Kävin tuossa vähän pihan ulkopuolella ja törmäsin yllättäin metsässä kasvaviin vuorikaunokkeihin. Olin iloinen tästä löydöstä, sillä uudehko perennapenkki kaipasi vielä täydennystä. Sinikukkainen vuorikaunokki sopii joukkoon oikein hyvin.
Vuorikaunokit ovat varmaan kotoisin jostain pihamme entisistä vanhoista perennapenkeistä, mistä ne ovat joko karanneet metsään tai siirtyneet sinne maamassoja liikuteltaessa.
Mukavaa, että nämä asukit saadaan palautettua jälleen pihan puolelle. Tämän löydön jälkeen en meinannut enää muistaa, miksi alunperin meninkään käymään siellä metsän puolella. - Ai niin, menin katsomaan, näkyisikö siellä jo sieniä, nyt kun on ollut näin sateistakin, v edenpuutetta niillä ei ainakaan pitäisi olla. Vaan eipä ollut sieniä vielä näkyvissä, ehkä ne kaipaavat lisää lämpöä - sitähän on onneksi nyt luvassa.
Espoosta kuulemma löytyy jo niin kypsiä mustikoita kuin kantarellejakin, ollapa siellä!
 |
Kaunokki päätyi perennapenkkiin kuvassa vasemmalle, krassin eteen. Etualalla harjaneilikat ovat hauskan näköisiä juuri ennen kukkaan puhkeamistaan. |
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti