sunnuntai 7. heinäkuuta 2024

Talven omituiset kasvikuolemat

Aiempaan keijunkukkapostaukseeni tulleet kommentit innoittivat kirjoittamaan tämän jutun.

Viime talvessa tuntuu olleen jotain merkillistä, vaikka olikin minusta monella tapaa aika "normaali", runsasluminen talvi.

Mutta tuon talven jälkeen tuntuu tulleen hyvin monenlaisia kasvikuolemia yhdellä jos toisella.

Tässä yksi onneton keijunkukka, jolla
ei liene selviytymisen mahdollisuuksia.

Tuossa aiemmassa postauksessani kerroin keijunkukkien talvituhoista/selviytymisistä.


Tämä kuunliljanrääpäle on vain muutaman 
sentin korkuinen - heinäkuussa.


Eikä näilläkään kuunliljoilla juuri
paremmin mene, ehdin jo kesäkuussa
luulla, että ovat kokonaan kuolleet,
kun ei mitään näkyvyt.


Kuolleiden keijunkukkien lisäksi olen hämmästellyt myös sitä, että viime kesänä istuttamani kuunliljat ovat lähestulkoon kaikki kuolleet. Tämä on minusta ollut hyvin erikoista, kun ajattelisin että kuunlilja jos mikä on aika superkestävä kasvi. Kasvupaikan pitäisi olla kuunliljalle varsin sopiva, melko varjoinen.

Kovin kuolleelta vaikttaa tämä kirsikkapuu,
tuskin se tästä enää lähtee kasvamaan. 

Näiden lisäksi meillä kuoli vanhasta puutarhastamme suuri kirsikkapuu, jolla on ikää lähemmäs parikymmentä vuotta. Eli näin monta talvea se on selviytynyt ongelmitta.

Sen vieressä kasvaa toinen, aivan samanlainen kirsikkapuu. Se taas selviytyi, joskaan sekään ei näytä olevan ihan täysin voimissaan, lehtiä on ehkä puolet tavanomaisesta.

On myös ollut paljon puhetta erilaisten havupuiden ja tujien talvituhoista, ja ruskettuneita puita saakin nähdä ihan tuon tuosta.

Onko sinulla tapahtunut kasvituhoja viime talvena, tai onko sinulla ajatusta, mikä viime talvessa voisi olla syynä näihin tuhoihin?

#talvituho #kasvi #puutarhakasvi #koristekasvi #kuunlilja

6 kommenttia :

  1. Meiltä kuoli ainakin Varjomorelli-kirsikka, purppurahappomarja, sinisateet, lumimarja, nietospensas ja muutamia alppiruusuja. Kultasade, onnenpensaat ja oranssit pensashanhikit paleltuivat melkein maata myöten, mutta lähtivät sentään kasvamaan.

    Meillä talvi tuli keskelle kesää: lähes kaikkiin puuvartisiin jäi vihreät lehdet pitkälle talveen. Sitten keskellä talvea lämpeni, kaikki lumi suli ja satoi vettä, jonka päälle tuli vielä parinkymmenen asteen pakkaset.

    Keväällä helteet tulivat melkein kesken talven. Syksy ja kevät jäivät siis lähes kokonaan välistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kyllä ollut harmillisen paljon talvituhoja 😞 Onneksi osa kasveista on sentään lähtenyt kasvamaan.
      Nyt kun muistutat, niin kyllähän viime talvi tosiaan juuri tuollainen oli, varsinkin tuo talven tulo. Itse jotenkin muistelin erityisesti keskitalvea, joka tuntui jotensakin normaalilta.
      Muistan kyllä vastaavia talventuloja aiemmiltakin vuosilta, mutta ehkä se on tosiaan noiden kaikkien mainitsemiesi asioiden yhteisvaikutus.

      Poista
  2. Meiltä kuoli myös todella paljon kasveja, niin puuvartisia kuin perennoja. Komeakuunlilja 'Elegans' otti todella nokkiinsa, sillä niistä kuoli lopullisesti yli puolet ja vain pariin jäi sen verran elämää, että ovat saaneet pari hassua lehteä aikaiseksi. Normaalisti tähän aikaan kesästä yksittäinen puska olisi jo vähintään puoli metriä korkea ja täyttäisi neliömetrin alan. Nyt korkein on hädin tuskin 30-senttinen ja tosiaan siinä on vain pari-kolme lehteä. Muut kuunliljat talvehtivat onneksi hyvin. Ihmettelin sitä, että esim. levisiat ja monet muut talvenarkoina pitämäni kasvit talvehtivat erinomaisesti ja myskimalvoja, ritarinkannusta, maksaruohoja sun muuta sitten kuoli. Toki meni niitä talvenarkojakin, puuvartisista varsinkin. Kaikki luumupuut kärsivät paljon ja yhdestä atsaleasta paleltui reilusti yli puolet.
    Täällä viime syksy jatkui pitkään sateisena ja lämpimänä, mitä seurasi yhtäkkiä jo lokakuun puolivälistä alkaen pari viikkoa napakkaa pakkasta ja sen jälkeen lunta ja pysyvä talvi. Puuvartiset eivät ehtineet tuleentua ja vihreitä lehtiä oli puissa vielä silloinkin kun -30 asteen pakkaset iskivät. Tulipalopakkasta ei edes ollut vain muutamana päivänä niin kuin normaalitalvena, vaan ensin sitä tuli viikon jakso, minkä jälkeen vähän leudottui ja kohta toinen samanlainen pätkä -30 astetta. Alimmillaan meilläkin kävi muutamana päivänä -36 asteessa. Normaalia ailahtelevaisempi kevät oli sitten varmasti se viimeinen niitti.
    Olen miettinyt, että talvi itsessään oli täällä kuitenkin sellainen perinteinen lumitalvi, joka tuskin itsessään olisi tehnyt noin paljon tuhoja. Täällä on kuitenkin joka talvi ollut muutamia päiviä -30 asteen pakkasia eivätkä ne ole tehneet tuhoja luumupuihinkaan. Matalammat pensaat olivat sitä paitsi turvassa hangen alla. Suurimpana syypäänä pitäisinkin äkisti loppunutta syksyä ja kasvien kesken jäänyttä tuleentumista. Perennoille koitui kohtaloksi ehkä märkyys ja kunnolla umpijäähän routaantunut maa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmillisen paljon ja monenlaisia tuhoja teilläkin 😞 Se on kyllä aika jännä, että juuri yleensä.niin sitkeät kuunliljat ovat nyt kovasti kärsineet. Toivotaan, ettei tällaisia "outoja" talvia nyt tulisi enemmän kanssa, ei ainakaan peräjälkeen, jotta henkiin jääneet kasvit pääsisivät toipumaan.

      Poista
  3. Kyllä tuli monenlaisia tuhoja. Kuunliljoista osa on kasvanut normivauhdissa, mutta suurilehtinen sinikuunlilja heräsi tosi myöhään eikä ole vieläkään normimitoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu kyllä tosiaan tuhoja tulleen vähän joka paikassa. Aivan sama kokemus kuunliljojen hitaasta heräämisestä myös täällä.

      Poista

Kiva kun kävit, tulethan toistekin!
Ja laitathan mieluusti kommenttia,
jos sinulla on mielessä toiveita tai muuta blogini suhteen!