Lautasella oman pihan satoa ja muita mukavia juttuja

Näissä mukavissa hetkissä tuntuu aina, että on todellakin kannattanut nähdä vaivaa puutarhahommien eteen.

Tämän alkuun liian kylmän ja sitten liian helteisen kesän sadossa ei ole ollut hurraamista. 

Niinpä on sitäkin mukavampi hetki, kun saa koota lautaselle annoksen oman rivaripihan perunoista, pavuista, maissista ja tomaateista.

Tai kun saa kerättyä oman pihan viimeisistä kukkijoista kauniin kimpun vietäväksi tuttavalle.

Tai kun saa työskennellä lämpöisenä syyspäivänä parvekkeella etätyössä  mukavan vehreää näkymää ihaillen.

Siemenarvonnan voittajat arvottu 😊

 Postaukseen sisältyy kaupallinen yhteistyö 

Blogini siemenarvonnassa oli ennätykselliset yli 50 osallistujaa, jotka olivat jättäneet arvontakommenttiin myös jonkin tunnistetiedon.

Random.org on nyt arponut kaksi voittaa, jotka ovat Tytti ja anonyymi kommentoija, jonka s-posti alkaa nykanenmilka. Kumpikin saa Viherpeukaloiden lahjoittaman ihanan viiden syötävän kasvilajin siemensetin 😊 Ilmoitattehan minulle postiosoitteenne (parastapuutarhasta(at)gmail.com), jotta saan palkinnot matkaan. Laitan teille myös s-postia.

Voittajat pääsevät kylvämään näitä
Viherpeukaloiden lahjoittamia ihania siemeniä.

Mahtavan paljon onnea voittajille, kiitokset Viherpeukaloille palkinnoista ja kaikille arvontaan osallistuneille ihanista kommenteistanne!

Mukavaa viikonloppua 😊

#arvonta #blogiarvonta #palkinto #siemen #puutarha #Viherpeukalot

Vielä ehdit osallistumaan siemenarvontaan!

Postaukseen sisältyy kaupallinen yhteistyö 

Nyt voit voittaa blogini arvonnassa ihanan viiden siemenpussin paketin! Palkintoja on kaksi kappaletta, ne ovat keskenään samanlaiset. Viherpeukaloiden lahjoittamista siemenpaketeista löytyy helppojen syötävien kasvien siemeniä, kivan värikkäitä porkkanoita ja salaattisekoitusta, persiljaa, korkeaa tilliä ja vielä pisteenä i:n päälle ihanan pinkkiä tarhakehäkukkaa. 

Kumpaankin palkintoon kuuluu viisi siemenpussia: värikästä porkkanaseosta, kylvönauhana persiljaa, salaattiseosta ja komean korkeaksi kasvavaa tilliä ja vielä ihanaa pinkkiä tarhakehäkukkaa.

Viherpeukaloilla on Suomen suurin puutarhakasvien verkkokauppa. Laajaan tuotevalikoimaan kuuluu muun muassa viher- ja hyötykasveja, kukkia, pensaita, puita sekä kasvihuoneita ja tarvikkeita. Viherpeukalot on alansa edelläkävijä, tuotteita on myyty verkkokaupassa jo vuodesta 1998 lähtien. Viherpeukaloilla on myös puutarhamyymälä Valkealassa, Kouvolan kupeessa. Sinne ei ole tieni toistaiseksi kulkenut, mutta jospa pääsisi ensi kesänä käymään!   

Viherpeukaloiden verkkosivuilta löytyy muun muassa hauska Top 25 -kooste suosituimmista myydyistä kasveista. Siitä on kiva katsoa erilaisia kasvivinkkejä, jos ei oikein tiedä mitä hankkisi. Suosikkikasvit ovat pääosin toinen toistaan ihanampia kukkia, yksi- ja monivuotisia. Kärkipaikkaa pitää yksi minunkin lempparikukkiani, ihana jaloleinikki. Kakkosena on Polka-mansikka, ja pronssisijalla myös yksi omia lemppareitani, kaunopunahattu, joka on myös loistava perhos- ja pörriäiskasvi. Verkkosivuilta voi myös tilata Viherpeukaloiden uutiskirjeen, ja some-kanavia seuraamalla saat kivoja puutarhavinkkejä ja -ideoita. Työpaikkojakin olisi tarjolla :)

Blogini siemenarvontaan ehdit osallistumaan karkauspäivään 29.2. saakka. Katso tarkemmin arvontapostauksesta ja osallistu! 

Onnea arvontaan ja kivaa kevään odotusta!

#arvonta #blogiarvonta #palkinto #siemen #puutarha #Viherpeukalot

Siemenkauppoja

Kaikki alkaa siemenestä. Niinpä ajattelin näin alkuvuodesta kerätä koosteen erilaisista (verkko)siemenkaupoista.

Näyttävää siemenvalikoimaa Nordiska Trädgårdar
-messuilta Tukholmasta jokusen vuoden takaa.

Minun tulee hankittua siemenet pääasiassa ihan "oikeista" kaupoista tai puutarhoilta, joko Suomesta tai joskus ulkomailta sopivasti ohi kulkiessa. Tykkään, kun saa hypistellä siemenpusseja 😊

Verkkokaupoista tulee lähinnä tilattua erikoisuuksia, joita ei tahdo muualta saada. Ne kokemukseni mitä minulla on siementen verkkokaupoista ovat aivan positiivista, kaikki on aina toiminut hyvin.

Suurella osalla tässä mainituista kotimaisista verkkokaupoista on myös puutarhamyymälä, josta siemeniä, taimia ja tarvikkeita voi ostaa myös paikan päältä. 

Osa julkaisee myös puutarha-aiheista uutiskirjettä, jonka voi tilata.

Lisäilen listalle uusia kauppoja sitä mukaa kun niitä tulee vastaan. Kirjoita mielellään kommenttiin, jos tiedät hyvän siemenkaupan, joka puuttuu tästä.

Kotimaisia siemenkauppoja

Hyötykasviyhdistys Edistää luonnonmukaista viljelyä, Suomen suurin puutarhayhdistys, monenlaista toimintaa.

Kodin kukat 

Korpikangas Siemen-Frö

Kukkatarhurit Tuorein löytöni. Iihania kukkasiemeniä, pastellisävyjä, mm. erilaisia erikois-auringonkukkia 😊 Vahva suositus!

Maatiainen Vanhoihin viljely- ja koristekasveihin keskittynyt yhdistys.

Mustilapuutarha Yhdistynyt hiljattain Exotic garden -kaupan kanssa. Kertovat, että heillä on Suomen laajin valikoima siemeniä.

Siemenkauppa.com

Viherlandia (Viherkauppa.fi)

Viherpeukalot Kertoo olevansa Suomen suurin puutarhakasvien verkkokauppa.

 

Muutamia ulkomaisia siemenkauppoja

Bingenheimer Saatgut Laaja valikoima monenlaisia luomusiemeniä.

Fröbanken Mielenkiintoisia lajikkeita, verkkokauppa vain ruotsiksi.

Impecta ruotsalainen, löytyy verkkokauppa suomenkielellä.

Meraki seeds, mielenkiintoinen tuttavuus. Ruotsalaispariskunnan Kreikassa pitämän kauppapuutarhan verkkokauppa. Muun muassa yksi Euroopan laajimpia tomaattilajikkeiden valikoimia, yhteensä yli 1 100 lajiketta, runsaasti erikoisuuksia. Verkkosivu englanniksi.

Nelson Garden ruotsalainen, löytyy suomenkielinen verkkokauppa ja asiakaspalvelu. Runsas valikoima.

Runåbergs fröer Ekologisia siemeniä, verkkokauppa vain ruotsiksi.

Seemnemaailm (Siemenmaailma) virolainen, löytyy suomenkielinen verkkokauppa. Teksteissä on kuitenkin paljon kirjoitusvirheitä, mikä saattaa vaikuttaa hieman epäilyttävältä. Hyviä kokemuksia olen lukenut, en ole itse tilannut. Runsas valikoima mm. tomaatteja, esimerkiksi erikois-tomaattilajikkeita yli 100.

Sävar fröplant, Ruotsi, sivut vain ruotsiksi, mutta ihana, mm. erikoisia tomaattilajikkeita n. 50.

Tomaatinsiemeniä

Pomidorlandia puolalainen perheviljelmä, yli 600 perinteistä tomaattilajiketta.

Sävar fröplant

Tomatmamman

Kukkia

Blomstersafari.se tietoa tuoksuherneistä ja ihanien lajikkeiden siemeniä, tietoa myös suomeksi!

Tutustu myös aiempaan juttuuni, mistä löytyy tietoa eri hyötykasvien siementen kylvöajankohdista.

Tästä taas pääset juttuuni, johon olen koonnut mielenkiintoisia puutarhakohteita eri puolilta Suomea. Osa näistä on puutarhaliikkeitä, joilla on myös myynnissä siemeniä.

#siemen #puutarha #siemenkauppa #verkkokauppa #puutarhasiemeniä

Kurkku yli (l)aidan!

Tämän vuoden suuri ilo on ollut kurkut, jotka ovat todella villiintyneet ja viihtyneet täällä uudessa rivaripihassa.

Neljä kurkuntaimea on tuottanut tähän mennessä jo lähes 40 erittäin hyvänmakuista pitkähköä avomaankurkkua, joten kurkkua on päästy nauttimaan riittämiin 😊

Terassiaidan takaa lähtevät kurkuntaimet
ovat kivunneet mukavan rehevinä yli aidan.

Kurkut kasvavat kivillä rajaamassani penkissä terassin aitaa vasten, mutta eivät ole malttaneet pysytellä penkissään. 

Ne ovat kiipeilleet harjateräksisiä tukia pitkin reilusti yli metrin korkeuteen, ja nyt nopeimmat ovat jatkaneet matkaansa terassin aidan yli synnyttäen hauskannäköisen kurkkuviidakon.

Kurkut ovat Akito-lajiketta. Toinen lempi-avomaankurkkujaikkeeni on Konsa.

Valmiita kurkkuja on kätevä ja helppo poimia
molemmilta puolin terassiaitaa.

Vähän aikaa päästäneen vielä nauttimaan ihanista, tuoreista kurkuista 😊

#Kurkku #rivitalo #piha #puutarha #terassi #rehevä #avomaankurkku #runsassatoinen #sadonkorjuu

Mukavasti pukkaa satoa rivaripihasta

Vihdoin on uuden rivaripihan vihannestuotanto päässyt kunnolla vauhtiin.

Arki-illan pikaisen sadonkorjuun tulos.

Pieni piha alkaa vähitellen tuottaa syötävää jopa vähän enemmän kuin mitä sitä pystyy nauttimaan, joten osa pitää säilöä käytettäväksi myöhemmin.

Terassilla kasvaa kahdessa isossa ruukussa
yhteensä neljä tomaatintaimea.

Vaikuttaa myös siltä, että paras satoaika on edelleen vielä edessäpäin, kovasti paljon näkyy kesäkurpitsoissa ja kurkuissa uusia alkuja, ja tomaatintaimet notkuvat vielä vihreitä tomaatteja.

Kun vain edelleen pitelisi lämpöistä säätä, jotta kaikki alut jaksavat kypsyä 😊

#sato #sadonkorjuu #rivitalo #piha #kesäkurpitsa #kurkku #tomaatti #vihannes

Tomaattia säilöön uudella tavalla

Olen pääni puhki miettinyt, miten säilöisin viimeiset, sisällä kypsyneet tomaatit, joita on vielä aika runsaasti jäljellä.

Ihanaa tomaattikastiketta on jo tullut tehtyä pakastimeen yllin kyllin, samoin tomaattimurskaa löytyy pakkasesta.

Nyt viimein keksin varsin yksinkertaisen tuoretomaattikastikkeen 🙂 Tämän idea on se, että murskatuista tomaateista valutetaan pois enin neste, jolloin saa ihanan täyteläisen tomaattikastikkeen ilman, että sitä tarvitsisi sen kummemmin keitellä kokoon.

Pilkoin nopeasti tomaatit muutamaan palaseen, isommista poistin kannat.

Laitoin tomaatinpalat astiaan, missä survoin niitä nopeasti perunanuijalla niin, että rakenne vähän rikkoontui ja neste irtosi tomaateista. Sitten siivilöin tämän mössön valuttaen enimmän nesteen pois.

Tomaattimehukin kannattaa ottaa talteen.

Mössö takaisin astiaan, ja joukkoon vähän mausteita maun mukaan: suolaa, ehkä yrttejä ja pippuria sekä loraus ketsuppia antamaan vähän potkua. Valkosipulia jos tykkää.

Tämän jälkeen surautin mössön sauvasekoittimella nopsasti vähän tasaisemmaksi. Tässä vaiheessa myös mukana olevat tomaattien kuoret pilkkoutuvat hienommaksi silpuksi, eivätkä enää häiritse.

Pieniä sattumia saa kuitenkin jäädä, massaa ei välttämättä tarvitse hienontaa aivan tasaiseksi.

Vanha purkinkansi kertoisi parasta ennen
-päivän menneen jo hyvän aikaa sitten... ;) 

Lopuksi kastikkeen voi vielä kuumentaa, jos haluaa säilöä sitä kuumennettuihin lasipurkkeihin, jolloin se säilyy ihanana vuodenkin verran! 

Kastike sopii mainiosti esimerkiksi pizza-tai pastakastikkeeksi tai vaikka tomaattikeiton pohjaksi.

Halutessaan kastikkeen joukkoon voi lisätä vaihtelun vuoksi myös pilkottua sipulia tai vaikka kesäkurpitsaa silputtuna.

Malttamatonta odotusta

Joko, joko, joko?

Tässä hetkessä aika tuntuu todellakin matelevan. Kun malttamattomana odottaa sadon, ja erityisesti ensimmäisten tomaattien kypsymistä. Erityisen vaikeaksi odottamisen tekee se, että kasvamassa on monta minulle uutta tomaattilajiketta, joita ei enää millään malttaisi odottaa.

Tomaatteja on tuloillaan monen näköistä ja mallista; on perinteistä punaista ja keltaista, löytyy raidallista, suurempaa ja pienempää kirsikkatomaattia, pihvitomaattia ja ihan minipientä viinimarjatomaattia.

Viinimarjatomaatit antavat vielä odottaa,
ennen kuin pääsee ensimmäistä maistelemaan.

Kasvihuoneen keskiosassa on tällä kertaa melkoinen viidakko. Se johtuu siitä, että uutuuslajikkeeni
viinimarjatomaatti on tehtaillut varkaita aivan hurjaan tahtiin. Juuri tänään tein kasvarissa raivausoperastion,
turhia alalehtiä ja varkaita kertyi iso sylillinen.

Tomaatit pääsivät kesäkuun lämmössä hyvään kasvuvauhtiin, mutta sitten kehitys tyssäsi sateeseen ja viileyteen.

Lopulta sitä sitten nappaa sen ensimmäisen yleensä pikkuisen raakana suuhunsa 🙂 Ja kelle se ensimmäinen tomaatti ylipäänsä kuuluu? Kehtaanko pistää omaan suuhun, vai pitäiskö se tarjoilla lapsille?

Ja vielä yksi tärkeä juttu; minkä lajikkeen tomaattia pääsee ensinnä maistelemaan? Suurimmat odotukseni kohdistuvat tänä vuonna uutuuslajikkeeseeni, pienenpieneen viinimarjatomaattiin. Ajattelin, että pienikokoisina ne kypsyisivät pikapikaa, mikä ei kuitenkaan näytä pitävän paikkaansa. Ensimmäiset tomaatit on kyllä kasvaneet jo hyvinkin viinimarjan kokoisiksi, mutta väri on edelleen tummanpuhuvan vihreä, punaposkista ei ole vielä tietoakaan.

Sweet million oli tällä kertaa nopein.

Useimmiten ensimmäiseksi on ehtinyt keltainen kirsikkatomaatti Cereza amarilla, joka on yksi suosikkitomaattejani. Tänä vuonna se on kuitenkin jäänyt jostain syystä pahasti jälkeen kärjestä.

Tällä kertaa nopeuskisan voiton vei kirsikkatomaatti Sweet million, vallan hyvä "peruslajike" sekin.

Huvittavinta tässä kaikessa on se, että eipä aikaakaan, kun tomaatteja alkaa kypsyä sellaiseen tahtiin, että niitä riittää aivan varmasti ihan kaikille halukkaille 🙂

Tästä pääset juttuun, jossa kerron erilaisista vuosien varrella kasvattamistani tomaattilajikkeista.

Kivan raidallinen Tigerella on myös yksi vakiosuosikkejani.

Tämä lienee Gardener´s delight, runsassatoisena yksi suosikkejani tämäkin.
Tällä kertaa alimmat tomaatit roikkuvat niin alhaalla, että jouduin kaivamaan maahan kuopan niiden alle,
jotteivät osu maahan :)

Härkäpapu - hyvä, helppo herkkukasvi

Härkäpavuntaimia.

Hoksasin jälleen yhden puutteen täällä blogissani, huomasin ettei täällä ole vielä lainkaan postausta härkäpavun kasvatuksesta!

En oikein voi ymmärtää, miten se on mahdollista, kun kyseessä on niin mainio ja helppo kasvi. Ehkä selittyy sillä, että ryhdyin itse kasvattamaan härkäpapua vasta varsin myöhään, ehkä viitisen vuotta sitten. Minulla ei siis ole siitä vuosikymmenten kokemusta, kuten monista muista vihanneskasveista.


Taimikasvatus nopeuttaa

Härkäpapu on kuitenkin niin helppo ja mukava kasvi, että sen kanssa pääsee helposti sinuiksi jo vähemmälläkin kokemuksella.

Härkäpapu kukkii kauniin kukin,
jotka houkuttelevat mukavasti pölyttäjiä.

Se on loistava kasvatettava, joka ei nöksähdä juuri mistään. Härkäpapu on hyvin vaatimaton niin maaperän, lannoituksen kuin myös erilaisten sääolosuhteiden suhteen. Se ei ole myöskään erityisen hallanarka, kuten pavut yleensä. Taimet ovat vahvoja, eivätkä ne hätkähdä esimerkiksi siirtelystä. Ja ravintoarvoltaan härkäpapu on aivan huippu, mainiota kotimaista superfoodia!

Itse esikasvatan härkäpavuntaimet kylvämällä siemenet juuri näihin aikoihin huhtikuun puolivälin paikkeilla, hajakylvönä sopivaan astiaan. Siementen väliin saa jäädä muutama sentti.

Minulle noin 30 tainta on sopiva määrä, jonka tuottaman sadon juuri jaksan korjata talteen ja josta riittää sopivasti talven tarpeisiin.

Sadonkorjuu on nimittäin härkäpavunkasvatuksessa suurin homma. Tai ei oikeastaan sadonkorjuu, vaan sadon käsittely.

Siemenet voi myös kylvää toukokuun loppupuolella suoraan maahan. Kovia siemeniä kannattaa liottaa hetki ennen kylvöä. Samoihin aikoihin voi myös istuttaa valmiiksi kasvatetut taimet maahan.

Riviväliksi 30-40 cm on sopiva, taimiväli saa olla 15-20 cm. Härkäpavut kasvavat varsin korkeiksi, vähän lajikkeesta riippuen parhaimmillaan liki metrin mittaan.

Härkäpapu kuuluu typensitojakasveihin, minkä vuoksi se ei tarvitse kovin voimakasta lannoitusta. Puuntuhkaa voi levittää maahan hieman. Härkäpapu toimii myös loistavana maanparannuskasvina, minkä vuoksi sitä suositaan paljon vuoroviljelyssä.

Härkäpavut ovat voimakaskasvuisia, eivätkä tarvitse kasvukaudella juurikaan hoitoa. Ainoastaan korkeat kasvit saattavat kaatuilla helposti, joten rivivälejä on hyvä harailla alkuvaiheessa siten, että siirtää multaa taimien juureen. Myöhemmin pitkät varret on hyvä tukea, etteivät ne pääse kaatumaan.

Härkäpapusatoa.

Sadonkorjuuseen elokuussa

Härkäpavut kypsyvät korjuukuntoon yleensä elokuulla. Jos on epävarma, milloin pavut ovat sopivan kypsiä, kannattaa aukaista yksi pulleahko palko kasvin alaosasta ja tutkia, ovatko siemenet pullistuneet sopivankokoisiksi.

Kypsät siemenet ovat kauniin vaaleanvihreitä. Jos siemenet alkavat kellertää, ne alkavat jo olla ylikypsiä, ja siemenet muuttuvat puiseviksi. Kypsymisen edetessä palon pinta tummuu lähes mustaksi. Papujen ollessa sopivan kypsiä, saa alimmissa paloissa olla hiukan tummentumaa.

Koko satoa ei pääse, tai joudu, keräämään kerralla. Palot kypsyvät alhaalta ylöspäin. Ensinnä pääsee keräämään alimmat palot noin puoliväliin asti. Ylemmät palot saavat jäädä vielä vähäksi aikaa kypsymään. Palot on hyvin nopeita poimia, pari sankollista palkoja poimii hetkessä.

Palkojen käsittelyssä on muutama vaihe. Ensinnä palot avataan, ja kerätään niistä siemenet talteen.

Siemenet voi huuhtaista siivilässä, minkä jälkeen ne ryöpätään nopeasti pienemmissä erissä. Ryöppäämisen jälkeen haluan itse vielä poistaa jokaista siementä verhoavan kuoren, joka on vaaleankellertävä, paksuhko, vähän nahkamainen. Minusta nämä kuoret on syödessä epämiellyttäviä, ja siksi haluan ne poistaa. Tämä asia näyttää jakavan mielipiteitä, osa pitää näiden siemeniä verhoavien kuorten poistamista tarpeellisena, osa ei.

Tämä kuorten poistaminen on sadon käsittelyn työläin vaihe, mutta mielestäni ehdottomasti vaivan arvoinen. Kuori on sen verran sitkas, että sen avaaminen sujuu helpoiten veitsellä. Sen jälkeen onkin helppoa pullauttaa helakanvihreä siemen ulos kuorestaan.

Tässä vaiheessa on myös hiukan kiire, siellä jos ryöpätyt siemenet ehtivät seisoa vähän pidempään, niitä verhoava kuori muuttuu varsin kovaksi ja on entistäkin hankalampi poistaa. Niinpä ryöppääminen kannattaa tehdä pienehköissä erissä, ehkä reilu litra kerrallaan.

Ryöpätyt siemenet voi pakastaa sopivissa rasioissa. Käyttöönotettaessa jäisiä siemeniä keitetään vielä muutama minuutti.

Härkäpavun siemenet eivät tarvitse kovin pitkää keittoaikaa, ne kypsyvät äkkiä helposti ylikypsiksi.


Mihin käyttää härkäpapua?

Härkäpapu on hyvin monikäyttöinen, ja ajattelinkin tehdä sen käytöstä kokonaan oman postauksen lähiaikoina.

Härkäpavuista on myös helppoa kerätä siemenet talteen seuraavan vuoden tarpeisiin. Anna tällöin muutaman palon tuleentua aivan kypsäksi asti. Palot saavat tummua pinnaltaan hyvinkin tummaksi, usein palko myös alkaa tällöin hieman rakoilla auki. Kerää tuleentuneista paloista siemenet, ja kuivata ne ilmavassa paikassa. Usein käy niin, että muutama palko saattaakin jäädä epähuomiossa keräämättä, ja näin seuraavan kesän siemensato kypsyy aivan itsestään.

Minne katosi onward herne?

Ajattelin, että ostan varmuuden vuoksi hyvissä ajoin tarvitsemani herneensiemenet.

Mutta mitä ihmettä, suosikkejani ja ihan perus-hernelajikkeita onward ja early onward ei yhtäkkiä ole saatavilla mistään!

Onward on vähän niin kuin tomaatin Tanskan vienti, tai Fazerin sininen suklaa. Siis ihan perusasia, hyvä, varma ja runsassatoinen.

Sillä lajikkeella todellakin on paljon väliä. Nyt tarjolla on jostain syystä vain kelvedon wonderia ja markanaa, ja lisäksi joitain minulle vieraita uutuuksia. Kelvedon wonder on hyvin aikainen lajike, ja sen vuoksi toki hyvä.

Aikaisten lajikkeiden ongelma on kuitenkin se, että niiden satomäärä on huomattavasti alhaisempi kuin myöhäisempien. Markana ei myöskään ole kovin satoisa, se kasvattaa valtavan määrän kärhiä. Tuntuukin, että se keskittyy lähinnä niiden kasvattamiseen herneenpalkojen sijaan :)

Yritin etsiä rakkaita onwardejä vaikka mistä, erilaisista verkkokaupoista ja muualta, lähes tuloksetta. Yhdestä verkkokaupasta onnistuin lopulta löytämään, ja tilasin siemeniä äkkiä ennen kuin loppuvat.

Alderman-herne kasvaa minulla jostain kumman syystä
aina komeaan parin metrin korkeuteen.

Toinen suosikkilajikkeeni on alderman, sitä sentään löytyi useammasta paikasta. Aldermanista tykkään siksi että se kasvaa minulla jostain syystä aina todella korkeaksi, jopa yli parimetriseksi. Se on siis todella näyttävä ja siksi varsin erikoinen hernelajike.

Onko sinulla jotain lempi-hernelajiketta?

Se ei pelaa, joka pelkää... :)

Kurkut itivät tänä vuonna melkein liiankin hyvin - meillä taitaa siis
olla tulossa kurkkukesä:) Eikä ole toisaalta niin vaarallista, vaikka
muutama taimi paleltuisikin.

Tämä lämpöaalto on nyt sulattanut kaikki pidäkkeet. Kun katsoin tulevia pitkän ajan sääennusteita, ei mikään enää pidätellyt. Aloin istutella ensimmäisiä kaikkien arimpienkin kasvien taimia ulkosalle; meloneita, kurkkua, papuja ja erilaisia kurpitsoita.

Eipä näin ole tapahtunut juuri koskaan toukokuun puolella. Toki riskillä mennään, tiedetään, mutta parhaassa tapauksessa kasvit pääsisivät hyödyntämään tämän lämmön ja sellaiseen kasvuvauhtiin, ettei näillä main ole ennen nähty!

Nämä köynnöspavut saavat kiipeillä tähän nurkkaan asentamaani
betoniraudoitusverkkoon, kunhan hieman varttuvat.

Etenkin kaikkein eksoottisimpien ja hidaskasvuisimpien kasvien kohdalla tämä olisi mitä mainioin juttu. Ainakin tässä vaiheessa näyttäisi, että tästä voisi tulla se kaikkien aikojen melonikesä, jota olen vuosikaudet odottanut!

Onneksi tuli kylvettyä niitä meloneja tänä vuonna hyvissä ajoin. Voisi nyt pikkuisen harmittaa, jos ei olisi tullut sitä tällaisena vuonna tehtyä!

Ja onneksi myös sellaisissa määrin, että on jopa muutamia varataimia, jos halla sattuisikin iskemään ja tuhoamaan nämä nyt istutetut.

Maissintaimia en sentään tohtinut vielä istuttaa. Ne ovat hentoisine lehtineen yksi kaikkein hallanarimmista kasveista. Niiden kanssa pitää vielä malttaa odottaa mieluummin kesäkuun puolelle.

Butternut-kurpitsatkin työntävät jo ensimmäisiä söpöjä nuppujaan,
aika uskomatonta näin vähän toukokuun puolivälin jälkeen!

Lähiviikot sitten näyttävät, millaisena tilanne tästä jatkuu, sitä mielenkiinnolla odotetaan!

Tomaatit kukkivina kasvihuoneeseen - vain yksi on joukosta poissa...

Tämän postauksen piti alunperin olla, että vielä pitää malttaa hetki. Vaan kuinka ollakaan, yllättäin tupsahtanut lämpöaalto mahdollistikin tomaatintaimien istuttamisen lämmittämättömään kasvihuoneeseemme jo nyt.

Ensimmäisinä kukkaan ehtivät odotetusti kirsikkatomaatit Cereza amarilla
 ja Sungold. Verhosin varmuuden vuoksi kasvihuoneen pohjoisseinän
kylmien öiden varalta harsolla, niin pitäisi tomaateilla olla hyvät oltavat :)

Mahdollisten kylmien öiden vielä tullessa kasvaria voi lämmittää kynttilöin.

Taidankin olla tomaattien kanssa aikaisemmassa kuin koskaan! Ensimmäiset, helmikuussa kylvetyt taimet kukkivat jo iloisen keltaisina.

Lajikkeita on tänä vuonna reilu kymmenen ja taimia yhteensä kolmisenkymmentä.

Vanhoja tuttuja ja varmoja lajikkeita ovat Tanskan vienti, raidallinen Tigerella, Selandia, ihana keltainen Golden sunrise sekä mainiot runsassatoiset kirsikkatomaatit; aikainen keltainen Cereza amarilla sekä punainen Gardener´s delight ja vielä viime kesänä ensimmäistä kertaa kokeilemani supermakea Sungold-kirsikkatomaatti. 

Uusia kokeiluja ovat Hildares, Harzfeuer sekä Sweet million-kirsikkatomaatti.

Myös aiemmin kokeilemani, pienisatoiseksi jäänyt Black cherry -kirsikkatomaatti sai vielä uuden mahdollisuuden.

Yhtä lajiketta olisin halunnut kovasti kokeilla, erittäin hyväksi kehuttua Paolaa. En vain onnistunut löytämään sen siemeniä mistään ajoissa ja järkevästi.

Paolan siemeniä ei yleensäkään ole kovin hyvin tarjolla, ja siellä missä niitä oli, kokonaista viisi siementä sisältävän pussukan toimituskulut olivat pari-kolme kertaa siemenpussukan hinta! Eipä tullut kauppoja. Vaan nyt juuri onnistuin löytämään Paolaa kohtuukustannuksin ruotsalaisesta Impectasta. Menee nyt valitettavasti tässä vaiheessa kokeilu ensi vuoteen.

Suurin osa taimista mahtui kasvihuoneen multaan, loput päätyivät erilaisiin ruukkuihin.

Tästä vielä muutama linkki muihin tomaattiaiheisiin postauksiini:

Vinkkejä tomaatinkasvatukseen

130 tomaattilajiketta

Mitä ne tomaatin varkaat oikein ovat?

Mistä ravinteita luomu-taimikasvatukseen?
Erilaisista tomaattilajikkeista
Enemmän ja vähemmän maukkaista tomaateista

Arvaatko, montako tomaattilajiketta löytyy harrastelijalle?

Ajattelin koota huvikseni tähän kaikki ne saatavilla olevat harrastajatomaattilajikkeet, jotka olen onnistunut eri keinoin löytämään. Mukana on vain Pohjoismaista, esim. eri nettikauppojen kautta saatavat lajikkeet. Jos laajentaisi etsinnän vaikkapa Itä-Eurooppaan tai Amerikan mantereen puolelle, kasvaisi lista varmasti vielä huikeasti.

Yhteensä listalle tuli kokonaista 130 eri lajiketta. Oma veikkaukseni etukäteen oli, että ehkä lajikkeita voisi löytyä noin sata.

Itselläni on näistä viljelykokemusta toistaiseksi vain vaatimattomasti noin 20 lajikkeesta. Eipä taida yhden ihmisen elinaika oikein riittää näiden kaikkien kokeiluun, ainakaan nykytahdillani, vain yksi tai muutama uusi lajike vuodessa. Paitsi tietysti jos tekisi niin kuin Tomaatti-Ritu, jonka kivaan ja kiinnostavaan blogiin törmäsin viime vuonna. Hänellä oli viime kesänä samanaikaisesti kasvamassa 140 eri tomaattilajiketta! Olisikohan tuo jo suomenennätys?

Silloin jäi mietityttämään, mistä Ritu on onnistunut hankkimaan nuo kaikki siemenet? Aikamoinen urakka pelkästään siinä on täytynyt jo olla, saati kaikkien tomaattien kasvatus! Uteliaisuuttani kävin viime kesänä Avointen puutarhojen päivänä tutustumassa Ritun viljelyksiin. Silloin selvisi, että Ritu hankkii uusia lajikkeita vähän sieltä sun täältä, mutta aika paljon itä-eurooppalaisista netti-siemenkaupoista.

Ja jos nämä eivät riitä, vaan kaipaat vähän lisää lajikkeita, käypä kurkkaamassa vaikkapa virolaisille Seemnemaailm-sivuille. Sieltä löytyykin sitten vaatimattomat toista tuhatta tomaattilajiketta, ei pystynyt laskemaan, eipä lopu ihan heti kesken!

Mutta takaisin näihin minun listaamiini lajikkeisiin.

Näistä lajikkeista niihin, joita olen itse kokeillut, laitoin linkin juttuuni, jossa kerron kokemuksiani niistä. Muutaman suosikkilajikkeeni perään pistin hymiön.

Ja vielä rastin tai kaksi sellaisten perään, joissa olisi jotain erityisen houkuttelevaa kokeiltavaksi.

Laitoin myös muutamia mainintoja, jos lajikkeeseen liittyy jotain erityistä, esim. poikkeuksellinen väri.

Onko sinulla tiedossa vielä jokin muu tomaattilajike? Jos, niin laita siitä mielellään kommentti, niin voin sitten lisätä mukaan listalle.

Toivottavasti listalta ei löydy pahemmin kirjoitus- tai muita virheitä, osa nimistä kun on vähän monimutkaisia. Sitä en merkannut, mitkä lajikkeista on F1-hybridejä (paitsi lopuksi muutamiin), sen voisin vielä jossain vaiheessa lisätä.


Runkotomaatteja

Ailsa craig
Alaskan Fancy
Artisano luumutomaatti
Beta 
Black Krim, tumman ruskeanpunainen
Black plum
Black Prince, mahonginruskea
Black russian
Brandywine
Bärnsten
Cal-J luumutomaatti
Canestrino di lucca X
Citrina X keltainen 
Costeluto Genovese
Cream sausage, luumutomaatti keltainen
Dina
Erk
Gemini - tanskan viennin seuraaja
Geo 12 Glacier
Golden Queen
Golden sunrise :)
Goldie
Green zebra, vihreä 
Harzfeuer X
Hildares X
Indigo rose, hyvin tumma
Japanese black trifele 
Kakao, ruskeanpunainen
Katja
Maike, F1
Matina
Moneymaker
Nyagous
Orange Queen
Orange slice
Oxheart, sydämnemuotoinen, kulttuuriperintö vuodelta 1925
Paola XX erittäin aikainen ja taudinkestävä, sanottu parhaaksi perustomaatiksi!
Pink treat
Polbig, F1
Principe borghese, luumutomaatti
Promyk X
Purple calabash, ei erityisen satoisa
Quadro
Rio fuego, luumutomaatti
Roma
Ruthje X
Selandia
Shirley
Sibirjak
Stupice
Supermarzano luumutomaatti
Tanskan vienti
Teta de Venus
Tigerella :) raidallinen
Valencia
Vilja
Virgilio
Yellow Perfection, keltainen
Zloty Ozarowski, oranssinkeltainen


Pensastomaatteja

Amateur
Bellstar
Ida gold
Outdoor girl
Red alert
Taxi X keltainen


Kirsikkatomaatteja

Bajaja
Black cherry, tumma
Brown berry, tumma
Celano X, F1
Cello X, miniluumutomaatti
Cereza amarilla :)
Cerrola
Chadwick
Gardenberry
Gardeners delight
Golden bumble bee
Green envy, vihreä
Greenkiwi, vihreä
Hundreds & thousands
Ildi
Indigo Kumquat, keltainen
Indigo pear drops, keltainen
Koralik X
Lipso
Little sun yellow, F1, keltainen
Lizzano
Losetto, amppelitomaatti
Maskotka
Microbel
Minibel
Ola polka, keltainen
Principe borghese, miniluumutomaatti
Red pear
Red profusion, näyttävä amppelitomaatti X
Red rubin, F1
Romello X, miniluumutomaatti
Rosella X
Santeramo, miniluumu
Snowberry, keltainen
Sungold
Sweet aperitif X
Sweet million
Tiny tim
Tomastic
Trixi
Tumbler
Tumbling Tom red, amppelitomaatti
Tumbling Tom yellow, amppelitomaatti keltainen
Viinimarjatomaatti
Venus, F1, oranssi, hyvä taudinkestävyys
Vilma, F1
Whippersnapper X
Yellow mimi, keltainen
Yellow pearshaped, keltainen
Yellow submarine, keltainen
Zuckertarube


Pihvitomaatteja

Ananas, keltainen
Aunt Ruby´s German green, vihreä, kulttuuriperintö 1800-luvulta
Big daddy
Brandywine
Buffalosteak
Great white, vaaleankeltainen
Härän sydän
Lemon boy, F1, keltainen
Marmande
Purple calabash, tumma
Vintage wine, raidallinen X
Virgilio
White beefsteak, vaaleankeltainen
White wonder, vaaleankeltainen

Tomaateilta latvat nurin!

Vaikkakin tärkeä, niin tämä on minulle myös aina jotenkin vähän surumielinen kasvien hoitotoimenpide. Eli viimeistään näin heinä-elokuun vaihteessa on syytä katkaista lämmittämättömässä kasvihuoneessa kasvavien tomaattien latvukset.

Tilanne ennen latvan katkaisemista. Katkaistava latva on varsin pieni,
se näkyy aikalailla kuvan keskellä nuppurykelmän oikealla puolella
kahden ylimmän,  oikealle osoittavan
lehden välissä.

Näin kasvit eivät enää jatka pituuskasvuaan ja uusien kukkaterttujen tuottamista, vaan keskittyvät kypsyttämään jo kasvamassa olevat tomaatinalut.

Tässä vaiheessa tomaattini ovat yleensä ehtineet kasvattamaan 6-8 kukkaterttua, joissa olevat tomaatinalut ehtivät varttua täyteen kokoonsa ennen talvea.

Katkaistava latva on yleensä hyvin pieni. Se löytyy seuraamalla tomaatin vartta ylimpien, vähän kookkaampien kukkanuppujen yläpuolelta. Ylimmän, vielä nupuillaan olevan kukkatertun yläpuolelle kannattaa jättää lehti tai kaksi, ja katkaista latva tämän yläpuolelta.

Kaikkein kätevimmin latva katkeaa peukalonkynnellä. 

Yleensä katkaistavassa latvanpalassa on vain pari minimaalisen pientä lehdenalkua sekä mahdollisesti juuri ja juuri silmin havaittavia pikkunuppuja.

Latvusten katkaisulla on yllättävän iso vaikutus. Vielä vihreiden tomaatinalkujen kehityksessä tapahtuu huikea muutos; ne alkavat kasvaa ja kypsyä aivan silmissä, kun kasvin energia ei enää mene uusien versojen kasvattamiseen.

Vielä tilanne latvan katkaisun jälkeen.

Joskus olen katkaissut jonkin tomaatintaimen latvan jo huomattavasti aiemminkin, täten on mahdollista saada tomaatteja jo hiukan varhaisemmin. Toki se sitten toisaalta verottaa tämän yksilön tuottaman sadon määrää.

Latvojen katkaisun jälkeen tomaatit alkavat yleensä tehtailla ennätysmäärin varkaita; ne yrittävät siis kaikin keinoin jatkaa kasvamistaan. Tässä vaiheessa kannatta siis olla erityisen tarkkana myös varkaiden poistamisen kanssa.

Lopuksi vielä yksi kuva kasvihuoneen tämänhetkisestä "viidakosta", mistä
kovasti odotellaan vielä vihreiden tomaattien kypsymistä.

Vaikka latvusten katkaisu on ihan olennainen asia, ja sillä on positiivinen vaikutus, niin tunnen siihen sisältyvän myös jonkinlaista luopumista.

Se on minulle myös ensimmäinen kesän päättymisen symboli, ja siksi siihen liittyy vähän haikeuttakin.

Tässä vielä linkki toiseen juttuuni, jossa kerron vähän tarkemmin noista varkaista.

Tämä tomaattiniksi menee ehdottomasti kokeiluun!

Löysin mainiosta Sonja Lumpeen Tomaatti!-kirjasta minulle aivan uuden, tomaatinkasvatukseen liittyvän niksin. Tämän pitäisi auttaa ruton torjunnassa, mikä onkin yksi suurimpia ongelmiani tomaatinkasvatuksessa.

Jos siihen on tällainen ainakin "puoli-luomu" torjuntakeino, niin sehän olisi vallan loistavaa!

Tämä torjunta-aine on vähän tutumpi muista yhteyksistä; se on Aspiriini eli asetyylisalisyylihappo. Yksi Aspiriinitabletti jauhetaan ja liuotetaan neljään litraan vettä. Tuota vettä ruiskutetaan tomaatin lehdille aamupäivällä, jotta lehdistö ehtii kuivahtaa illaksi.

Ruiskutus tulee tehdä muutaman viikon välein kasvukauden aikana.

Tämä niksi menee ehdottomasti kokeiluun tänä kesänä! Jos vaikka testaisi nyt ensin niin, että ruiskuttaisi vain kasvihuoneen toiseen puoliskoon, niin voisi sitten tehdä vertailua, onko havaittavissa eroa.

Sitä en tiedä, voisiko tuosta käsittelystä olla jotain haittaa? Tuskin Aspiriini kuitenkaan tomaatteihin siirtyy. Tai jos vähän siirtyisikin, niin sittenhän tomaatit torjuisivat päänsärkyäkin ;) Ja aspiriinillahan taitaa olla toinenkin suotuisa vaikutus, sitähän pidetään suorastaan ihmelääkkeenä, joka voi ehkäistä monia sairauksia, kuten sydän- ja verenpainetautia.

Mutta jos se nyt ensi vaiheessa torjuisi tomaattiruttoa, niin sekin olisi vallan mainio asia.

Edit: jutusta poistettu vanha, jo päättynyt arvonta.

Lehtikaali - helpompaa kaalia ei ole!

Kaalinkasvatusta pidetään usein vähän vaikeana, ja sitä se osin onkin. Lehtikaali on tästä kuitenkin mukava poikkeus, lähinnä siksi, että lehtikaalit eivät ole läheskään niin herkkiä erilaisille tuholaisille kuin muut kaalit. Jos siis haluaisit kokeilla kaalikasvatusta, kannattaa aloittaa juuri lehtikaalilla.

En olekaan vähään aikaan kirjoittanut näitä vinkkejä erilaisten hyöty- ja muiden kasvien kasvattamiseen, joten tässä nyt jälleen pitkästä aikaa yksi.

Sain innoituksen tähän kun lykkäsin hiljattain multaan minulle kokonaan uuden tuttavuuden, upean mustanpuhuvan mustakaalin eli palmukaalin siemeniä.

Mustakaali on yksi lehtikaaleista, jotka ovat tulleet nyt kovin suosituiksi ennen muuta hyvän ravintoarvonsa ja varmaan myös osin juuri helpon viljeltävyytensä ansiosta.

Lehtikaalit ovat myös kiitollisia erittäin pitkän satokautensa vuoksi; ne eivät pane pahakseen syyskylmiä, satoa voi kerätä aina talven tuloon saakka. Oikeastaan ne vain paranevat pienestä pakkasen puraisusta.

Edessä "tavallista" lehtikaalia, taaempana mustakaaleja.

Lehtikaalit ovat myös näyttävän näköisiä ja kauniita katsella, ne toimivat siis myös koristekasveina, joista saa kaupan päälle syötävää satoa.

Esikasvatuksella hyvä startti
Kuten muutkin kaalit, myös lehtikaalintaimet kannattaa aina esikasvattaa, niin ne pääsevät hyvään kasvun alkuun.

Kaalintaimet eivät kuitenkaan vaadi kovin pitkää esikasvatusta, ne ehtii hyvin kylvää sisälle vielä näin huhti-toukokuun vaihteessa. Kaalit eivät ole erityisen kylmänarkoja, joten ne voi myös viedä ulos jo kohtalaisen varhain.

Erilaisia lajikkeita
Lehtikaalia löytyy useammanlaisia lajikkeita. Ehkä hauskinta on, tai ainakin hauskimman näköistä, kun kasvattaa useampaa erilaista lajiketta, vaikkapa perinteistä syvänvihreää ja röpelöreunaista, herkullisen makuista tummaa palmukaalia sekä kauniin purppuranpunertavaa lajiketta.

Useimpia kaalilajeja ei voi tuholaisongelman takia kasvataa ainakaan luomuviljeltynä muuten kuin tarkasti harson alle suojattuina. Lehtikaali tekee tässä kuitenkin poikkeuksen. Se saa yleensä kasvaa niin rauhassa tuholaisilta, ettei harson käyttäminen ole aivan välttämätöntä. Eipä siitä tosin mitään haittaakaan ole, mitä nyt tietysti piilottaa kauniit kaalit näkyvistä.

Ainakin alkukesästä on kuitenkin viisasta suojata nuoret taimet varmuuden vuoksi harson alle.

Kaunis lehtikaalimaa Rosendalin puutarhassa Tukholmassa.

Riittävästi ravinteita, tasaisesti vettä
Yleensä ottaen kaalit tarvitsevat runsaasti ravinteita. Lehtikaali on kuitenkin tässäkin suhteessa vähän vaatimattomampi, se pärjää vähän vähemmilläkin ravinteilla.

Lehtikaalitkin tykkäävät kompostista kuten muutkin kaalit, sitä kannattaa laittaa istutuskuoppiin kunnon kourallinen, lisäksi vielä pieni määrä rakeista luomulannoitetta.

Kesän mittaan tarjotaan kastelujen mukana vähän lisälannoitetta.

Myös tuhka sopii kaaleille, tuhkan ripottelu maan pintaan torjuu myös osaltaan tuholaisia. Yleensä ripotan aina kaalintaimien istutuksen yhteydessä niiden juurelle saman tien hiukan tuhkaa. Tämän voi vielä toistaa myöhemmin.

Ruoaksi sellaisenaan, kypsennettynä ja kuivattuna
Lehtikaalista voi alkaa kerätä satoa pikkuhiljaa, kun lehtiruusuke on varttunut vähintään puolen metrin mittaan. Sadonkorjuu aloitetaan alimmista lehdistä.

Lehtikaali on ruoanlaitossa hyvin monikäyttöistä; silputtuja lehtiä voi ripotella tuoreena esimerkiksi salaatin joukkoon.

Se sopii hyvin myös erilaisiin muhennoksiin, pataruokiin, risottoihin ja muihin vastaaviin antamaan makua ja väriä sekä parantamaan ravintoarvoa.

Jos lehtikaalisatoa tulee enemmän kuin pystyy tuoreena käyttämään, lehdet on helppo kuivattaa talven varalle ja säilöä tiiviissä purkeissa. Kuivattua lehtikaalimurskaa voi ripotella ruokaan kuin ruokaan, vaikkapa erilaisiin taikinoihin, esim. leipä- ja lettutaikinoihin sekä vaikkapa lihapullamassaan.

Yksi herkku on lehtikaalisipsit, jotka valmistetaan paahtamalla öljyllä sipaistut lehdet uunissa, netistä löytyy runsaasti ohjeita.

Oletko sinä tehnyt tuttavuutta lehtikaalin kanssa?

Jos haluat kokeilla vähän haastavampaa kaalinkasvatusta, voit lukea toisen juttuni parsakaalin kasvattamisesta.

Olethan huomannut myös muut eri kasvilajien kasvattamisesta kertovat juttuni, joihin löytyy linkit blogini oikeasta reunasta, laitan linkit niihin vielä tähänkin:
Maa-artisokka
Hajuherne
Juuriselleri
Maissi
Parsa
Porkkana
Talvivalkosipuli
Tomaatti

Mitähän uutuuksia sitä kokeilisi?

Tähän aikaan vuodesta sydän sykkii monenlaisille puutarhajutuille, myös erilaisten uutuuksien kokeilemiselle.

Vanhat tutut ja hyväksi havaitut kasvit ovat toki tärkeä kivijalka, mutta aina on myös kiva kokeilla mausteeksi ripaus jotain uutta. Tänä vuonna minulla on tässä joukossa ainakin kaksi kasvia, joihin molempiin törmäsin ulkomaanreissuilla viime vuonna.

Toinen on niin kovin trendikkään lehtikaalin yksi alatyyppi, mustakaali. Ihastelin upean näköisiä mustakaaleja viime syksyisellä Tukholman-matkallani ihanassa Rosendalin puutarhassa Djurgårdenin saarella.

Mustakaalia ja muita lehtikaaleja Rosendalin puutarhan viljelyksillä
ihanan kesäisenä sadonkorjuutapahtuma-päivänä viime syyskuussa.

Mustakaali on kasvina todella kaunis, sen mustanpuhuva väri on hyvin erikoinen. Kauniinmuotoiset ehytreunaiset lehdet muodostavat palmua muistuttavan latvuksen, minkä vuoksi kasvia kutsutaankin myös palmukaaliksi.

Perinteisen lehtikaalin suhteen minulla on käynyt niin, että kasvatin sitä runsain määrin jo aikanaan viime vuosituhannen puolella, siis paljon ennen kuin se nousi nykyiseen suosioonsa. Silloin pääsin jo kyllästymään koko kasviin, kun käytin sitä vähän joka ruoassa niin tuoreena, kypsennettynä kuin kuivattunakin. Lehtikaalin lehdet ovat minun makuuni vähän ikävän karheita, niihin verrattuna mustakaali on huomattavasti pehmeälehtisempi. Innolla siis odotan tämän varsin koristeellisen uutuuden kasvua :)
Mustakaalia käytetään muuten paljon italialaisessa keittiössä, sekin kuulostaa lupaavalta!

Ja se toinen, se on sievä kukka, jonka tapasin viime kesänä Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa. Se oli aika pieni ja vähän vaatimatonkin, kasvoi villinä ja vapaana pitkin poikin puutarhaa; nurmikoiden reunamilla ja kiveysten väleissä.

Kyseessä on aika pienikukkainen unikko, jonka kukat ovat hyvin poikkeuksellisen värisiä, kauniin murretun oransseja. Osa kukista oli jo ehtinyt muodostaa siemenkotia, ja niinpä napsin vähän talteen noita pienenpieniä siemeniä.

Harmi kyllä en innostuksissani tullut ottaneeksi lainkaan kuvaa noista kukkasista. Niinpä laitan tähän kuvitukseksi muutaman muun kuvan viehättävästä Tallinnan kasvitieteellisestä. Jospa ensi kesänä saisi sitten kuvattua tämän unikon omassa pihassa :)

Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan tunnelmaa.

Nyt vain toivotaan, että niin mustakaalin kuin unikon siemenet itävät ja viihtyisivät myös meikäläisellä maaperällä.