torstai 4. toukokuuta 2023

Lisää kasvilöytöjä ja leikkuuhommaa

Ainakin vielä yksi kiva kasvilöytö tuli vastaan uudessa puutarhassa. Maasta puskee esiin runsaanlaisesti pieniä, teräväkärkisiä piippoja. Ensimmäisenä tuli mieleeni, voisivatko olla kieloja?


Puutarhuriystävämme tuli käymään ja vahvisti lajinmääritykseni, kyllä, kieloja ovat. Se onkin oikein mukava juttu. Toivottavasti en onnistu tuhoamaan niitä raivatessani pihaa rikkaruohoista. Kielo on kyllä myös hyvin sitkeä kasvi, joten toivotaan, että pärjäävät. 

Tuo ystävä teki myös toisen lajimäärityksen. Pihan takareunan suuret pensaat tai pikkupuut eivät olekaan sireenejä kuten olin kuvitellut, vaan mongolianvaahteroita. Siis lisää vaahteraa, pahus. Täytyy nyt tämä ensimmäinen kesä makustella niitä, ja katsoa sitten, vaihtaisiko nuo jossain kohtaa sireeneihin.

Riippahernepuiden leikkuu

Nyt kun Between ystävällisesti kertoi  kommentissaan etupihallamme kasvavien pikkupuiden lajin, riippahernepuu, saatoin katsoa niiden leikkuuohjeen ja ryhtyä saksimaan.

Jouduin huomaamaan, että puita ei varmaan vähään aikaan ole leikattu, ei ainakaan oikeaoppisesti.

Juurilla kasvoi runsaasti sivuversoja, ne oli helppo napsia nopsasti pois. 


Kyytiä riippahernepuiden sivuversoille.

Latvuksien kanssa olikin vähän haastavampaa, miten saada ne leikattua oikeaoppisesti sateenvarjon malliin?

Toisesta puusta myös huomasin, että latvus olikin harmillisesti haljennut leikkaamattomuuden tai vääränlaisen leikkuun vuoksi.

Tähän tarvittiin jo avuksi oikeaa puutarhuria 😊 Kutsuin siis tuttavamme paikalle kertomaan, mitä tuolle kannattaisi tehdä, tai voiko sen pelastamista edes yrittää?

Puutarhurituttava ei yllättäen ollut lainkaan huolissaan halkeamasta. Kun se ei ollut läpi puun, niin voi hänen mukaansa antaa vain olla, korkeintaan voisi yrittää teipata joustavalla teipillä.

Halkeama, josta puutarhurituttavan mielestä ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan.

Omat leikkuuni saivat hyväksynnän, latvuksille ei tarvinnut tehdä enää mitään. 

Tuttava antoi myös vinkin, että talon vieressä, turhan lähellä seinää kasvavat vuorenkilvet voisi siirtää kauemmas etupihan toiseen reunaan, missä on pieni viettävä rinne. Siitä on hiljattain poistettu kurtturuusut, eikä siinä kasva tällä hetkellä mitään.

Oikealla näkyvät vuorenkilvet voisi siirtää takana portaiden vieressä näkyvään rinteeseen.

Tämä oli mielestäni loistava neuvo, vuorenkilvet varmasti viihtyisivät rinteessä hyvin. Näin saisin ne myös vähän kauemmas talosta ja voisin istuttaa lähemmäs jotain kivempia kasveja - vaikka ne kylmänkukat, jotka juuri ostin Virosta 😊 

4 kommenttia :

  1. Tuo puiden leikkaus on varsinainen taitolaji. Omia puitani en ole edes päässyt katsomaan. Ovat handen takana vielä. Rusakko söi puita verkon yli. Meillä oli metri lunta ja kanaverkko ei yltänyt tarpeeksi ylös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, se on ihan oma taiteenlajinsa, josta en ihan kauheasti ymmärrä. Puutarhurituttavakin kauhisteli sitä, miten oli leikannut aroniat ja nuo mongolianvaahterat 😂 Kun halusin jättää vähän näkösuojaksi naapureihin päin. Toisaalta mietin, onko pakko tehdä niin "oikeaoppisesti" niin kauan, jos kasvit kuitenkin pysyvät hengissä. Taiteellinen vapaus 😊
      Haastavaa on välillä puiden kasvatus, toivottavasti omasi on selvinneet!

      Poista
  2. Kielot leviävät ajan mittaan voimakkaasti perenamaihinkin eli kannattaa seurata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kun varoitit HennaMar, täytyy yrittää pitää kurissa! Aika tehokkaasti levinneiltä vaikuttavat jo nyt.

      Poista

Kiva kun kävit, tulethan toistekin!
Ja laitathan mieluusti kommenttia,
jos sinulla on mielessä toiveita tai muuta blogini suhteen!