keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Parsakaalia pakkaseen ja keitoksi


Keräsin harson alta ensimmäiset parsakaalit. Kauniin tummanvihreitä, kiinteitä ja hyväkuntoisia parsakaalinpäitä kertyi sankollinen - ja lisää on tulossa. Harson käyttäminen on kaalinkasvatuksessa välttämätöntä, se pitää loitolla niin kaalikoit, -kärpäset kuin -perhosetkin.

Parsakaalin kohdalla itse viljellyt hakkaavat kaupasta saatavat 6-0. Olen katsellut kaupassa nahistuneita ja usein jo kellastuneita ja auenneita nuppuja, eivätpä houkuttele. Näin ainakin täälläpäin, toki kauppojen vihannestiskeissä on eroja.

Syötiin sosekeittoa, jossa parsakaalin lisäksi perunaa, kesäkurpitsaa ja purjoa. Tosi hyvää, totesi teinimme. Se on paras palaute ja lämmitti mieltä. Noin yksinkertainen voi olla niin hyvää!

Kokiksi opiskelevalta tuttavalta opin, että sosekeiton ainekset pitää kuullottaa rasvassa ennen keittämistä. Tätä en ole tajunnut aiemmin tehdä. Näin tehden keittojen maku parani entisestään merkittävästi, ja lapsetkin huomasivat eron.


Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kiva kun kävit, tulethan toistekin!
Ja laitathan mieluusti kommenttia,
jos sinulla on mielessä toiveita tai muuta blogini suhteen!