Kotosalla jälleen, Kroatian-matka takana!

Vuosikausien haaveeni pääsi viimein toteutumaan, kun sain läheisiltä lahjaksi matkan Kroatiaan, Adrianmeren kristallinkirkkaiden vesien ja upean luonnon ääreen.

Hauskoja sateenvarjoja Mihovil Depolon teoksessa Korčulan saarella.

Kroatia oli vähintään niin ihana kuin olin odottanutkin. Ensimmäistä kertaa oli matkalta palatessa vahvasti sellainen tunne, ettei olisi lainkaan halunnut tulla takaisin.

Sinne vuorten kainaloon, turkoosin meren ääreen olisi voinut jäädä huomattavasti pidemmäksikin aikaa.

Kummasti sitä huomasi tarkkailevansa etelän ympäristöä erityisesti "puutarhasilmin". Onhan tuo siinä mielessä melkoinen paratiisi. Kukka-, kasvi ja muun loiston keskellä ei voinut kuin ihmetellä, miksi sitä pitää asua Suomessa. No, kyllä tämä varmasti menee ohi!  


Erikoisinta oli, kun katseli noita toinen toistaan upeampia, jotenkin tutun oloisia kasveja, ja yhtäkkiä tajusi, että talon seinän peittävä valtava kasvi onkin verbena, siis se, mitä meillä yritetään kasvatella pienenä amppelissa! Tai ne jättimäiset buganvilleat - meikäläisen on vähän heikossa hapessa, se sinnittelee kolmilehtisenä ;)

Verbenoilla on vähän paremmat kasvuolot
kuin kotomaassamme.

Buganvillean kukkarunsautta :)

Kiva oli toki myös nähdä, miten oma Puutarha onkaan viikossa muuttunut. Maissit ovat varttuneet metrin verran, herneet puolisen metriä, pavut ovat kasvaneet ja tuuheutuneet melkoisesti. Muille kasveille ei ole tapahtunut niin suurta.

Oleanteriin törmää vähän siellä sun täällä.

Tässä hiukan kuvatunnelmia matkalta. Laitan myöhemmin vielä toisen, ehken vähän merellisemmän postauksen.