Perunat pesen nopsasti siten, että otan altaassa hiljaa valuvan vesihanan alla kämmenteni väliin pari perunaa, tai pienempiä useammankin, ja pyörittelen niitä toisiaan vasten. Puhdistuvat hyvin, eikä tarvita harjoja ja muita vempeleitä.
Perunanviljelyssä olemme jämähtäneet kahteen hyvään ja varmaan lajikkeeseen, yleisperunana jauhoisempi Matilda ja kiinteämpänä Nicola keittoihin, patoihin ym. Aika varmoja ja satoisia myös luomu-viljelyssä. Varhaisperunana on lisäksi jonkin verran todella aikaista ja vähän harvinaisempaa Barimaa.
Tänä vuonna kasvaa myös uusi tuttavuus. Ostin kaupasta talvella uuniperunaksi kauniin näköistä ja mukavan makuista Marabel-perunaa. Onneksi tajusin ostaa sitä saman tien myös varastoon siemeneksi (älä tee näin ;) - tautivaaran vuoksi ei ruokaperunaa siemeneksi!), sillä sittemmin nuo hyvät perunat loppuivat kaupasta kokonaan.
Vasta myöhemmin lueskelin hiukan Marabelistä, sehän vaikuttaakin mainiolta; satoisa, taudinkestävä ja kaikin puolin hyvä. Onneksi sitä nyt kasvaa omassa pellossa, vaikuttaa lupaavalta.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti