Näytetään tekstit, joissa on tunniste huvimaja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste huvimaja. Näytä kaikki tekstit

maanantai 10. elokuuta 2015

Lime ja lila ne yhtehen sopii...

Ulko-ovellamme tulijaa tervehtii amppeli, jossa tänä kesänä kasvaa itse kasvattamiani hempeän violetti- ja vaaleanpunakukkaisia hajuherneitä (niitä Royal Rose...) sekä kukkakaupasta hankittua, mainion limenväristä suikeroalpia.

Hajuherneen tuoksu on mukava tuossa ulko-ovella, amppeli on juuri sopivalla korkeudella, niin että tuoksun voi tuntea aina siitä ohi kulkiessa :)




Olen aivan ihastunut tuohon limeen suikeroalpiin, ja myös sen yhdistämiseen hajuherneen kanssa.

Molempien hennot värisävyt korostavat mukavalla tavalla toisiaan - hajuherne ylöspäin kiipeilevänä ja vähän sinne tänne rönsyilevänä sekä suikeroalpi kauniisti riippuvana.


Niinpä tätä samanlaista yhdistelmää löytyy tänä kesänä useammasta ruukusta - ovenpielen lisäksi muun muassa huvimajamme terassilta.  


Mukavaa viikonalkua!

torstai 14. toukokuuta 2015

Herkkä kuin hajuherne



Haju- eli tuoksuherneet ovat lemppareitani yksivuotisista kesäkukista, niitä pitää kasvaa vähän siellä sun täällä.

Tänä vuonna sain esikasvatettua kymmenkunta hajuherneentainta, kahta eri väriä: vaaleansinistä ja Ruotsin-messujen tuliaisena ihanan kuninkaallisen-vaaleanpunaista "Royal Rose".

Hajuherneen siemenet ovat perin huonoja itämään, enkä ole oikein keksinyt konstia, millä itämistä voisi parantaa. Tänä vuonna kokeilin mm. lyhyttä ja pidempää liotusta, mutta millään ei tuntunut olevan vaikutusta. Tärkeintä näyttää olevan, että siemenet ovat tuoreita, vähääkään vanhemmat siemenet eivät oikein tahdo itää.

Hajuherneet ovat myös kovin herkkähipiäisiä juuristaan. Ne kasvattavat nopeasti muutaman pitkän ja kiemurtelevan juuren, joiden sörkkimisestä ne ottavat herkästi herneen nenään.

Hajuherneitä ei kannata siksi koulia, vaan kylvää ne alusta alkaen omiin purkkeihinsa, joissa ne saavat kasvattaa rauhassa juurensa. Huonon itävyyden vuoksi yhteen purkkiin kannattaa kuitenkin kylvää pari - kolme siementä. Jos siemeniä itää enemmän kuin yksi, ylimääräiset taimet poistetaan, samaan purkkiin voi jättää kasvamaan yksi - kaksi tainta.
Toinen herkkä kohta hajuherneille on taimien siirtäminen sisältä ulos auringonvaloon. Tätä ei pidä tehdä turhan äkkinäisesti, sillä taimet voivat tällöin kuihtua ja jopa kuolla kupsahtaa.

Kannattaa siis totuttaa taimet ulko-oloihin pikkuhiljaa, pitämällä niitä auringossa ensin lyhyitä aikoja ja pidentäen sitten aurinkoaikaa vähitellen.

Jotkut latvovat tuoksuherneet tuuheuden lisäämiseksi. Itse en ole koskaan hennonut latvaa katkaista, kun taimet tuntuvat jotenkin niin erityisherkiltä 😊

Typensitojakasvina tuoksuherne ei tarvitse erityisen voimakasta lannoitusta, mutta hyvä peruslannoitus on kuitenkin tarpeen runsaan kukinnan varmistamiseksi.
Vaaleanpunaisista taimistani yksi pääsi valkoiseen maitohinkkiin, jonka taidan laittaa roikkumaan betoniverkosta tehtyyn kaariporttiin. Haaveilen, kuinka hajuherne kasvaessaan ryöppyää siitä upeasti niin alas- kuin ylöspäinkin - toivottavasti :)

Toinen vaaleanpunainen saa kasvaa sinisessä emalikattilassa huvimajan ovenpielessä ja yksi kaivonrenkaasta tehdyn kukka-astian keskellä, missä hajuherne viihtyi oikein hyvin viime kesänäkin. Pari eriväristä tainta istutin isoon amppeliin, se päätyy kuistille ovenpieleen. Vielä muutama taimi mökille, ja sään lämmettyä taidan istuttaa loput maahan sinne tänne kiipeilemään.

Tästä pääset toiseen hajuherneistä kertovaan juttuuni.

Vielä vähän viimekesäistä hajuherneiloa:

Kiva kun kävit, tulethan toistekin!
Ja laitathan mieluusti kommenttia,
jos sinulla on mielessä toiveita tai muuta blogini suhteen!