Tässä jutun jatkoksi vähän lisää kasveja. Piti tässä välissä myös oikein tehdä vähän tilannekartoitusta; huomasin että yhteensä 16 erilaisesta kasvistani pistokkaina pöllittyjä on tällä hetkellä vain kaksi - yllättävän heikosti, joskus on ollut paremminkin :) Tässä nyt heti ensimmäisenä toinen noista pistokaskasveista:
Kissus - perushelppo ja -ihana
Kissukseni alkuperään liittyy mukava tarina: vanhan rautatieasemamme odotushallissa kasvoi aikanaan tosikomea kissus, jota ihailin aina aamuisin junaa odottaessani.
Sittemmin asemalle kävi niin kuin monelle muullekin; se suljettiin. Tätä ennen kerkisin kuitenkin nappaamaan kissuksesta pistokkaan, joka kukoistaa nyt kotonamme ja muistuttaa hauskasti tuosta vanhasta asemasta.
Monen kasvin kohdalla tuntuu muuten olevan samoin kuin kissuksen; jokainen pistokas ei välttämättä lähde juurtumaan. Tämän vuoksi pistokkaita kannattaa laittaa useampia, yleensä niistä ainakin joku lähtee kasvattamaan juuria.
Tällaisista "arvokasveista" olen myös varmuudeksi kasvattanut toisenkin yksilön, jos toinen sattuisi jotenkin tuhotumaan.
Suutarinkielosta
ei voi sanoa samaa kuin kissuksesta, että se olisi perushelppo.Kaikessa yksinkertaisuudessaan suutarinkielo olisi oikein ihana, mutta yrityksistä huolimatta en ole saanut sitä menestymään.
Minulle suutarinkielon tekee erityiseksi se, että se oli Kerttu-isoäitini mielikasveja. Ja kukoisti hänellä tietysti rehevänä kuin mikä.
Tästä olenkin kertonut blogini alkumetreillä, kun kerroin mistä nimimerkkini on peräisin. Tämän vuoksi haluan yrittää suutarinkieloa kasvattaa, vaikka vähän väkisin.
Edellinen suutarinkielo otti ja kuoli, tämä nykyinen taas jurottaa jatkuvasti suunnilleen samanlaisena - ei kasva, muttei taannukaan. Ehkä jonain päivänä ymmärrän suutarinkielon salaisuuden.
Orkideat ois kivoja...
mutteivät oikein laiskan puutarhurin kasveja - paitsi vähään tyytyväinen, mutta ihastuttava ludisia-orkidea.
Se on maaorkidea, jolla on hauskan raidalliset lehdet, ja joka intoutuu sydäntalvella kukkimaan kauniin valkoisin kukin.
Herttaisesta herttalyhtyköynnöksestä
tykkään tosipaljon, on niin herkkä kauniin harmaanvihertävine, sydämenmuotoisine lehtineen.
Niitä pitää aina olla muutama. Pistokkaat juurtuvat suht helposti, mutta köynnös kasvaa aika hitaasti, varmaankin siksi se on kaupoissa aika hintava.
Palmut ovat myös suosikkejani
Nekään eivät kuitenkaan tunnu olevan helpoimmasta päästä. Kasvin ikääntyessä lehdet tuppaavat aina väkisinkin ruskettumaan jostain kohtaa.
Tämä käpypalmu on nyt viihtynyt yllättävänkin hyvin.
Vuosien varrella on tullut kasvateltua mm. seuraavia huonekasveja, jotka eivät ole minulla oikein menestyneet: banaanipuu, kodinonni (pääsee aina jossain vaiheessa kuivahtamaan kunnolla) sekä monenlaiset palmut. Myös sulkasaniaiset ovat aika kivoja. Nekin menestyvät minulla hyvin niin kauan, kunnes sattuu ensimmäinen oikein kunnon kuivahtaminen kastelukertojen välillä.
Mitkä ovat sinun suosikki-viherkasvejasi?
Minulla oli vuosia sitten kissus. Todella helppo kasvi ja juurtui pitkistä versoistaan hanakasti. Jostain syystä se kuitenkin lopulta kuoli. En ymmärtänyt ottaa pistokasta ajoissa.
VastaaPoistaHuonekasveissa on usein linkki äiteihin, isoäiteihin, täteihin, pistokkaan nipsaisupaikkaan jne. On mukavaa, kun kasvilla on tarina, eikä se ole pelkkä markettipuska.
Olet oikeassa Riitta, kun jonkun kukkaikkunaa katsoo, eipä sitä heti arvaakaan, millaisia tarinoita kasveihin voi liittyä!
PoistaHarmi, että kissuksesi kuoli, joskus nuo kasvit ihan äkkiarvaamatta yllättävät näin. Eikä voi tietää, mikä kasville yhtäkkiä tuli - vanhuus? Täytyypä varmaan ottaa varuilta vielä lisää varataimia.
On kyllä kiva, kun on sellainenkin blogi, missä kerrotaan huonekasveistakin :) Hyvää alkanutta utta kukkaisvuotta :)
VastaaPoistaKiva postaus, kiitos tästä. Mukava kun on tietoa huonekasveistakin. Kaikkea hyvää sinulle tähän vuoteen!
VastaaPoistaKiitoksia teille, kiva kuulla, että huonekasvijutut ovat mieleisiä. Täytyy muistaa tämä jatkossakin!
VastaaPoistaKivoja huoneasveja taas sinulle. Itsellenikin oli joskus kissus, mutta sain sen tepettua johonkin, taisi olla kuivuuteen, en muista.
VastaaPoistaKäpypalmusta olen joskus haaveillut, mutta kaupoissa ne ovat olleet aika hintavia ja eipä minulla olisi tilaakaan oikeastaan yhdellekään uudelle huonekasville, sen verran on noita entisiäkin. Tuo ludisiakin on tosi hienon näköinen raidallisine lehtineen.
Tuo tilanpuute on kyllä ikuinen ongelma, varsinkin näin keväisin, kun syyhyttäisi hankkia kaikenlaista. No, ehkä se on hyvä, että joku vähän rajoittaa hankintoja :) Pian pitäisi löytyä tilaa vielä puutarhataimillekin.
PoistaIhana tuo herttalyhtyköynnös! <3
VastaaPoistaMeillä on tosi vähän huonekasveja. Meni vuosia,ennenkuin hankin ensimmäistäkään. Ne ei oiken menesty, kun on niin pienet ikkunat ja nekin ovat alhaalla. Kasvit ei saa valoa.
Mutta on meillä perhosorkideoita! Olen niitäkin huono hoitamaan, unohdan kastella niitä. Mutta ilmeisesti ne tykkäävät rääkkäämisestä!
Nyt olen hommannut muutaman kaktuksen. Olen aina niitä rakastanut! Katsotaan nyt, kuinka kauan pysyvät hengissä! ;)
Joo, eihän noi huonekasvit mikään välttämättömyys ole. Paljon on koteja, joissa niitä ei ole lainkaan. Ymmärrän hyvin, pääsee vähän helpommallakin.
PoistaMeillä oli aiemmin myös akvaario, nyt olen tosi helpottunut, kun sitä ei enää ole huolehdittavana.
Oliskohan minulla tuo tuonenkielo/suutarinkielo, sain taimen ystävältäni, joka oli ostanut sen eurolla marttojen kirppikseltä ja samanlainen orkideakin minulla on kuin sinulla. Tällä hetkellä eniten on posliinikukkia, nekin ystävältä perittyjä. Huonekuusi on hauska, vaikka viekin paljon tilaa.
VastaaPoistaHauska alkuperä tuolla suutarinkielollasi, oletko saanut sen kasvamaan? Olen myös ajatellut, voisiko noissa suutarinkieloissa olla jotain eroja, että joku kasvaa paremmin kuin toinen (selittelyä, miksi en onnistu yhtä hyvin kuin isoäitini...)
PoistaSamansorttinen kasvimaku siis meillä, paitsi posliinikukka on yksi niitä harvoja kasveja, mitä minulla ei ole (vielä) koskaan ollutkaan :)
Lempparihuonekasvini on lehtikaktus, erityisesti marraskuunkaktus. Tällä hetkellä hankintalistalla on soihtuköynnös. Muistan sen lapsuudestani, kuinka upeasti se kukki huoneessani.
VastaaPoistaJoo lehtikaktukset on kyllä kivoja. Itse olen tosiaan tottunut kutsumaan noitaa joulukaktuksiksi, vaikka voi olla, että nuo ovatkin jotain muuta. Saa nähdä, mihin aikaan intoutuvat kukkimaan!
PoistaThank you for essential article. Where else could anyone get that kind of
VastaaPoistainformation in such complete way of writing. Think of all the beauty still left around you and be happy, I stumbled onto your blog and read a few post. I like your style of writing