lauantai 10. joulukuuta 2022

Ylläriä yllärin perään

Kulunut syksy on tarjoillut sellaisen määrän yllätyskortteja, ettei oikein tiedä, mistä päästä niitä lähtisi avaamaan. Läheskään kaikista korteista en myöskään vielä tiedä, osoittautuvatko ne lopulta onnen vai epäonnen korteiksi.

Aloitetaan tuoreimmasta. Tällä hetkellä makoilen enimmäkseen sängynpohjalla, missä olen viettänyt jo viimeiset viikot. Osan ajasta sänky oli sairaalasänky.

Sairastuin myyräkuumeeseen! Varmasti tauti, johon sairastumisen mahdollisuus on mielessä monella puutarhoja kuopsuttelevalla tai muita ulkohommia tekevällä. Näin itsellänikin, ja taudin mahdollisuus tuli mieleeni heti ensioireista, korkea kuume, pahoinvointi ja järkyttävät kivut. Mikään näistä ei tuntunut mitenkään tavanomaiselta, vaan jotenkin hyvin poikkeukselliselta.

Pari vuorokautta ehdin sairastaa ennen kuin olo kävi niin sietämättömäksi, että oli pakko soittaa hätänumeroon. Siitä oli vielä pitkä tie ennen kuin olin lopulta päässyt sisään sairaalan ensiapuun. Ei sinne nykyään niin vain mennä.

Kun sairaalan ovet olivat viimein auenneet, olivat tutkimukset ja hoito kyllä ensiluokkaista. Muutaman sairaalavuorokauden jälkeen pääsin kotiin jatkamaan sairastamista. On kyllä ollut rajuin koskaan kokemani tauti, ja muutoinkin kamalinta mitä olen ikinä kokenut. Polttopuita epäilen vahvimmin tartunnanlähteeksi, sillä ulkotiloja siivotessani olen aina käyttänyt tehokkaita hengityssuojaimia.


Kohti uutta kotia!

Seuraava kortti ei ollut sinänsä yllätys, vaan ihan itse vedetty. Tosin tähänkin on sisältynyt erilaisia ylläreitä, pääsääntöisesti positiivisia sellaisia.

Olemme jo pidemmän aikaa raivailleet nurkkia, ja laittaneet nyt myyntiin asuntomme, jossa olemme viimeiset 30 v asustelleet!

Kaikki on käynyt lasten aikuistuttua ja muutettua kotoa vähän turhan isoksi ja aikaavieväksi. Koti itsessään, pihamaa, puutarha ja ennen kaikkea sadon määrä. Tänä vuonna on käynyt ensimmäistä kertaa niin, etten ehtinyt edes kerätä läheskään kaikkea puutarhan satoa, saati säilöä sitä.

Huomaan, että nyt lähemmäs 60 ikävuotta tullessani haluaisin vapaa-ajallani pyöriä vähän enemmän muuallakin kuin kotinurkissa - vaikkapa matkustella, valokuvata enemmän, harrastaa enemmän liikuntaa jne.

Vaan ei hätiä, puutarhabloggaamista tarkoitukseni ei silti ole lopettaa 🙂 Tässä kohtaa yllärikortti oli se, että vastaamme tupsahti muutaman kilometrin päästä aika ihana rivitaloasunto, jossa on pienenpieni piha ja ihana parveke. Odotan niin kovin innolla muuttoa uuteen asuntoon, muun muassa sitä, että saan viimein parvekkeen, josta olen iät ajat haaveillut 🙂

Siellä se odottaa
kesän saapumista... 😊 
Olen myös onnellinen tuosta pienestä pihasta. On ihana ajatus, että asuntoon kuuluu oma ulkotila, jossa voi askarrella ja puuhastella kaikenlaista pientä - ja tietysti myös harrastaa puutarhanhoitoa pienessä mitassa.

Haaveenani on jatkaa hyötykasvien kasvattamista edelleen, joskin mittakaava tulee pienenemään huomattavasti aiemmasta. 

Blogini luonne saattaa siis hieman muuttua siihen suuntaan, miten pieneltäkin pihalta ja parvekkeelta voi saada mahdollisimman runsaasti satoa. Odotan kovasti innolla noita kokeiluja. Oikeastaan huomaan olleeni jo jonkin aikaa matkalla tuohon suuntaan, sillä erilaiset kerrosviljelyratkaisut ovat innostaneet minua jo pidemmän aikaa.

Ehkä aikaa liikenee tulevaisuudessa paremmin myös muiden puutarhojen kiertelyyn, ja tulee enemmän juttua niistä. 

Muita yllärikortteja on ollut mm. äitini kuolema alkusyksystä ja kaikki siihen liittyvä suru-, selvittely- ja raivaustyö.

Tekemistä on siis todellakin riittänyt, ja sen vuoksi täällä on ollut hiljaisempaa. Eiköhän tämä tästä pikkuhiljaa, kunhan asiat alkavat vähitellen loksahtaa kohdilleen.

Loppuvuosi saisi kyllä mielellään mennä ilman uusia yllärikortteja 🙂

#myyrakuume #muutto #puutarha


6 kommenttia :

  1. Sinulle osui kokonainen pakallinen yllätyksiä.
    Toivottavasti olet jo pitkällä myyräkuumeesta toipumisessa. Eräs tuttavani kävi kuoleman porteilla myyräkuumeeseen sairastuttuaan eli vakavasta taudista on kyse.
    Onnea uudesta kodista. Sinulla on jännittävät ajat edessä. Osanotto myös äitisi poismenosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. Kiitos Between, kyllä on ollut nyt tosiaan melkoinen tapahtumatykitys. Kiitos myös kysymästä, kyllä alkaa nyt onneksi olla myyräkuume voiton puolella. Lähinnä kova väsymys ja voimattomuus vielä vaivaavat. Onneksi tauti, josta ei pitäisi mitään jälkiseuraamuksia jäädä, vaikka kova tauti onkin. Paitsi elinikäinen vastustuskyky myyräkuumeelle 😊
      Uusi koti on kyllä ollut tosi mukava ja innostava asia tähän kaikkeen kaaokseen. t. Kerttuli

      Poista
  2. Huh, myyräkuume on kova tauti ja toivottavasti alat olla jo voiton puolella. Suuria muutoksia on edessä, mutta kiva kuulla, että olet muutosta iloinen. Kaikkea hyvää jatkoon!

    VastaaPoista
  3. No on sattunut monenmoista mullistusta loppuvuoteesi! Myyräkuumeen kanssa ei ole leikkimistä, kuten kaksi edellistäkin jo kommentoivat. Pikaista toipumista taudista!
    Otan osaa äitisi poismenosta ja onnittelen uudesta kodista. Vanhoista nurkista luopuminen on varmasti jossain määrin haikeaa mutta kiva kuulla, että odotat innolla muuttoa. Mielenkiinnolla jään odottamaan postauksiasi pienellä pihalla viljelystä. Oma kasvimaakin kun on melko pikkuruinen, niin saatan saada sinulta hyviä vinkkejä siihen.
    Hyvää joulun odotusta!

    VastaaPoista
  4. Kiitos Minna, toivotaan, että voidaan varmaan jatkossa vaihdella puolin ja toisin vinkkejä pienen kasvimaan omistajina :) Tässä vain innolla kesää odotellessa... Nyt on toistaiseksi mukavasti aikaa keskittyä asunnon sisätiloihin :)

    VastaaPoista

Kiva kun kävit, tulethan toistekin!
Ja laitathan mieluusti kommenttia,
jos sinulla on mielessä toiveita tai muuta blogini suhteen!