Huonekasveissa minulle on tärkeintä ennen muuta kasvin tarina, se mistä kasvi on peräisin. Niinhän sitä kai sanotaankin, että kasvien pistokkaat pitäisi varastaa, jotta kasvit kukoistavat paremmin :) Onko sinulla tapana napsia pistokkaita?
Minusta on myös mukavaa, jos kasvissa on joku erityinen "juju", joko niin että kasvattamisessa on jotain erityistä haastetta tai joku muu juttu. Ihan joku perus-rönsylilja tai kultaköynnös eivät oikein kuulu minun suosikkeihini. Ja myös, koska siivoaminen ei kuulu lempiharrastuksiini, on kiva, jos kasvit eivät ole ihan kamalia pölynkerääjiä - ei tule meinaan meikäläisen suihkuteltua niitä turhan usein.
Muutoinkin huonekasvien hoito on minulla aika suurpiirteistä; vettä aina silloin tällöin kun sattuu muistamaan, lannoitteita tuskin koskaan, eikä multiakaan tule vaihdettua turhan usein. Niinpä minulle onkin valikoitunut tällaisia varsin vaatimattomia, vähemmälläkin hoidolla selviäviä lajeja.
Tässäpä muutamia meikäläiseltä löytyviä huonekasveja. Kasveja näyttääkin olevan sen verran montaa sorttia, että jaan tämän postauksen kahteen osaan. Tässä näin ensi alkuun vähän jouluisempia juttuja, seuraavassa postauksessa sitten vähän muita kasveja.
Perhoskämmeköitä
on vähän liiankin kanssa, niitä tarttuu aina mukaan jostain tarjouksesta, aina joku uuden värinen.
Ihan kivoja, vähään tyytyviä "peruskasveja", jotka aina silloin tällöin innostuvat kukkimaankin.
Tämä pari vuotta vanha huonekuusi
on yksi suosikkejani. Tuntuu mukavan vaatimattomalta, ja on kauniin vehreä ympäri vuoden. Olen iloinen siitä, että on tullut tämä hankittua.
Jouluisin huonekuusi saa ylleen vähän bling-blingiä. Ehkä joskus sitten kun se kasvaa isommaksi, se voisi hoitaa jopa joulukuusen (tai -männyn :) virkaa.
Tämän joulukaktuksen pistokas
on myös peräisin sukulaisilta. Tai oikeastaan olen istuttanut tähän samaan ruukkuun kaksi eri joulukaktusta. Taaempana olevan isompilehtisen pitäisi oleman valkokukkainen.
Tuossa edessä kasvaa vielä pienenä tuollainen kapealehtinen versio, jonka kukan väristä minulla ei ole tietoa. Se on siis yllätys, kun alkaa joskus aikanaan kukkia. Olisi toki hauskaa, jos vaikka väri olisi eri kuin tuon toisen.
Joulukaktuksen pistokkaat muuten juurtuvat myös tosihelposti.
"Ruotsinkruunu"
Tämän omasta mielestäni viehättävän kruunun hankin muistoksi viimekeväisiltä Nordiska Trädgårdar -messuilta Tukholmasta. Muistuttaa mukavasti tuosta ihanasta reissusta upeaan messutapahtumaan (on muuten tänä keväänä 21.-24.4...).
Kruunussa kasvoi valmiiksi tuollainen pienilehtinen pennimuori-tyyppinen kasvi. Kruunu on minulle kuitenkin huomattavasti merkityksellisempi kuin tuo kasvi.
Vasta nyt kun aloin valokuvaamaan tuota, huomasin, että kasviin olikin yllättäin ilmestynyt tuollaiset pienet kukatkin, joskaan noilla ei nyt ole sen isompaa merkitystä.
Tajusin tässä vasta, että kukkien ruukkuihin minun ei ole tullut juuri panostettua. Itse asiassa havaitsin sen nyt, kun aloin ottaa näitä blogikuvia, että onpahan harvinaisen sekalaista seurakuntaa. Toisaalta, myös joillain noista ruukuista on joku tarina, ja siksi juuri se ruukku on saanut jäädä. Ehkä niistäkin voisi joskus erikseen kirjoittaa.
Tässä myös linkki, josta pääset jutun jatko-osaan.
Minulta löytyy huonekasveja jos jonkunlaista, mutta ehkä eniten niistä ilahduttavat sukulaisilta otetuista pistokkaista kasvatetut perus kultaköynnökset, traakkipuu ja viirivehka, jotka muistuttavat niiden antajastaan. Ja lemppareihini lukeutuvat myös pimeimpään vuodenaikaan kukkivat sant pauliat ja soihtuköynnökset. Huonekasvieni hoito on kyllä aika epäsäännöllistä: kastelua aina silloin kun huomaan jonkun kasvin lurpottavan lehtiään ja mullanvaihtoakaan ei ihan joka vuosi, muuten saavat pärjäillä ilman sen kummempaa hyysäystä. Ruukkuina on aika paljon kaikenlaisia, mitä on sattunut istutushetkellä löytymään.
VastaaPoistaHyvää ja rehevää uutta vuotta sinulle.
Kivoja kasveja sinullakin Puutarhamyyrä! Ja hoitokin tuntuu olevan tuollaista sopivan huoletonta kuten meikäläiselläkin. Itse asiassa olen myös sitä mieltä, että kasvit myös varmaan tottuvat hoito-oloihinsa; jos vaikka vettä tulee vähän harvemmin, niin nuo oppivat pärjäämään sillä.
PoistaHauska myös kuulla, että sinullekin ovat tärkeitä sukulaisilta peräisin olevat pistokaskasvit :)
Oikein hyvää uutta (kasvi)vuotta sinulle myös!
Täytyy myöntää, että olen pistokasvaras, niitä on tarttunut mukaan mm. työpaikoilta. Minusta on mukavaa muistella, mistä mikin kasvi on peräisin, jotenkin on eri juttu kuin kaupasta ostettu. Mullakin on muutaman vuoden ikäinen huonekuusi, on yksi lemppareista. Mukavaa uutta vuotta!
VastaaPoistaHauska kuulla, että teillä muillakin tarttuu pistokkaita matkaan, ja mitä erilaisimmista paikoista...:) Kerron myös seuraavassa postauksessa yhden pistokkaani tarinan.
PoistaHyvää uutta vuotta sinulle myös Gitta!
Pistokkaista kasvattaminen on hauskaa, aina on se jännitysmomentti että onnistuukohan tämä ja sitten se ilo, kun (jos) onnistuu.
VastaaPoistaOma lempparini on papyrus, joka tosin odottelee uutta pistokaskasvatuskautta kotimaassa.
Hyvää uutta vuotta sinulle, Kerttuli!
Papyrus kuulostaa haastavalta! Ihan kuin minulla olisi sellainen joskus ollut, mutta on kuolla kupsahtanut. Sinulla taitaa olla enemmänkin viherpeukaloa ;)
PoistaUudet vuodet sinne myös, barbajovis!
Talviaika olisi aika ankeaa ellei ruukkukasveja olisi. Olen myös laittanut erivärisiä joulukaktuksia samaan ruukkuun, kukkivat vähän eri aikaan mutta on kivannäköistä. Ruukkuihin olen myös viime vuosina kiinnittänyt vähän enemmän huomiota ja olen joitakin vanhoja ruukkuja päällystänyt mosaiikilla (löytyy toisesta bolgistani: oma verstas). Ensimmäinen siemenluettelo jo tuli postilaatikkoon joten haaveilu voi taas alkaa....:) Hyvää Uutta Vuotta 2016.
VastaaPoistaKiva ajatus, Alisa, että ruukkukasvit ikäänkuin auttavat meidät puutarhurit talven yli :)
PoistaHauska myös kuulla, että sinullakin on erilaisia joulukaktuksia samassa ruukussa, se on kiva idea! Voi kun odotan, että nuo varttuvat ja alkavat kukkia. Hyvää uutta vuotta sinullekin!
Tosi hyvää tätä vuotta! Minua on peloteltu huonekuusen kranttuisuudesta, tuo sinun näyttää kyllä onnellisen elävältä ja kauniilta. Pitäisiköhän uskaltautua kokeilemaan sitä? Ulkonäkö kun olisi juuri tuota sinun kuvailemaasi mukavan vaatimaton ja vehreä, joka kelpaisi minulle hyvin.
VastaaPoistaSini K.
Kasvihormoni-blogista
Oikein hyvää alkanutta vuotta sinullekin Sini! Kannattaa varmasti kokeilla huonekuusta, eipä siinä paljon menetäkään. Monenlaista on meikäläiselläkin tullut kokeiltua, ja aina välillä tulee näitä onnistuneitakin :)
PoistaHuonekuusi on tosiaan edelleen yllättäin yhtä edustava "kuin kaupassa". Gitta myös tuolla aiemmin kertoi onnistuneensa huonekuuseen kanssa. En tiedä, onko vaikutusta sillä, että talomme on pääosin puulämmitteinen vanha hirsitalo. Kannattaa joka tapauksessa yrittää, huonekuusi on kiva ja aika perinteinenkin kasvi.