyneeseen taikinaseokseen leivinjauhe, suola ja munat yksi kerrallaan vispilällä voimakkaasti sekoittaen.

Levitä taikina uunipanulle leivinpaperin päälle ja paista 225 - 250 asteessa 10 - 15 minuuttia. Kumoa hieman jäähtynyt taikinalevy ylösalaisin toisen leivinpaperin päälle ja poista leivinpaperi pinnalta.

Kantarelli- ja aurajuustotäytteinen munakasrulla
puoliksi kiinni rullattuna. 

Levitä täytteen ainekset tasaisesti taikinalevylle ja ripottele lopuksi juustoraaste niiden päälle. Säästä pieni määrä juustoraasteesta levitettäväksi rullan pintaan.

Kääri taikinalevy rullalle ja ripottele loppu juustoraaste rullan päälle. Tähän asti rullan voi tarvittaessa valmistaa hyvissä ajoin etukäteen ja säilyttää kylmässä.


Ennen tarjoamista lämmitä rulla vielä uunissa niin, että juustoraaste pinnalla saa hieman väriä, 10 - 15 min.

Valmista nautittavaksi!