torstai 7. huhtikuuta 2016

Voihan multa, ny meni multa sormi suuhun!

Kerroin tuossa joku aika sitten, että olin menossa ensimmäistä kertaa mystisten Puutarhanaisten tilaisuuteen. Ja siellähän tuli siis poikettua.

Siellä olikin jopa vähän yllätyksekseni sen verran mielenkiintoista, mutta myös pikkuisen monimutkaista asiaa, että sen sulattelu blogikirjoitukseksi on vienyt oman aikansa.

Tilaisuudessa kiinnostavinta oli yllättäin ihan muu asia, kuin se mitä etukäteen eniten odotin - näinhän sitä tuppaa usein käymään.

Toinen tilaisuuden alustajista oli Manna Kaartinen, joka toimii myyntipäällikkönä Eurofins Viljavuuspalvelussa Mikkelissä - eli siellä, missä tehdään mm. erilaiset kotipuutarhankin maa-analyysit. Hänen aiheenaan oli Mitä on hyvä multa, miten todeta ja mitä ostaa?

Tähän mennessä multa ei ole ollut minulle mikään isomman intohimon tai mielenkiinnon kohde, enkä ole jaksanut uhrata sille sen suurempaa ajatusta. Kunhan on joku säkki jonkunlaista kasvualustaa. Luomua sen kyllä olla pitää, mutta muuten olen luottanut siihen, että kun jotain on pussiin pistetty, niin eiköhän se liene ihan kelvollista tavaraa.

Vaan nyt saimmekin kuulla varsin kiinnostavia asioita - joilla on myös varmasti iso vaikutus siihen, miten kasvit erilaisissa kasvualustoissa kukoistavat.

Multakauppaa säädellään melkoisen monimutkaisilla määräyksillä, joista kaikista tällaisen pienen harrastepuutarhurin on vaikea ottaa selvää.

Ihan ensinnä, kaikki myytävät mullat, joita on jollain tavoin käsitelty, luokitellaan kasvualustoiksi. Ja näiden kasvualustojen kauppaa kontrolloidaan lannoitevalmistelailla ja sitten vielä lannoitevalmisteasetuksella.

Kasvualustat taas on jaettu erilaisiin tyyppeihin, joiden ravinteiden enimmäispitoisuus ja pakollisessa tuoteselosteessa ilmoitettavat tiedot säädellään yhteensä 37-sivuisessa konsolidoidussa kansallisessa tyyppinimiluettelossa. Jos oikeasti haluat tuota luetteloa kurkata, niin sen sivulta 34 löytyy kohta 5A2 seosmullat. Nämä ovat niitä meille kotipuutarhureille kaupiteltavia erilaisia kasvualustoja - joita muuten on seitsemää erilaista tyyppiä: lannoitettu ja/tai kalkittu irtomulta, kompostimulta, juuresmulta, pakattu kukkamulta, pakattu seosmulta, pakattu erityiskasvualusta sekä teknisesti käsitelty irtomulta. Huoh, ei oo helppoa!

Niin ja sitten on tietysti vielä muut kasvualustat, kuten esimerkiksi kookoskasvualusta sekä kolme erilaista turvetyyppiä, kuten vaikkapa 5A1.3 erityiskasvualustatuote... ;)

Varo lasinsiruja!

Lannoitevalmisteasetuksessa (ihan asetuksen lopussa) taas määrätään mm. siitä, miten paljon lannoitevalmisteissa (ja siis myös noissa kasvualustoissa) saa olla erilaisia haitallisia aineita tai vaikkapa erilaisia epäpuhtauksia, kuten rikkakasvien siemeniä (2 itänyttä litrassa) tai vaikkapa erilaisia roskia, kuten esim lasia tai metallia (0,2 % tuorepainosta).

Tämä tieto minua järkytti ehkä eniten; on siis täysin hyväksyttyä että esim. tonnissa multaa on yhden lasipullon verran lasinsiruja. Ei siis ihme, jos joskus on tuntunut siltä, että sormiin on tullut ostomullasta pieniä haavoja! Siispä jatkossa hanskat käteen. Ja toisaalta tuntuu järkyttävältä, että on siis täysin sallittua ja hyväksyttyä, että myytävä multa sisältää erilaisia ikäviä roskia.

Mutta mikä tämän kaiken tiedon merkitys sitten käytännössä on? Kasvit tarvitsevat kasvaakseen esim. yhteensä 16 eri ravinnetta, joiden vielä pitäisi olla suunnilleen oikeissa suhteissa toisiinsa. Mutta, nuo kaikki hienot määräykset eivät siis ota tarkemmin kantaa siihen, millaisia eri kasvualustojen ravinnepitoisuuksien tulisi olla, vaan ainoastaan kertovat ravinteiden enimmäismäärän sekä ne tiedot, mitä tuotteista on ilmoitettava tuoteselosteessa.

Jää siis jokaisen pikku puutarhurin omaksi asiaksi tutkiskella ja vertailla tuoteselosteita ja tehdä niistä johtopäätöksiä. Tämä on kyllä nyt ihan oma tieteenalansa, tieto lisää tuskaa.

No toisaalta, kiva tietää, mutta taidan silti pysytellä jatkossakin vanhalla tutulla uhkapelilinjalla; mukaan lähtee ensimmäinen saatavilla oleva ja käteen tarttuva luomumultapakkaus, ja sitten vain toivotaan, että se on myös kasvien mieleen.
 

9 kommenttia :

  1. Aika kiinnostavaa! Minulla on ihan perus pussimullat. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä minustakin :) Joskus on jännää päästä ihan ennalta-arvaamatta laajentamaan tajuntaansa jollain aivan uudella asialla.
      Mutta aika erikoista on myös se, miten tarkkaan näitä eri tuotteita valvotaan ja syynätään. Ja silti tuntuu, palveleeko se kaikki meitä kuluttajia parhaalla mahdollisella tavalla?

      Poista
  2. Painin täällä juurikin saman multakasan äärrellä kuin sinä. Tai siis mitä multaa ostan, kun pitäisi tilata 6 lavallista ja hintahaitari on melkoinen. Sen olen todennut, että usein halvoissa mullissa on (en ymmärrä miksi) paljon turvetta ja multa on koppuraista eikä kastu.

    VastaaPoista
  3. Eksypitpäs mielenkiintoiselle luennolle. Itse ajattelin jatkossa ainakin jonkin aikaa tehtailla omat kasvualustat tontin omasta savensekaisesta hiekasta ja hevonpeestä. Jännä nähdä riittääkö tuo kasveille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä, kun tunkee nokkaansa erilaisiin paikkoihin, niin vastaan tulee aina joskus tällaisia kiinnostavia yllätyksiä :)
      Mielenkiintoisia nuo erilaiset itse tehdyt multacocktailit! Onneksi maata voi toki myös aina jälkikäteen parannella eri keinoin, jos ei tunnu ainesosat olevan heti kohdillaan.

      Poista
  4. Mitenkäs tämä mielenkiintoinen postaus on mennyt minulta ohi? Kiitos tästä!

    Luin muistaakseni maaliskuun Gardener's Worldista tosi mielenkiintoisen artikkelin kasvualustoista, kirjoittajana Monty Don. Ideana oli se, että kasvualustoja ja niiden mikro-organismeja on tutkittu niin vähän, että katseet pois taivaalta ja kohti maata, siellä on tärkein tutkimaton maailma. Montyn tärkein viesti oli, että se, missä maassa kasvatamme satoa, ratkaisee kaiken, sillä vasta siinä vaiheessa, kun eliöstö saa itse rakennettua oman maailmansa kohdalleen ja kaikki on tasapainossa, kasvit voivat hyvin. Parasta on hänen ideologiansa mukaan antaa maan olla, tuoda siihen omaa kompostia ja muuta humuslisää esim. katteena ja odottaa, että kasvit kukoistavat.

    Kuulostaa minusta tosi hyvältä ja omalla tavallaan helpolta.

    Sini K.
    www.kasvihormoni.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sini, kiva kun löysit tämän!
      Tuo on varmasti totta, että paljon on vielä tutkimatonta, vaikkapa tuolla maan sisässä. Tuntuu jotenkin järkeenkäyvältä, että noilla mikro-organismeilla voisi olla isokin merkitys.

      Poista
  5. Minä olen monet kasvit pilannut viime vuonna. Tänä vuonna tahdon kiinnittää enemmän huomiota kasvualustoihin. Täytyykin niitä hankkia, sitten kun istutus on enemmän ajankohtainen. https://www.kaiwur.fi/viherrakentajille/mullat-kuorikatteet/

    VastaaPoista

Kiva kun kävit, tulethan toistekin!
Ja laitathan mieluusti kommenttia,
jos sinulla on mielessä toiveita tai muuta blogini suhteen!