Joulu

Jouluvalmistelumaraton on takana, kaikki oli kunnossa hyvissä ajoin, nyt on aika nauttia joulurauhasta. Samaa sanoi moni muukin, ihanaa kun jouluvalmistelut ehti tekemään kaikessa rauhassa. Johtui varmaan aaton ajoittumisesta tällä kertaa, alla oli mukavasti viikonloppu aikaa jouluvalmisteluille.

Aatonaattoiltana kerkisin jopa kokeilemaan ylimääräisenä ohjelmanumerona hauskoja piparminttumarenkeja.

Kukkakauppiasta kävin häiritsemässä kesken joulukiireiden pyytäen, josko ehtisivät tekemään pienen kimpun joulupöytäämme - ja tekiväthän he. Siihen tuli lempikukkiani jaloleinikkejä ja syvänpunaisia neilikoita.

Joulupöydässä oli perus- kalojen, laatikoiden, kinkkujen, salaattien sun muiden lisäksi ihania piparjuuritäytteisiä savupororullia. Nämähän kävisivät hyvin myös uudenvuoden tarjottavaksi, joten palattaneen näiden valmistusvaiheisiin lähiaikoina...

Kaikista mukavista lahjoista onnellisin olin kolmesta lasikulhosta, joiden alkuperän ihanat tyttäret olivat yllätyksenä selvittäneet ja hankkineet niitä. Olen saanut näitä lempikulhojani aikanaan muutaman isän perintönä, mutta puolet on surukseni mennyt rikki. Ovat niin yksinkertaisen kauniita ja sopusuhtaisia. En kuitenkaan ole tiennyt, mitä ja kenen valmistamia kulhot ovat. Tytöt olivat onnistuneet saamaan selville, että ovat Oiva Toikan Saana-sarjaa -70-luvulta ja löysivät netin kautta muutaman kulhon. Arvasivat, että äiti ihastuisi lahjasta :)

Lumenpuutteesta huolimatta joulutunnelma oli hyvä ja lämmin ja kaikki tyytyväisiä.