lauantai 5. syyskuuta 2020

Kukkaihanuuksia :)

Tämä loppukesä - tai alkusyksy - miten vain, on kyllä mukavaa aikaa puutarhassa. Ehkä jopa kaikkein parasta?

Voi vain ihastella ja nauttia, ja korjata satoa. Moni kukkanen on yllättänyt kukinnallaan vasta nyt.

Yksivuotisten kesäkukkien penkistä putkahti tällainen huikea moninkertaisesti kerrottu vaaleanlila pioniunikon kukka, jonka kaltaista en ole aiemmin nähnyt.
Tässä hän peilailee itseään vesisaavin pintaa vasten.
Mikäs se on tuon näköisen itseään peilaillessa :)


Viime vuonna kylvämäni jaloakileijasekoitus yllätti jälleen uudella värillä, kun hempeän vaaleankeltainen akileija puhkesi kukkaan.

Auringonkukat taas huitelevat komeasti noin kolmen metrin korkeudessa.

Viimeiseksi tämän kesän hankintani, kaunis valkokukkainen punahattu, joka myös ehti vielä sopivasti avaamaan ensimmäiset kauniit kukkasensa. Tupsahtipa siihen sävy-sävyyn sopiva ötökkäkin koristeeksi.

Mukavaa viikonloppua sinulle!

5 kommenttia :

  1. Todella ihanaa kukkaloistoa. En ole ennen nähnyt keltaisia akilleijoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos enkulin käsityöt! Enpä oikein itsekään tiedä, onko tuo väri miten yleinen tai harvinainen, mutta kaunis joka tapauksessa :)

      Poista
  2. Minulle ei tämä syyspuoli ole puutarhassa sitä kaikkein parasta aikaa, alkukesä ennemminkin. Moni kukka kukkinut kesällä tavallista myöhemmin ainakin minulla. Minulla tuota punahattua punaisena, se kukki tosi myöhään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se, että meillä jokaisella on mielivuodenaikamme. Enpä oikein itsekään ole varma, onko tämä syyskesä se paras, pidän kyllä myös kovasti keväästä ja kesästäkin. Ehkä parasta onkin se, että vuodenajat ylipäänsä vaihtelevat :)
      Tänä vuonna kyllä monet kasvit tuntuvat olevan tosi myöhässä. Onneksi nyt vielä lämmintä riittää, kun ne ovat viimein päässeet vauhtiin.

      Poista

Kiva kun kävit, tulethan toistekin!
Ja laitathan mieluusti kommenttia,
jos sinulla on mielessä toiveita tai muuta blogini suhteen!