Pepi näyttää vielä kukkivan tänä vuonna poikkeuksellisen runsaasti. Olen huomannut monen muunkin postanneen tänä vuonna mahtavista Pepin kukkapilvistä.
 |
| Ihanasti kukkii Pepi, tulee varmasti taas runsas päärynäsato. |
Toisaalta, minun on ollut vaikea keksiä syksyisin käyttöä Pepin tuottamalle suurelle päärynävuorelle, joten tämä hieman lievittää kaipaustani.
Jonkin verran päärynöitä on tullut syötyä tuoreina, muttei määräänsä enempää. Juuri jouduin heittämään asuntoa tyhjentäessäni pois vuosikausia vanhoja päärynähillokkeita 🙁 Ei vain ole tullut käytettyä.
Paras tapa, minkä päärynöiden säilömiseen olen keksinyt, on kuivaaminen. Ehkä juuri noita herkullisia kuivattuja Pepi-siivuja voi vähän jäädä ikävä.
 |
| Parsaa pukkaa. |
Toinen samanlainen lievän kaipauksen kasvi on vuosikymmeniä vanha parsa, joka kasvaa kasvihuoneen ulkopuolella.
Parsa on kaunis, erittäin kestävä ja mukava kasvi, joka tuottaa satoa keväällä, kun puutarhasta ei ole saatavilla juuri muuta. Ilman omaa parsaakin kyllä varmasti selviää 😊
Myös puutarhavadelmia saatan tulla kaipaamaan. Niiden korvikkeeksi voi onneksi poimia luonnonvadelmia.
Sen sijaan kahta isoa kirsikkapuuta ei juuri tule ikävä. Korkeiden kirsikkapuiden sadon suojaaminen linnuilta on ollut varsin hankalaa, kuin myös kirsikoiden poimiminen. En ole keksinyt myöskään niille kovin järkevää käyttöä.
 |
| Näitä kirsikkapuita en jää suuremmin kaipailemaan, niin ainakin luulisin 😊 |
Aika aikaansa kutakin. Nyt puhaltavat uudet tuulet, olen innoissani siitä, että pääsen istuttamaan rivaripihaan muutaman luumupuun, sillä niitä minulla ei ole aiemmin ollut. Jotain vanhaa pitää jättää taakse, jotta myös uudelle tulee tilaa!
Nyt tuli myös mieleen, että muuttaminen on oikeastaan ainoa keino saada vaihdettua puutarhan hedelmälajeja - jos puutarha on jo niin täynnä, ettei sinne mahdu enää uusia puita. Eihän sitä kerran istutettua puuta voi poiskaan hävittää uusien puiden tieltä.
#päärynäpuu #runsassatoinen #Pepi #päärynä #säilöntä #säilöminen #hedelmäpuu
Heippa. Olen harkinnut kirsikkapuun hankkimista pienelle rivaripihalleni, mutta postauksesi sai miettimään kannattaako. Tuoreinahan ne ovat kyllä herkullisia, mutta jääkö niistä tosiaan mitään syötäväksi jos niitä ei linnuilta suojaa? Oliko sinulla mitä kirsikkaa? Itse miettinyt makeakirsikkaa esim Stellaa. Montakohan kesää kestää ennen kuin satoa tulisi?
VastaaPoistaHei, toivottavasti en säikäyttänyt sinua liikaa, kyllä nämä kirsikkapuut ovat olleet omalla tavallaan ihan mukavia. Lajike on Huvimajan kuulasmarja, jota luonnehditaan makeahkoksi. Ei maku kuitenkaan vedä vertaa kaupan kirsikoille jotka ovat suurta herkkuani. Makeakirsikka voisi olla lajikkeena parempi. Puut ovat 10-vuotiaita, ne ovat tuottaneet satoa jo useamman vuoden. Kannattaa varautua siihen, että marjat joutuu suojaamaan lintuverkolla.
VastaaPoistaOlen itse aika nopea kyllästymään asioihin, ehkä tässä on ennen muuta kyse siitä. Minulle olisi varmaan paras puu, joka tuottaisi vähän luumuja, hiukan kirsikoita sekä muutaman päärynän ja omenan - tai eri vuosina eri lajeja 😀 Kenties tällainenkin joskus mahdollistuu 😀