Tekemistä lapsille

Viimeisiä koululaisten kesälomapäiviä viedään.
Ajankuluksi tarjosin hyödyllistä ja vieläpä mieluisaa puuhaa, naulojen irrottamista erilaisista purkulaudoista. Toimii myös hyvänä vasarankäytön harjoitteluna.

Jotta innostus pysyisi yllä, lupasin palkkioksi sentin naulalta.

Heittelin laudat läjään pihalle, ja homma saattoi alkaa. Näitä purkulautoja riittää, joten ei pääse homma ihan heti loppumaan.

Mainio tomaattikastike

Ennen keittämistä.

Se on nyt tomaattien aikaa. Suurin osa tomaateista menee monikäyttöiseen, itse kehittelemääni tomaattikastikkeeseen. Siihen tarvitaan pari-kolme kiloa tomaatteja, pari sipulia, valkosipulia maun mukaan, sokeria puolisen desiä ja saman verran ketsuppia, pari teelusikallista paprikajauhetta, maun mukaan suolaa, yrttejä ja cayenneä. Lisäksi tähän on helppo upottaa kesäkurpitsaa, esim. puolikas keskikokoisesta kurpitsasta tähän satsiin.

Kesäkurpitsa ja tomaatit pilkotaan pienehköiksi paloiksi, tomaateista kannat pois. Sipulit silputaan pienehköiksi. Kaikki ainekset laitetaan kattilaan. Tässä vaiheessa kattilasta voi kaataa pois tomaateista valuvaa nestettä, jos haluaa paksumpaa kastiketta. Keitellään sekoitellen tunnin verran, loppuvaiheessa ilman kantta. Maista ja lisää mausteita tarpeen mukaan. Purkita puhtaisiin purkkeihin tai pakasta sopivissa rasioissa.

Valmiina pakkaseen.

Kastike sopii melkein mihin vain: tomaattikeiton pohjaksi, oivaksi pastakastikkeeksi, pizzapohjalle, erilaisiin patoihin, kalan kanssa sekä tomaattirisottoon. Erityisen hyvin se toimii kun levittää kastiketta uunipaistin pintaan ennen paistamista.

Sitten kun on tehnyt riittämiin tomaattikastiketta, voikin siirtyä herkullisen paholaisen hillon valmistuksen, ohje löytyy tästä.

Hui, miten paljon tomaatteja!

Runsasta tomaattisatoa "muovihökötyksen" alta - montako löydät?

Loppuviikonloppu taitaakin mennä sadonkorjuun parissa :)

Missäs reseptit?

Joku on saattanut ihmetellä, miksei blogissani esiinny lainkaan varsinaisia ruokareseptejä. Päädyin tälle linjalle lähinnä siksi, kun netistä jo löytyy pilvin pimein toinen toistaan parempia ruokaohjeita.

En myöskään itse käytä arkisessa ruoanlaitossa juurikaan reseptejä, juhlavammat jutut ovat sitten erikseen.

Pääsääntöisesti en siis kirjoittele tänne niinkään tarkkoja reseptejä, vaan enemmänkin vinkkejä sopivista raaka-aineista. Niiden lisäksi kerron erilaisia niksejä ruoanvalmistukseen. Ennen muuta kaikkea sellaista, mitä olen itse aikanaan ihmetellyt tai mistä olen kokenut hyötyneeni.

Kyllä tänne myös varmasti aina silloin tällöin joku kehittelemäni reseptikin putkahtaa, gluteeniton sellainen - ja reseptiä voi toki aina kysellä, jos sellaista kaipaa!

Harjateräs taipuu moneksi

Hajuherne kiipesi kaariporttiin.

Tässäpä jo aiemmin lupaamani postaus; heikkouteni - tai vahvuuteni - miten vain, ovat erilaiset harjateräksestä ja betoniverkosta tehdyt viritelmät pitkin poikin puutarhaa.

Näistä saa edullisesti ja näppärästi värkättyä melkein mitä vain koristeellista, käytännöllistä ja taatusti kestävää: kaariportteja, aitoja, köynnöstukia, hyllyköitä, marjapensaiden tukia, kynttilälyhtyjen pidikkeitä...

Ihmeempiä välineitä ei tarvita. Teräksen leikkaaminen ja taivuttelu kysyy hieman 

sinnikkyyttä ja voimia, mutta lopputulos palkitsee. Rakennelmat ovat lähes ikuisia - mutta niiden paikkaa voi kuitenkin helposti vaihtaa. Teräs ruostuu kauniiksi ja köynnökset ja muut kasvit somistavat rakennelmat.

Hyllykkö kasvihuoneessa.

Tässä vähän ohjetta: Hanki rautakaupasta harjaterästä eri vahvuuksia ja ohuinta betoniteräsverkkoa. Monissa rautakaupoissa on käytettävissä hyvät pihdit, joilla terästä voi jo alustavasti pilkkoa suunnilleen sopiviin mittoihin - on näin helpompaa kuljettaakin.

Hyviin leikkureihin kannattaa investoida. Juuri muita apuvälineitä ei tarvitakaan, teräksestä saa työstettyä monenlaista ilman hitsaus- tai muita välineitä.

Pilko teräkset haluamiisi mittoihin. Taivuta teräsverkon "törröttävät" metallinpäät kauniille kiepille. Taivuttelussa hyvä apuväline on vasaran hamarapuoli (se millä nauloja irrotetaan), vasaran varsi toimii hyvänä vipuna.

Harjateräksenpätkien päiden taivuttelussa voi käyttää apuna myös muita rakennelmia, joissa on sopivia koloja avuksi esim. vanhat metalliset tikapuut, metalliset putkenpätkät ym.

Tästä pääset katsomaan, miten harjateräksestä voi tehdä hyvät, kestävät marjapensaiden tuet. Ja tästä löytyy harjateräksen käytöstä talvella, kynttilälyhtyjen pidikkeitä ja kaunis valokuusi.

Ja tässä kerron harjateräksestä köynnöspapujen tukena.

Takana näkyvä iso kaari on yksi tuista, joiden varaan viritetään rastasverkko mansikkamaan ylle. 

Yllätys, kesäkurpitsaa!

Päätin tehdä perheelle jotain oikein hyvää, täytettyä kesäkurpitsaa vähän paremmalla täytteellä. Siihen tulee koverrettua kesäkurpitsan sisusta, kuorittuja maapähkinöitä, katkarapuja, purjoa, ranskankermaa sekä mausteeksi curryä, tilliä ja vähän cayenneä. Keitettyä riisiä voi myös laittaa.


Tässä vaiheessa kurpitsasiivut

näyttivät lähinnä kengänpohjilta.

Perinteisten puolikkaaksi halkaistujen kesäkurpitsojen sijaan leikkasin kurpitsan tällä kertaa paksuhkoiksi viipaleiksi, joita koversin hieman ja paistoin viipaleet öljyssä molemmin puolin. Näin kesäkurpitsoista tulee maukkaampia ja täytettä on enemmän suhteessa kurpitsaan.

Täytteen kasvikset kuullotetaan pannulla ja yhdistetään katkarapuihin, pähkinöihin sun muihin täytteen aineksiin. Laitetaan ne "kengänpohjat" uunivuokaan, ripotellaan vähän suolaa molemmille puolille, lusikoidaan täyte päälle ja paistetaan uunissa.


En vain muistanutkaan, että jostain syystä juuri katkaravut ja maapähkinät eivät ole muutoin kaikkiruokaisen nuoren neitimme makuun. Niinpä hänen kommenttinsa olikin, että kaikkein parasta tässä ruoassa oli, yllätys - kesäkurpitsa!





VINKKI: Maapähkinät voi kuoria siten, että huuhtoo ne ensin siivilässä ja paahtaa sitten uunissa alhaisessa lämmössä puolisen tuntia. Tämän jälkeen kuoret irtovat helposti ja pähkinät maistuvat hyvälle. Jos kiire, voi nopeuttaa siten, että uunin sijaan "kypsentää" pähkinöitä mikrossa keskiteholla.

Kirsikan juurelle ilmestyi tomaatti

Hiljattain istutetun kirsikkapuun juurelle putkahti jostain kasvamaan tomaatti, mistä lie siemen lennähtänyt? Tuskin se tomaatteja ehtii tehdä, mutta kasvakoon siinä, kun kerran on paikan valinnut.

Grillaillen

Pistettiin tulet huvimajan grilliin, kun oli koko perhe koolla. Haettiin vihanneksia kasvimaalta, ja vähän muita aineksia kaupasta.

Grillaamme ihan perinteisesti puugrillillä, mikä näyttääkin yllättäin nousseen suureen suosioon, mielenkiintoisia ilmiöitä.

Kaikkien mielestä ehdottomasti parhaan makuista oli kasvimaan laidasta vasta haettu maissi. Juuri maisiin kohdalla itse kasvatettu on ehkä sata kertaa parempaa kuin kaupasta saatava! Johtunee ainakin osin siitä, että maissin sokeri alkaa hajota tärkkelykseksi heti kun tähkän irrottaa kasvista, eli maissi pitäisi saada kypsennettyä mahdollisimman nopeasti korjuun jälkeen.

Jollet kasvata kovin monta vihannesta, niin maissi ainakin kannattaa ottaa valikoimaan.

Maissintähkän ydin on kova kuin mikä ja siksi paloittelu on vähän vaikeaa. Kypsentämätön tähkä napsahtaa kuitenkin kiltisti poikki siten, että tarttuu tähkään molemmin käsin ja yksinkertaisesti vääntää sen katki sopivista kohdista.

Olisiko jo maissia?

Jokohan?

Maissin kypsyydestä on vaikea olla varma. Periaatteessa silloin, kun "töyhtö" on muuttunut ruskeaksi ja tähkän pää tuntuu pyöreältä. Mutta milloin töyhtö on sopivan ruskea? Yleensä yrittää ottaa liian aikaisin. Ja jos raottaa keskenkasvuisen maissin suojuslehtiä kurkistaakseen jyviä, niin lehtiä ei tahdo saada kunnolla takaisin paikalle tähkää suojaamaan.

Maissi onkin yksi harvoja eksoottisempia kasveja, joka on jäänyt meillä viljelyyn. Yksi maissintaimi tuottaa Suomen oloissa pari tähkää.

Juuri sopivia!

Muista eksoottisemmista kasveista on tullut kokeiltua ainakin munakoisoa, paprikaa, erilaisia meloneja..

Ovat kuitenkin meillä aika epävarmoja, kesästä kun ei voi koskaan etukäteen tietää.

Satoakin pienestä määrästä tulee niin vähän, yksi pieni munakoiso silloin, toinen tällön, ettei niille ole oikein järkevää käyttöä.

Kiinnostavia nämä eksoottisemmat kasvit joka tapauksessa ovat ja tarjoavat myös silmänruokaa, vaikkapa munakoiso ihanine violetteine kukkineen, joten ilman muuta kokeilemisen arvoisia mieluiten kasvihuoneessa.

Tämä kesä olisi kyllä ollut aivan loistava melonikesä, harmi ettei tullut nyt laitettua.

Näppärät irtokarkkirasiat

Toinen pakastin täyttyi, onneks on vielä kolmas!

Pakastamiseen käytän paljon kaupoista saatavia muovisia irtokarkkirasioita. Ovat tosi käteviä ja sopivan kokoisia moneen tarkoitukseen. Rasiat voi pestä tiskikoneessa ja ne kestävät käytössä jopa vuosia. Rasioissa olevat tarrat kannattaa irrottaa ennen tiskikoneeseen laittamista, sillä ne voivat irrota koneessa ja tukkia poistosiivilän.

Toki karkkien kertakäyttöpakkauksina rasiat ovat melkoista tuhlausta ja varmaan (toivottavasti) niistä jossain vaiheessa luovutaan, osin näyttääkin jo siirrytyn isoihin muovipusseihin. Karkkirasioita voi kysellä irtokarkkeja myvistä kaupoista. Kulahtaneemmat rasiat käyvät hyvin taimikasvatukseen!