maanantai 17. kesäkuuta 2019

Ah, potut istutettu!

Tämänvuotisen perhejuhlasumamme vuoksi mulla on kasvimaahommat pahemman kerran vaiheessa. Kukkasia kyllä löytyy, mutta ei sitten vielä paljon muuta :)

Eilisiltana saatiin viimein rykäistyä kaikki potut maahan. Valmiita, suoria, siistejä ja vielä tässä vaiheessa rikkaruohottomia potturivejä on aina mukava pysähtyä hetkeksi ihastelemaan.

Vähän myöhässä toki ollaan, mutta juuri mietin, että noin 30 vuoden ajan on aina pärjätty talvet omilla potuilla, vaikka istustus on joskus aiemminkin mennyt vähän pitkäksi. Toivotaan siis, ettei tämä vuosi tee poikkeusta.

Kun on istuttanut käsipelillä aarin verran pottua, niin tuntee myös vähän jotain tehneensä 🙂 Tänään pitäisi vielä jatkaa muita istustus- ja kylvöpuuhia.

lauantai 15. kesäkuuta 2019

Kukkia kerrakseen!

Ken on blogiani lukenut, tietänee, etten ole juurikaan kukkaihminen, vaan enemmänkin hyötykasvit ovat minun juttuni.

Tänä kesänä asiat on kuitenkin hieman toisin. Lupauduin nimittäin, että yritän kasvattaa koristelukukkaset tyttäreni häihin, joita juhlitaan heinäkuussa. Saas nähdä, miten tässä projektissa käy, toivotaan parasta!

Nyt on vihdoista viimein istutettuna noin 400 kesäkukantainta ja vielä varmuudeksi suoraan maahan kylvettyjä siemeniä näiden lisäksi. Kukkia on kasvamassa kasvimaan reunassa yhteensä noin 15 neliön alueella. Jospa näistä ainakin joidenkin kohdalla sattuisi ajoitus oikein.

Kylvin siemenet Virosta hankkimastani kesäkukkaseoksesta, jossa pitäisi oleman yhteensä 16 eri kukan siemeniä. Ainakin kehäkukkia ja ruiskaunokkeja näyttää olevan runsaanpuoleisesti. Läheskään kaikki lajit eivät ole minulle entuudestaan mitenkään tuttuja.

Erityisesti odotan noista kesäruusuleinikkejä (Adonis aestivalis) sekä tiibetinkoirankieltä (Cynoglossum amabile), jotka ovat molemmat minulle ennestään aivan tuntemattomia.


Esikasvatin taimet pulkassa, joita hyödynnän muutoinkin runsaasti puutarhahommissa :) Eivät ole näin tyhjän panttina kesälläkään. 


Tuosta sadan gramman siemenpussista muutoin kului tähän projektiin huomattavasti alle puolet, joten kukankasvatusta lienee tiedossa jatkossakin!

tiistai 11. kesäkuuta 2019

Lähes täydellinen raparperipiirakka

Raparperit ovat nyt parhaimmillaan. Olen pitkään miettinyt, miten niistä saisi aikaiseksi jotain tosihyvää, sillä en ole vielä onnistunut löytämään ohjetta mielestäni täydelliseen raparperipiiraaseen. Monet ohjeet ovat jollain tavalla tylsiä, raparperi tunkee joko jotenkin liikaa läpi, tai uppoaa vähän turhan tavanomaisesti sokerikakkutyyppiseen taikinaan.

Nyt aloin toden teolla miettiä, mikä voisi sopia kirpsakan raparperin kanssa - tietysti kondensoitu maito! Ja mikä voisi tehdä siitä vielä vähän parempaa - mantelilastuja pintaan!

Näistä aineksista syntyi mielestäni varsin hyvä piiras. En kuitenkaan uskaltanut nimetä sitä vielä täydelliseksi, sillä ainahan on mahdollista, että löytyy jotain vielä parempaa :)

Pohjan voi tehdä monella tapaa, myös gluteenittomana. Joko keksinmuruista tai jonkinlaisesta taikinasta.

Herkullinen raparperipiirakka

Murutaikina tai muu pohjataikina (gluteeniton)

Päälle:

Muutama raparperinvarsi, pari rkl sokeria
1 tlk kondensoitua maitoa (karamellisoitu)
1-2 kananmunaa

Kuorrutus:

n. 50 gr voita tai margariinia
n. 1 dl mantelilastuja
pari rkl (kookos)sokeria

Pilko raparperit ohuiksi siivuiksi, laita siivut kulhoon ja pyöräytä niiden joukkoon hieman sokeria,
anna vetäytyä hetken.

Levitä pohjataikina piirasvuokaan ja nosta sitä myös hieman reunoille.

Vatkaa kananmunien rakenne rikki, ja sekoita niiden joukkoon kondensoitu maito. Jos käytät karamellisoitua versiota, riittää yksi muna, muutoin kannattaa laittaa kaksi.

Ripottele raparperinpalat pohjan päälle, ja kaada niiden päälle täyteseos.

Paista 200 asteessa noin 15 minuuttia. Tee tällä välin kuorrutus: sulata rasva pannulla, lisää muut ainekset ja anna kiehahtaa hetki.

Levitä kuorrutus paistoksen pintaan, nosta lämpö 225 asteeseen ja jatka paistamista vielä noin 10-15 min.

Jos maltat, anna jäähtyä hetki ja herkuttele jätskin tai vaniljakastikkeen kanssa!

Meinasi valmis piirakka ehtiä hävitä, ennen kuin kerkesin napata kuvan :)
Pohjaan tai täytteeseen voi käyttää sokerina kookossokeria, jos haluat piiraaaseen vähän lisämakua.

Samalla idealla voisi varmasti valmistaa mainiosti myös omenapiiraan.

sunnuntai 9. kesäkuuta 2019

Kukka-asiat hyvällä mallilla!

Olen kertonut, kuinka olen ennen muuta hyötykasvi-ihminen, enkä oikein syty koristekasveista.

Tänä vuonna pullat on kuitenkin loistavasti uunissa kesäkukkien suhteen - ja huomaan kyllä myös nauttivani siitä!

Taannoisten perhejuhliemme myötä piti hoitaa kukkaistutuksetkin ennätysajassa säälliseen kuntoon.

Aivan erityisen ihastunut olen kuistinnurkkkaan hankkimaani, upeana hehkuvaan bouganvilleaan. Sitä on mukava ihastella joka kerta ohi kulkiessa.


Toinen ihanuus on amppelissa kasvava iloisenkeltainen, sievä ja yksinkertainen kultahippu. Tähän kasviin en ollutkaan koskaan aiemmin törmännyt.



Vielä saa odottaa pienellä jännityksellä sitä, minkä värisinä avautuvatkaan ihanat hajuherneet, jotka viihtyvät astioissa yhdessä neilikoiden ja lobelioiden kanssa.




Ihanaa kesänalkua sinulle!

maanantai 25. maaliskuuta 2019

Yllätysmessut!

Tukholman puutarhamessut osoittautuivatkin melkoiseksi yllätykseksi - ja harmi kyllä, ei niinkään positiivisessa mielessä :(

Siitä ihanuudesta, mitä olen edellisen käyntini jälkeen neljä vuotta sitten hehkuttanut, ei valitettavasti ollut oikein mitään jäljellä.

Tapahtuma oli yllättäin paisunut valtavaksi massatapahtumaksi, ja ne kaikenlaiset helppoheikitkin oli päässeet mukaan!

Aiemmin ihastelin messujen todella rauhallista, suorastaan zen-henkistä tunnelmaa suuresta väkimäärästä huolimatta, silmäähivelevän kauniita, vaivalla rakennettuja messuosastoja sekä upeaa, näyttävää valaistusta.

Nyt nuo kaikki olivat aikalailla tiessään. Messut oli siirretty Älvsjön messukeskuksessa toiseen, paljon suurempaan ja korkeampaan halliin, mikä jo loi perushälyisän ilmapiirin. Messualueella ei ollut lainkaan sellaisia viihtyisiä levähdyskeitaita kuin viimeksi, eikä monia messuosastoja päässyt väentungoksessa lähellekään.

Tuotteiden esillepano kärsi myös siitä, että näytteilleasettajat olivat selvästi varautuneet suureen kävijämäärään valtavilla tavararöykkiöillä, joita on mahdotonta saada mitenkään kauniisti esille.

Kävellessäni yhä vain pidemmälle jatkuvia "helppoheikki"-käytäviä, aloin jo miettiä, olenko sittenkään lainkaan samassa tapahtumassa kuin neljä vuotta aiemmin?

Tämä on vähän "must" kuvauskohde joka kerta; Impectan vaikuttava,
24 metriä pitkä siemenhyllyrivistö!
Kuvaaminenkaan ei ollut tungoksessa ihan helppoa, mutta tässä nyt kuitenkin joitain valittuja paloja, lähinnä sellaista, mitä messuilta eniten odotin.

Mielenkiintoista myös nähdä muiden kuvia, mitä muut messuilla käyneet ovat bonganneet ja kuulla kokemuksia, mitä muut ovat messuista tuumanneet.

Tulipa nyt melkoinen valitusvirsi, odotukseni olivat edellisen käynnin jäljiltä aivan liian korkeat. No, eipä tarvitse enää kolmatta kertaa lähteä, pitää löytää muita kohteita.

Olihan joukossa toki ihan kivoja ja kauniitakin osastoja, mutta ne jotenkin hukkuivat väenpaljouden ja kaiken muun runsauden sekaan.

Kertoisiko tämä sitten siitä, että puutarhaharrastus on valtavassa kasvussa, ehkäpä? Mutta joka tapauksessa hämmästyttävä muutos näin lyhyessä ajassa.

Vaikea tietää, missä vaiheessa tämä muutos on tapahtunut; ovatko messut paisuneet vähitellen vuosi vuodelta, vai onko jossain vaiheessa tapahtunut joku isompi hyppäys?

Ostettavaakaan ei mukaani tarttunut kuin yhden siemenpussin verran :) Mutta muutoin oli oikein mukava Tukholman-reissu. Mietin myös, että onneksi tuli käytyä niillä ikimuistoisen ihanilla messuilla aiemmin, tuntuu, että niiden arvo vain nousi entisestään :)

Tämä oli kyllä erityisen kivaa, että messuilla oli tällä kertaa esillä
runsas määrä erilaisia kasvivalaisimia.
Näitä jäin edellisellä kerralla kaipaamaan. 






Tässä alkaa jo olla aika lähellä sitä, mitä lähdin messuilta hakemaan.
Löytyihän sitä vähäsen, kun oikein etsi :)
Tämä oli kyllä mielenkiintoista! Eipä olisi tullut mieleen, että vanhoja
prässättyjä kasveja voisi laittaa myyntiin ja käyttää sisustuselementteinä!
Tulin hävittäneeksi omat kokoelmani jo aikaa sitten. Tosin näillä oli
kyllä ikää aika monta vuosikymmentä enemmän.


Messualueen keskivaiheilla oli muutamia tällaisia eurolavoille rakennettuja miniatyyripuutarhoja.
Lapset varsinkin näyttivät innostuvan!

Tämä täytyy vielä laittaa viimeisenä kuriositeettinä, kuvaa jotenkin messujen tunnelmaa.
Olisitko voinut ajatella, että tuollaista taittomittaa voisi käyttää makkaran mittaamiseen?!

lauantai 23. maaliskuuta 2019

Kevättä ilmassa - Tukholman puutarhamessut kutsuvat 🙂

Viimeksi neljä vuotta sitten olin Tukholmassa puutarhamessuilemassa - silloin ensimmäistä kertaa. Tuntuu, kuin se olisi ollut ihan vasta!

Siitä saakka on myös ollut polte päästä tapahtumaan uudelleen, ja nyt se viimein mahdollistui 🙂

Jännä nähdä, onko tapahtuma miten muuttunut näinä vuosina, ainakin viimeksi se oli huikean hieno kokemus! Kovasti odotan mm. 24 metriä pitkää siemenhyllyrivistöä!

Eilen kävin täällä Tukholmassa mm. Ulrikas Slottsträgårdetissa, joka on myös ollut pitkään toivelistallani. Kuvat ovat sieltä.




Täytyy sanoa, että olihan paikka ihan hieno, mutta ei se silti vetänyt vertoja suosikkikohteilleni, tosi ihanalle Zetasin puutarhamyymälälle sekä toisaalta aivan keskustan kupeessa olevalle viihtyisälle Rosendals Trädgårdille.
 



Poikkesin myös nopeasti Classicumin kasvihuonenäyttelyssä. Se oli kyllä
pieni pettymys, tosin vuodenajallakin oli varmasti osansa asiassa, on
varmaankin kesäaikaan huomattavasti näyttävämpi. Mutta silti odotin
vähän enemmän.
Tässä pienen postaustauon aikana on myös käynyt sellainen juttu, että blogin käyntikertojen laskuri on pyöräyttänyt jälleen uuden komean luvun, 250 000!!! Sen vuoksi täytyy ehdottomasti laittaa pystyyn pieni siemenarvonta, kunhan täältä palaan. Tule siis pian kurkkaamaan!

torstai 20. joulukuuta 2018

Joulunodotusta!

Huh, syksy on hurahtanut yhdessä hujauksessa. Mutta nauttien ihan täysillä kaikista niistä tiedonmurusista ja -järkäleistä, joita olen valokuvauskoulutuksessa saanut :)  Joka ikinen päivä niin paljon uutta; tekniikasta, kamerasta, väreistä, valoista, kuvan suunnittelusta ja rakentamisesta, erilaisista valokuvaajista - ja vaikka mistä!

Mutta nyt on aika alkaa rauhoittua nauttimaan joulun lähestymisestä. Sen suhteen onkin pullat paremmin uunissa kuin koskaan aiemmin; lahjat hankittu ja jopa paketoitu - yleensä olen se, joka viimeisenä pakkaa lahjoja suunnilleen siinä vaiheessa, kun niitä jo toisessa päässä avataan :)

Eilen tein oikein kunnon joulukorkkauksen, tein ihan vain itselleni yhtä suurimmista jouluherkuistani, sillisalaattia tai rosollia (koska muut meillä eivät siitä oikein välitä, en ymmärrä...). Tuskin mikään maistuu niin hyvälle kuin itse kasvatetuista, juuri keitetyistä, sopivan pieneksi pilkotuista perunoista, punajuurista ja porkkanoista valmistettu rosolli.


Käytin tällä kertaa osin vähän voimakkaamman makuisia aineksia kuin yleensä. Laitoin mm. punajuurten sekaan myös hiukan etikkapunajuuria antamaan vielä vähän täyteläisempää makua. Sopi eri hyvin!

Myös vatkatusta kermasta tehtyyn kastikkeeseen lorautin hiukan etikkapunajuurten lientä, joka antoi kastikkeelle saman tien kauniin vaaleanpunaisen värin ja mukavan maun.

Nyt on myös jälleen sopiva hetki kaivaa esiin lista ruokakaupasta tarvittavista jouluhankinnoista, sellainen onneksi löytyy jo valmiiksi täältä blogistani.

Mitä sinun jouluvalmisteluillesi kuuluu?

perjantai 5. lokakuuta 2018

Mikä kumma kasvi?

Tunnen suht paljon puutarha- ja muita kasveja, mutta nyt törmäsin yhdessä siirtolapuutarhassa erikoisuuteen, jollaista en ole koskaan aiemmin tavannut.

Itse kasvista en harmi kyllä tullut ottaneeksi kuvaa, mutta sen sijaan nappasin mukaan yhden sen hedelmistä (aijai, puutarhavarkaus :(

Kasvi oli pensasmainen, tuuhea ja melko pieni, alle metrin korkuinen. Lehdet olivat pieniä, eivätkä muistuttaneet minusta oikein mitään tuttuja lehtiä. Erikoista kasvissa olivat nämä kellertävät, varsin voimakastuoksuiset hedelmät, joita oli kasvin pieneen kokoon nähden hämmästyttävän paljon. Hedelmässä on erikoinen, jotenkin parfyymimäinen tuoksu. Ei vaikuttanut päärynältä, jota nämä minusta kuitenkin eniten muistuttivat.

Hedelmien korkeus on noin neljä cm, ja leveys kolmisen senttiä.

Oli kummallista, että tuollaisessa pienessä pensaassa kasvoi tällaisia hedelmiä, jotka mielestäni kuuluisivat paremminkin johonkin puuhun. Mahtavatkohan nämä olla syötäviä? Hedelmäliha tuntui aika kovalta, enkä kyllä uskaltanut maistaa. Hyväksi hajusteeksi nämä ainakin sopisivat :)

Onko kasvi sinulle tuttu, osaisitko sanoa, mikähän tämä oikein mahtaisi olla?

maanantai 1. lokakuuta 2018

Mitä ihmettä, vatsa kipeäksi tomaateista?

Olettekohan kukaan muu tomaatinkasvattaja törmännyt tällaiseen? Minulla on nimittäin nyt kuukauden verran ollut vatsa kipeänä, välillä aika tosikipeänä, ja kaiken maailman ruoansulatusvaivoja.

Yhden päivän tomaattisaalis.
Sinänsä tuttua juttua aiemmilta vuosilta, niin en ole vielä lääkäriin asti mennyt, vaan yrittänyt hoitaa erinäisillä aeimmin saamillani lääkkeillä. Vaan kun nekään eivät oikein tunnu auttavan.

Nyt aloin miettiä, että minulla on aiemmin kahtena syksynä, tismalleen samaan aikaan, ollut samantapaista vaivaa. Sitten luin sattumalta, että tomaatti voisi ärsyttää ja aiheuttaa juuri tämänkaltaisia oireita.

Sehän ei olisi sinänsä mahdoton ajatus, kun olen popsinut ihania tuoreita tomaatteja viimeiset pari kuukautta suoraan kasvihuoneesta oikein urakalla, varmaan lähemmäs puoli kiloa päivässä.

Mutta onpa tämä nyt iso harmi, jos pitää paikkaansa! Vähän jo laski intoa noita tomaatteja kohtaan. Niitä olisi vielä tulossa vaikka kuinka paljon, sisälle kypsymään siirrettäviä vihreitä tomaatteja varmaan lähemmäs sata kiloa!

Jäin myös miettimään noita aiempia syksyjä, jolloin minulla on ollut samanlaista vaivaa, että ovatkohan nekin olleet erityisen hyviä tomaattivuosia, jolloin tomskuja on tullut popsittua oikein harvinaisen paljon?

Onpa kyllä tylsä juttu jos näin on, pitäisi sitten vissiin keksiä tomaattien tilalle ainakin osittain jotain muuta kasvatettavaa. Olen nyt rajoittanut tomaattien syöntiä, kun keksin tämän muutama päivä sitten, ja tuntuu kuin tilanne olisi jo hieman helpottanut.

Oletko sinä sattunut kuulemaan tällaisesta?

torstai 27. syyskuuta 2018

Vähän ruuhkaisempi viikonloppu :)

Luontokuvatapahtuma oli komeassa paikassa, Jämsänkosken
Ilveslinnassa - jossa toiminta on ilmeisesti harmi kyllä päättymässä. 
Viime viikonloppuna oli tarjolla niin paljon kaikenlaista mielenkiintoista tapahtumaa, että meinasi melkein lähteä lapasesta.

Piti alunperin vain käväistä lauantaina yhdessä luontokuvatapahtumassa Keski-Suomessa.
Vaan perjantaiaamuna kuulin radiosta, että Janne Tulkki oli konsertoimassa illalla komean big bandin kanssa tuossa naapuripitäjässä. Eihän siinä pidätellyt mikään, sinnehän oli lähdettävä.

Senkin uhalla, että menetin lempiohjelmani Vain elämän :( Mutta hieno konsertti oli, kannatti käydä!

Kotiin tultua katsoin vielä sen Vain elämänkin sitten jälkikäteen. On muuten tällä kertaa mielestäni jotenkin erityisen ihanan maanläheisiä, positiivisia ja valovoimaisia artisteja. Ihan etunenässä tällä kertaa emännöintivuorossa ollut superviehättävä Anne Mattila. Ohjelman katsomisesta jää aina niin hyvä mieli ja energinen olo.

Odottava tunnelma hetki ennen konsertin alkua. 
Ja mitä Anne Mattila kertoikaan ohjelmassa - että hänellä on Karvialla Parkanon kupeessa ihastuttava taidekahvila, joka on nyt viimeisiä päivä auki ennen talvea.

Piti heti tutkia asiaa tarkemmin, ja kuinka ollakaan, tuolla kahvilassa oli vielä lauantaina iltapäivällä maksuton Anne Mattilan päätöskonsertti. Eipä siinäkään muu auttanut, kuin että lähdin kesken sen luontokuvatapahtuman ajelemaan kohti Karviaa!

Eipä tullut turhaa lähdettyä; taidekahvila oli kaikkineen viehättävä, ja konsertti aivan ihastuttava ja mukavan intiimi, mutkaton Anne pisti parastaan 🙂


Väliin mahtui myös hauskaa sanailua Mattilan
elämänkumppani Kari "Kille" Tenkulan kanssa.

Taidekahvilan galleriarakennus.

On kyllä aika kätevää, kun asumme täällä keskellä Suomea, niin täältä pääse aika nopeasti ja näppärästi melkein minne vain!

Kiva kun kävit, tulethan toistekin!
Ja laitathan mieluusti kommenttia,
jos sinulla on mielessä toiveita tai muuta blogini suhteen!