tiistai 19. toukokuuta 2015

Hirveä hinku hallanarkojen istuttamiseen

Malttamattomuus on keväällä paha laji. Tein innostuksissani varmasti vähän tyhmän tempun. En malttanut enää millään olla istuttamatta ulos ensimmäistä kesäkurpitsantainta.  Luultavasti tässä ei ole mitään järkeä, hallaöitä voi hyvinkin vielä olla tulossa - älä siis tee näin!

Mutta kun aurinko paistelee jo niin houkuttelevasti, ja 10 vrk:n sääennusteeessa yölämpötilatkin näyttävät olevan mukavasti plussan puolella.

Kurpitsa on vielä tuollainen köynnöstävä malli, ainokaiseni sellainen. Ja yksi köynnöstävä versio pitäisi aina olla kasvamassa, se on jotenkin niin hauska.

Laitoin kurpitsalle lämmikkeeksi tuollaisen ylösalaisen irtokarkkikipon, ovat käteviä tällaisiksi "minikasvihuoneiksi" taimia suojaamaan. Ympärilleen kurpitsa sai vielä vähän heinää suojaksi ja lämmittämään. Jos itse olisin kurpitsantaimi, olisi minusta ainakin mukavaa kasvaa tuollaisessa suojaisassa "pesässä" :)

Yöksi täytynee vielä varmuudeksi heittää päälle harso peitoksi. Jos oikein kylmää tulee, saa kurpitsa ylleen vielä vanhoja mattoja ja muuta lämmikettä.

Tuulen varalta karkkirasioiden päälle on hyvä laittaa joku paino. Oikein aurinkoisina päivinä rasioita pitää raottaa tai nostaa ne kokonaan pois, ettei taimille tule liiankin lämmin.

Saas nähdä kuinka tässä käy, toivottavasti nämä eivät jää viimeisiksi kuviksi tästä kurpitsantaimesta! Mutta toisaalta, vähän jännitystä täytyy elämässä olla ja puutarhanhoidossa ottaa pieniä riskejä. Jos hyvin käy, tuosta voi saada mukavan aikaista satoa.

Kova hinku olisi tehdä sama temppu esikasvattamieni pavutaimien kanssa, mutta niiden suhteen täytyy nyt yrittää vielä vähän malttaa pidätellä.

lauantai 16. toukokuuta 2015

Mitä ne tomaatin "varkaat" oikein ovat?

Moni tuore tomaatinkasvattaja tuntuu ihmettelevän, kun tomaatintaimista käsketään poistaa säännöllisesti "varkaat". Mitä ihmettä nämä varkaat oikein ovat, mistä ne tunnistaa?
Lehtihangassa kasvava "varas", joka joutaa poistettavaksi.

Varkaat ovat tomaatin lehtihankoihin kasvavia sivuversoja, jotka kasvaessaan vievät taimelta turhaan kasvuenergiaa.

Nämä varkaat on syytä poistaa säännöllisesti jo ihan pieninä, vaikkapa kerran viikossa, etteivät ne ehdi turhaa kasvaa isommiksi. Pienet varkaat saa napsaistua helposti pois kynnellä katkaisemalla.

Varkaita poistaessaan on kuitenkin syytä olla tarkkana, ettei vahingossa poista kukkaterttuja, jotka kasvavat vähän samaan tapaan kuin varkaat.

Viereisessä kuvassa näkyy oikealla rinkuloituna lehtihangassa kasvava varas, jonka voi poistaa. Seuraavana vartta ylöspäin on kukkatertun alku nuppuineen ja siitä vielä ylös ja vasemmalle latva, jolla taimi jatkaa kasvuaan.

Erityisesti pitää varoa, ettei vahingossa katkaise tuota latvaa.

Tärkeää on myös muistaa, että varkaat poistetaan ainoastaan yksirunkoisena kasvatettavista runkotomaateista, monihaaraiseksi kasvavista pensastomaateista sivuversoja ei poisteta.

Tästä voit lukea aiemman juttuni, jossa on lisää tietoa tomaattien kasvattamisesta.

Mukavaa viikonloppua, monille varmasti puutarhahommien parissa!

torstai 14. toukokuuta 2015

Herkkä kuin hajuherne



Haju- eli tuoksuherneet ovat lemppareitani yksivuotisista kesäkukista, niitä pitää kasvaa vähän siellä sun täällä.

Tänä vuonna sain esikasvatettua kymmenkunta hajuherneentainta, kahta eri väriä: vaaleansinistä ja Ruotsin-messujen tuliaisena ihanan kuninkaallisen-vaaleanpunaista "Royal Rose".

Hajuherneen siemenet ovat perin huonoja itämään, enkä ole oikein keksinyt konstia, millä itämistä voisi parantaa. Tänä vuonna kokeilin mm. lyhyttä ja pidempää liotusta, mutta millään ei tuntunut olevan vaikutusta. Tärkeintä näyttää olevan, että siemenet ovat tuoreita, vähääkään vanhemmat siemenet eivät oikein tahdo itää.

Hajuherneet ovat myös kovin herkkähipiäisiä juuristaan. Ne kasvattavat nopeasti muutaman pitkän ja kiemurtelevan juuren, joiden sörkkimisestä ne ottavat herkästi herneen nenään.

Hajuherneitä ei kannata siksi koulia, vaan kylvää ne alusta alkaen omiin purkkeihinsa, joissa ne saavat kasvattaa rauhassa juurensa. Huonon itävyyden vuoksi yhteen purkkiin kannattaa kuitenkin kylvää pari - kolme siementä. Jos siemeniä itää enemmän kuin yksi, ylimääräiset taimet poistetaan, samaan purkkiin voi jättää kasvamaan yksi - kaksi tainta.


Toinen herkkä kohta hajuherneille on taimien siirtäminen sisältä ulos auringonvaloon. Tätä ei pidä tehdä turhan äkkinäisesti, sillä taimet voivat tällöin kuihtua ja jopa kuolla kupsahtaa.

Kannattaa siis totuttaa taimet ulko-oloihin pikkuhiljaa, pitämällä niitä auringossa ensin lyhyitä aikoja ja pidentäen sitten aurinkoaikaa vähitellen.

Vaaleanpunaisista taimistani yksi pääsi valkoiseen maitohinkkiin, jonka taidan laittaa roikkumaan betoniverkosta tehtyyn kaariporttiin. Haaveilen, kuinka hajuherne kasvaessaan ryöppyää siitä upeasti niin alas- kuin ylöspäinkin - toivottavasti :)

Toinen vaaleanpunainen saa kasvaa sinisessä emalikattilassa huvimajan ovenpielessä ja yksi kaivonrenkaasta tehdyn kukka-astian keskellä, missä hajuherne viihtyi oikein hyvin viime kesänäkin. Pari eriväristä tainta istutin isoon amppeliin, se päätyy kuistille ovenpieleen. Vielä muutama taimi mökille, ja sään lämmettyä taidan istuttaa loput maahan sinne tänne kiipeilemään.

Tästä pääset toiseen hajuherneistä kertovaan juttuuni.

Vielä vähän viimekesäistä hajuherneiloa:

lauantai 9. toukokuuta 2015

Itse kasvatettua tomaattia ei voita mikään

Harvan kasviksen kohdalla ero kaupasta ostettavan ja itse kasvatetun välillä on niin suuri kuin tomaatin. Omat tomaatit ovat makunsa puolesta aivan oma juttunsa, niillä ei ole juurikaan tekemistä kaupan tehoviljeltyjen, tasaisen mauttomien tomaattien kanssa.



Kun kasvattaa useampaa erilaista lajiketta, saa myös monia erilaisia makuelämyksiä, sillä eri lajikkeiset tomaatit maistuvat (ja näyttävät!) hämmästyttävän erilaisilta.

Tässä hiukan ohjeita tomaatin kasvattamiseen luomuviljelyn konstein. Näin kun ohjeet tähän kirjoitti, niin vaikuttipa homma hiukan monimutkaiselta ja -vaiheiselta, mutta ei tomaatin kasvattaminen kuitenkaan mitenkään erityisen hankala juttu ole. Jotenkin nämä kaikki erilaiset vaiheet sujuvat kuitenkin käytännössä aika itsestään ja lähes huomaamatta.

Tomaatit voi taimikasvattaa itse, tai ostaa puutarhakaupasta valmiit taimet. Tässä löytyy ohjeet siihen, jos haluaa aloittaa itse siemenestä alkaen.

Tomaatit on hyvä kylvää maaliskuun aikana, jotta ne ehtivät varttua kukkiviksi sopivan aikaisin. Hätäisimmät (kuten minä ;) laittavat jo helmikuun puolella. Silloin tomaatit kasvavat sisätiloissa jo aika isoiksi, ja ne tarvitsevat runsaasti tilaa ja paljon valoa.

Kylvetään ja koulitaan
Tomaatit voi kylvää hajakylvönä, eli samaan laakeaan astiaan kylvetään useampia siemeniä, välimatkaa kannattaa jättää muutama sentti.

Tomaatin siemenet itävät yleensä hyvin. Kun taimet ovat varttuneet parin lehtiparin verran, on aika koulia ne, eli siirtää kukin taimi kasvamaan omaan purkkiinsa. Maitotölkit sopivat oikein hyvin tomaattipurkeiksi. Koska tomaatti on ahne ravinteille kuten vaikkapa kaalit, kannattaa purkkien pohjalle laittaa lisälannoitteeksi myös hiukan rakeista luomulannoitetta.

Parin viikon päästä koulimisesta on myös syytä aloittaa taimien lisälannoittaminen esim. antamalla liuosmaista lannoitetta aina kastelun mukana.

Ravinteiden lisäksi tomaatti on ahmatti myös valon suhteen. Oikeansävyistä valoa tarjoileva, riittävän tehokas kasvivalaisin on siksi tomaattien taimikasvatuksessa lähes välttämätön.

Kun sää keväällä hiukan lämpiää, on myös aika alkaa ulkoiluttaa tomaatintaimia, jotta ne saavat kylpeä oikein kunnon auringonvalossa ja tottuvat ulkosalla (tai mieluiten kasvihuoneessa) vallitseviin olosuhteisiin.

Lämpöä ja sateensuojaa
Tomaatit tykkäävät lämmöstä, joten kasvihuone on paras paikka niiden kasvattamiseen. Moni kasvattaa tomaatteja myös ruukuissa lämpimällä, aurinkoisella ja suojaisalla seinustalla, parvekkeella tai katetulla terassilla, mitkä ovat myös oikein hyviä paikkoja.

Tomaatit tulee istuttaa kohtuullisen runsasravinteiseen multaan, istutuskuoppiin voi laittaa esim. valmista kompostimultaa sekä pienen kourallisen lannoiterakeita. Noin puoli metriä on sopiva välimatka taimille. Taimet voi istuttaa hieman aiempaa syvempään, semminkin jos varsi on päässyt venähtämään sitä voi haudata varovasti mullan alle - varoen, ettei varsi katkea.

Tomaatti ei pidä lainkaan siitä, että sen lehdille tippuu vettä. Lehdillä seisova vesi, tai muutoinkin liiallinen ilmankosteus altistaa tomaatit herkästi rutolle, mikä vahingoittaa ensinnä tomaatin lehtiä.

Kasteluvettä tomaatit tarvitsevat kohtuullisen runsaasti, varsinkin helteisinä päivinä. Kastelun tulisi olla mahdollisimman tasaista; epätasainen kastelu voi johtaa tomaattien halkeiluun.

Tuholaisia tomaatilla ei liiemmälti ole, itselläni on kokemusta vihannesyökkösen toukista ja ansarijauhiaisista. Kummatkin näistä ovat kyllä oikein tosi-inhottavia tuholaisia, joita pääsi tunkeutumaan kasvihuoneeseen. Näitäkin vastaan löytyy onneksi aineita luomuviljelyssäkin, jos vain huomaa tuholaiset ajoissa. Kasvustoja kannattaa tämän vuoksi tarkkailla säännöllisesti.

Muutama lisävinkki
Kananmunankuoria pieneksi murskattuna.
Tomaattien istutuskuoppiin voi ripotella myös vähän kananmunankuorirouhetta, mistä tomaatit pitävät. Lisäksi kuoppiin voi murustella hieman puuhiilen paloja, mikäli sellaisia on saatavilla.

Nokkoskäyte muhimassa.
Puuhiilellä on monenlaisia hyötyjä kasveille. Se on vanha intiaanien konsti, joka on nousemassa uuteen suosioon. Valmista hiilimultaakin on saatavilla.

Tomaatin lisälannoitukseen kesällä sopii valmislannoitteiden lisäksi erinomaisesti myös laimennettu pissa sekä nokkoskäyte.





Pensas- vai runkotomaatteja?
Tomaatteja on kahta päätyyppiä: korkeaksi kasvavia, yksivartisia runkotomaatteja sekä monihaaraiseksi varttuvia pensastomaatteja. Näistä molemmista päätyypeistä löytyy sitten vielä lukuisia erikokoisia, -värisiä, -muotoisia ja -makuisia tomaatteja kasvattavia lajikkeita.

Tomaatin hoitamisen kannalta on tärkeää tietää, kumpaan ryhmään tomaatti kuuluu. Runkotomaateillakin on kova pyrkimys haaroittumiseen lehtihankoihin kasvavien uusien haarojen eli "varkaiden" myötä. Nämä varkaat tulee poistaa säännöllisin välein, jottei varkaiden kasvattaminen vie kasvilta turhaan energiaa. Tässä on kuitenkin syytä olla tarkkana, ettei vahingossa poista kukkaterttuja, jotka kasvavat vähän samaan tapaan kuin varkaat.

Tomaatintaimi, josta alalehdet ja varkaat
on poistettu. Kuvassa näkyy myös taimen
tukena oleva naru.

Pensastomaattia ei juuri tarvitse harventaa, ellei se sitten kasva hyvin tiheäksi.

Runkotomaatit tulee tukea huolella. Tähän sopii esim. vahva naru (tai vaihtoehtoisesti tukeva ja riittävän pitkä keppi). Narun toinen pää sidotaan löyhästi tomaatintaimen rungon ympäri, ja toinen pää kiinnitetään ylös kasvihuoneen kattoon.

Naru saa jäädä löysähköksi; tomaatin kasvaessa sitä kieputetaan narun ympäri aina parin lehden jälkeen, jolloin naru hiljalleen kiristyy tomaatin saadessa lisää pituutta.


Pensastomaatitkin saattavat kaivata tukea, jos ne kasvavat myös jonkin verran korkeutta.

Jotta kukkien pölyttyminen kasvihuoneessa varmistuu, voi kukkaterttuja ravistella varovasti säännöllisin välein.




Alalehtiä harvemmaksi ja loppukesästä latva poikki 
Kesän mittaan tomaatintaimista kannattaa myös karsia pois alimpia lehtiä, näin kypsyvät tomaatit saavat paremmin valoa ja tilaa, ja kasvusto ilmavuutta. Nyrkkisääntö on, että lehdet voi poistaa alhaalta päin aina alimpaan kypsymässä olevaan terttuun saakka.

Hurjimmalta hoitotoimenpiteeltä kuulostanee tämä: loppukesällä, noin heinäkuun lopulla runkotomaateista katkaistaan latva kokonaan poikki. Tämän ansiosta tomaatin pituuskasvu lakkaa, eikä uusia kukkaterttuja enää synny. Tämä edistää rungossa jo olevien tomaatinraakileiden kasvamista ja kypsymistä, tomaatti pääsee rauhassa keskittymään näiden kasvatteluun. Tässä vaiheessa runko on yleensä ehtinyt kasvattaa 6-8 tomaattiterttua.

Latvan katkaisemisen jälkeen tomaatit alkavat yleensä puskea varkaita ennätystahtiin; nämäkin tulee poistaa kuten aiemminkin.

Loppusyksystä tomaatinvarsiin jää yleensä kypsymättömiä vihreitä tomaatteja, jotka eivät enää kerkiä valmiiksi ulkosalla. Nämä vihreät tomaatit voi tuoda viimeistään ennen pakkasten tuloa vaikka kokonaisina terttuina lämpimiin sisätiloihin jatkamaan kypsymistään.


Tässä vielä lisälukemiseksi linkkejä muihin tomaattijuttuihini:

Mita ne tomaatin varkaat oikein ovat?
Mistä ravinteita luomu-taimikasvatukseen?
Hurrjaa, mitä kasvua
Erilaisista tomaattilajikkeista
Tomaatinnuppuja näkyvissä!
Kirsikkatomaattia, pensastomaattia, runkotomaattia
Enemmän ja vähemmän maukkaista tomaateista
Hui, miten paljon tomaatteja
Tomaatteja 11 eri lajiketta
Ihanat tomaatit kylppärissä

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Miten onnistua jaloleinikkien kanssa?



Lempikukkani jaloleinikin hassunlonkeroisia mukuloita oli myynnissä siinä saksalaisessa halpakauppaketjussa :) Pitihän niitä pussillinen napata.

Olen aiemmin yrittänyt kasvattaa jaloleinikkejä maahan istutettuina niin ulkosalla kuin kasvihuoneessakin, molemmissa aika huonolla menestyksellä. Leinikit ovat kasvaneet ja kukkineet jotenkin aneemisesti, sade on tuhonnut kukat nopeasti.

Nyt ajattelin kokeilla mukuloiden istuttamista muutamaan ruukuun, joita voisi sitten sään mukaan kuljetella ulos ja
sisään kasvihuoneeseen.

Kuvassa muutama mukula on vielä vähän
väärässä asennossa. Ne tulee asetella siten, 
että "lonkerot" osoittavat alaspäin.
Onko sinulla kokemuksia jaloleinikkien kasvattamisesta?

Käythän myös vastaamassa oikealla olevassa kesäkyselyssä, mitä sinä odotat kesältä? Vähän yllättäin loma ei näytä toistaiseksi saaneen yhtään ääntä. Vielä en ole itse vastannut kyselyyn, minun ääneni taitaa mennä tuolle lomalle sekä lämmölle ja auringolle!

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Kiva haaste Salaisen Puutarhan Teijalta :)

Olen iloissani, sain juuri Salaisista Puutarhoista blogihistoriani ensimmäisen haasteen, sopivasti näin vappuviikonloppuna. Ja miten mukavia kysymyksiä, näihin vastaa mielellään! Haasteen tarkoitus on tehdä tunnetuksi blogeja, joissa on alle tuhat lukijaa. Ideana on, että vastaat 11 kysymykseen, keksit itse seuraavat 11 ja laitat eteenpäin (5-) 11 blogille.  

Tässä nyt ensinnä omat vastaukseni ja lopuksi sitten haastetta eteenpäin:

1. Mitä blogin pito sinulle merkitsee?
Merkitsee yllättävänkin paljon. Aloitin blogin pitämisen ihan hetken mielijohteesta 1,5 v sitten, asiasta yhtään mitään tietämättä. Ja miten hauskaksi, opettavaiseksi ja inspiroivaksi tämä on osoittautunutkaan, niin minun juttuni :D 

On vienyt minua sellaisiin paikkoihin ja sellaisten asioiden äärelle, minne en olisi muutoin päätynyt (mm. ihanat Tukholman puutarhamessut). Koko ajan tuntuu myös mukavasti siltä, että minulla on muillekin annettavaa tällä puutarhahoidon saralla, uusia jutunaiheita pyörii jatkuvasti mielessä enemmän kuin on järkevää julkaista!  

2. Paras vuodenaika puutarhassasi, miksi? 
Kyllähän se kesä on, kun puutarhassa tapahtuu paljon ja puutarha tuottaa monenlaista satoa.

3. Mikä on inhottavin työ, mitä puutarhassasi joudut/saat tehdä? ;)
Mielenkiintoinen kysymys! Puutarhanhoito on kaikkineen niin mieluisaa, että mitään ihan tosi-inhottavaa siihen ei taida kyllä kuulua? Ja aika vapaasti niitä hommia voi valikoidakin, tekee sitä mikä tuo mielihyvää! Ehkä rikkaruohojen kitkeminen ei aina ole ihan mieluisimmasta päästä, varsinkin jos tilanne on päässyt kovin pahaksi. Mutta joskus sekin on aika mukavaa ja terapeuttista puuhaa :)

4. Mikä puutarhanhoidossa tuo suurinta tyydytystä elämääsi?
Näin hyötypuutarhurina kyllä se on se sato, mitä puutarha tuottaa. Kaikki ihanat vihannekset ja muut kasvikset, minkä veroisia ei kaupasta löydy. Ja toki kaikki kasvun ihme ihan kokonaisuudessaan, erilaiset onnistumiset monenlaisten kasvien kanssa.

5. Millä perusteella valitset kasveja puutarhaasi? 
Kuten aiemmin on tullut ilmi, olen ennen muuta hyötypuutarhuri, nautin siis monenlaisista syötävää satoa tuottavista kasveista. Enimmäkseen tulee pitäydyttyä erilaisissa peruskasviksissa: perunat, porkkanat, lantut, tomaatit sun muut. Mutta aina pitää kuitenkin kokeilla myös jotain uutta, viimeisimpinä vaikkapa butternut-kurpitsa ja kurkkumeloni, kukkapuolella ihanat jaloleinikit.

6. Parasta puutarhassasi?
Varmaan moninaisuus, vaihtelevuus, puutarha sisältää vähän kaikenlaista :D Myös jatkuva uudistuminen, aina voi kokeilla uutta niin kasvien kuin rakennelmien sun muiden suhteen. Välillä onnistuu paremmin, aina ei niin hyvin. Isoja epäonnistumisia ei puutarhassa kuitenkaan voi tapahtua. Viime aikoina hyötykasvien lisäksi myös vähän jotain kaunistuksia, kukkia ja pieni perennapenkkikin. 

7. Oletko "kevätpuutarhuri", vai "tosipuutarhuri", jonka mieleen ei muuta paljon mahdukaan? (lue hieman pilke silmäkulmassa...) 
Jaa-a, ei tuo kyllä ainakaan pelkästään kevääseen ja kesään näytä rajoittuvan. Talvisin tulee hyödynnettyä puutarhan satoa, joten puutarha pyörii sen vuoksi mielessä. Ja toki myös tämä bloggaaminen tuo osaltaan jonkinlaista ympärivuotisuutta tähän hommaan, joten eiköhän tuo enemmän tuonne "tosipuutarhurin" puolelle mene! 

8. Mieleenpainuvin asia vuosien varrelta puutarhanhoidossa? (esim. erityisen onnistunut/ epäonnistunut kasvivalinta, jokin tuoksu tai kukinnan väri, yllätyskasvi, puutarhavierailu, ihan mikä vaan mikä on vaikuttanut ajatusmaailmaasi voimakkaasti?)

Positiivisessa mielessä, kyllä tämä oli ehdottomasti ihan hiljattain Tukholman Nordiska Trädgårdar -messut, missä kävin ensimmäistä kertaa tänä keväänä. Tulen aina hyvälle tuulelle, kun mietin sitä tunnelmaa ja kaikkea kauneutta, mitä siellä oli!
Niistä vähemmän mukavista mieleen on jäänyt ennen muuta erilaisten tuholaisten hyökkäykset kasvihuoneeseen, pahimpana ansarijauhiaiset, jotka tuhosivat yhtenä vuonna lähes koko tomaattisadon. Luomupuutarhuri oli tuossa tilanteessa aika kädetön :( 

9. Mistä hankit kasveja, parhaimmat taimistot?
Meillä oli vielä hiljattain tässä ihan lähellä aivan mahtava perennataimisto, jota pyörittänyt pariskunta jäi eläkkeelle, eikä jatkajaa harmi kyllä löytynyt. He järjestivät taimistolla myös mukavia tapahtumia kahvi- ja muine tarjoiluineen, siellä oli aina kiva käydä pyörähtämässä vaikka ihan muuten vain. Lakkauttaminen oli iso menetys.
Nyttemmin teen hankintoja vähän "sieltä sun täältä", keväällä mm. erilaisilta messuilta. Siemenkauppana tässä mainittakoon upea ruotsalainen Impact, silläkin uhalla että menee nyt vähän mainonnan puolelle!

10. Luetuin blogitekstisi?
Tässä epäilen ulkomaisilla roboteilla olevan osansa, sillä tuolta amerikanmantereelta pommitetaan tosi paljon sosekeiton valmistuksesta kertovaa tekstiäni, mistä olen ollut kovasti ihmeissäni, mikä siinä oikein houkuttaa? "Oikeista" osumista luetuin teksti on harjateräksestä kertova juttu, mistä olen mielissäni, sillä harjateräksen käyttö puutarhassa on niin "minun juttuni".  

11. Mikä on puutarhaunelmasi?
Ajan puute rajoittaa ikävästi puutarhaharrastusta, puutarhalle pitäisi ehdottomasti olla nykyistä enemmän aikaa. Vielä en ole keksinyt, miten tätä saisi järjestettyä :D 


Nyt päästäänkin haasteen hauskimpaan osaan, esittämään kysymyksiä uusille haastettaville :) Pääsen siis kysymään asioita, joiden suhteen olen monasti miettinyt, mitähän muut bloggarit mahtavat näistä tuumata?

1. Mikä sai sinut innostumaan puutarhanhoidosta?
2. Mitä puutarhanhoito merkitsee sinulle?
3. Mikä on sinulle tärkeintä puutarhassasi?
4. Mikä on lempikasvisi ja minkä vuoksi?
5. Mitä muuta puutarhassa tulee olla kuin kasveja?
6. Millainen on puutarhafilosofiasi (jos sinulla sellaista on, ei mielestäni ole mitenkään välttämätön...)? Tykkäätkö kokeilla, vai turvaudutko mielummin hyväksi havaittuun ja toimivaan? Tai oletko vaikkapa järjestelmällinen vai enemmänkin vähän "sinne päin" ;)
7. Mitä puutarhabloggaaminen merkitsee sinulle?
8. Minkälaisia ja kuinka monta blogia itse luet?
9. Suunnitteletko blogin juttuja miten pitkäksi aikaa eteenpäin, vai syntyvätkö jutut "ihan itsestään"?
10. Aiheuttaako blogin pitäminen sinulle koskaan "paineita", tuntuuko, että blogijuttujen aiheita on aina helppo keksiä?
11. Millä mielin odotat tulevaa kesää?

Haasteeni lähtee seuraaville blogeille:
Taajamafarmari
Nettimartan pihapiiri
Päärynäpuun varjossa
Puutarhassa
(olen) ihan pihalla
Marin puutarhassa
Garden of my dreams

Mutta hei, nyt täytyy vielä lähteä kipinkapin kylvämään ensimmäiset porkkanat, hyvää sunnuntaiehtoota!

Toukokuun kunniaksi: pieni kesäkysely


Pistetäänpä tässä juuri alkaneen toukokuun merkeissä pitkästä aikaa pieni kysely, joka löytyy tuolta ylhäältä oikealta.

Toukokuu sisältää jo lupauksen kesästä, ja niinpä voi jo alkaa suunnata ajatuksia tulevaan kesään.

Kysymys kuuluukin, mitä sinä odotat kesältä eniten: onko se lämpöä ja auringonpaistetta, puutarhanhoitoa, ihania kesäherkkuja, lomaa vaiko kenties vielä jotain ihan muuta, vaikkapa purjehdus- tai muita retkiä?

Tai kenties näitä kaikkia? Koska näistä voi olla vaikea valita vain yhtä, niin kyselyssä saa onneksi ruksia useammankin kohdan!

Tähän postaukseen kommentoimalla voit vielä kertoa kesähaaveistasi vähän tarkemmin. Katsotaan sitten kuun lopussa, millaisia kesäodotuksia lukijoilla on.


Oikein ihanaa toukokuuta ja kesän odotusta!







Ja tässäpä vielä mitä kysly toi tulokseksi. Toukokuu oli säätilaltaan kylmä ja sateinen, niinpä kuinka ollakaan vastaajat olivat vailla ennen muuta lämpöä ja aurinkoa - ensimmäinen vaihtoehto vei voiton kymmenellä äänellä. Seuraavalla sijalla oli puutarhanhoito (8 ääntä), kesäherkut saivat viisi ääntä ja peränpitäjänä oli loma neljällä äänellä.

Lämpöä ja aurinkoa
  10 (47%)
Puutarhanhoitoa
  8 (38%)
Lomaa
  4 (19%)
Kesäherkkuja
  5 (23%)
Jotain muuta, mitä?
  1 (4%)

Ääniä tähän mennessä: 21

Kiitoksia kaikille äänestykseen osallistuneille!

perjantai 1. toukokuuta 2015

Vapuksi: pienet söpöt juustopiiraat


Vappuna maistuu pieni suolainen syötävä. Tähän tarkoitukseen sopivat mainiosti pienikokoiset, muffinspellin koloissa paistettavat juustopiiraat.

Nämä saa myös helposti syntymään silloinkin, kun kaapeissa ei tunnu olevan oikein mitään syötäväksi kelpaavaa.

Yleensä löytyy kuitenkin jonkinlaisia juustonjämiä ja vähän kananmunia. Kunhan taikina-ainekset vielä löytyvät, ei muuta tarvitakaan hyvän juustopiiraan valmistamiseen.

Näin vapun kunniaksi ja vaihtelun vuoksi voi yhden ison piiraan sijaan valmistaa söpöjä pikkupiiraita muffinspellillä.

Taikina painellaan voidellun muffinspellin koloihin ja päälle kaadetaan täyte, johon tulee kanamunaa, kermamaitoa, juustoraastetta ja mausteita. Makua antamaan voi laittaa vaikka homejuustoa ja ananasta, jos sattuisi löytymään. Tai kevään kunniaksi parsaa!

Toisen pellillisen piiraisiin laitoin vähän focaccian tyyliin kirsikkatomaatin puolikkaita ja oliiveja, niistäkin tuli mukavaa makua. Rapeat pikkupiiraat maistuvat oikein hyviltä!





Iloista vappua!





Kiva kun kävit, tulethan toistekin!
Ja laitathan mieluusti kommenttia,
jos sinulla on mielessä toiveita tai muuta blogini suhteen!