perjantai 5. heinäkuuta 2024

Nyt oli mielenkiintoista 😊

Kävin Tampereella Finlaysonin Tehdaspuutarhakierroksella.

Opastettuja, maksuttomia kierroksia järjestetään aina elokuun lopulle asti. Keskikesällä niitä on kaksi - kolme kertaa viikossa.

Kierrokset vetää puutarhuri Santeri Urhonen, joka toimii Finlaysonin alueen vastuupuutarhurina.

Urhosella on mielenkiintoinen, luonnonmukaisuuteen pohjautuva puutarhaideologia ja paljon hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia tarinoita.

Kasvit saavat kasvaa rauhassa paikoillaan ja levittäytyä kasvualueilla minne haluavat. Kasvien kitkentää tehdään vain hyvin maltillisesti tarvepohjaisesti. Esimerkiksi silloin, jos joku kasvi levittäytyy turhankin voimallisesti "kiusaten" jotain toista kasvia, sitä kitketään pois häiritsemästä muita.

Terassilla on hyvin nähtävissä nämä 
neljä kasvukerrosta.
Kasvivalinnoilla tähdätään siihen, että kasvillisuus muodostaa neljä kerrosta: maanpeitekerros, kenttäkerros, pensaskerros ja latvus. Tämän ansiosta istutukset ovat mahdollisimman helppohoitoisia ja se takaa kaikkein parhaiten luonnon monimuotoisuutta.
Ihanan värinen akileija.
Alueella on paljon erilaisia Urhosen ideoimia istututsastioita ja -ratkaisuja, muun muassa isoja, ilmavia istutus"ruukkuja", joissa ei tule ongelmaa kasvien juurten kanssa (teen tästä asiasta tarkemman oman postauksen myöhemmin).
Urhosen raudoitusverkosta kehittelemä suuri, ilmava istutusastia, jossa isommankin puun on hyvä kasvaa. Aukoista kasvavat pikkukasvit kärsivät talvesta. Niiden tilalle on tulossa ihan kohta uusia kasveja. Jännä mennä sitten katsomaan, mitä kasveja Urhonen on keksinyt, ja miltä nämä astiat sen jälkeen näyttävät.
Toinen Urhosen kehittelemä istutuslaatikko. Liuskekivestä rakennettu alaosa on kiinteä. Laatikon yläosan taas tuli olla liikuteltava, jotta sen takana sijaitsevia ilmastointirakenteita ym. pääsee huoltamaan. 
Tätä suojellun rakennuksen seinällä kasvavaa imukärhövilliviiniä seurataan tarkasti. On todettu, toisin kuin usein ajatellaan, että tiiliseinä on pysynyt sen takana jopa paremmassa kunnossa kuin paljaassa kohdassa auringonpaahteisella seinustalla.
Urhonen tekee köynnökselle pikapuolin muotoonleikkauksen. Jännä käydä katsomassa sen jälkeen, miltä kasvusto näyttää. 
Kesken kierroksen taivaalta tipahti pieni sadekuuro. Se ei kuitenkaan juuri haitannut, ei varsinkaan oppaana toiminutta Urhosta. Hänen mukaansa puutarhassa pitäisi oleilla juuri sateella, jolloin puutarha on kaikkein hienoimmillaan 😊

Tehdaspuutarhakierros päättyi Finlaysonin kattoterassille, missä on upeiden näköalojen lisäksi myös erilaista kasvillisuutta ja muuta mielenkiintoista.
Katolla kasvatetaan niittyä, jossa on runsaasti eri kasvilajeja,
ja jossa myös monet hyönteiset viihtyvät.

Ihmettelimme kattoterassilla oleviin kasvatuslaatikoihin upotettuja punasaviruukkuja. Enpä ole aiemmin kuullut tästä vanhasta, jo intiaanien käyttämästä kastelukonstista, jonka nimi on tihkukastelu.
Ruukussa oleva pohjareikä on tukittu. Ruukkuun kaadetaan vettä, joka tihkuu sen seinämien läpi vähitellen kasvien käyttöön. Tämähän olisi näppärä kasteluapu! 

Heti kierrokselta päästyäni näin yhdessä puutarhakaupassa todella houkuttelevan, kapean ja hyvin korkean saviruukun, jossa ei edes ollut reikää pohjassa. Se olisi sopinut loistavasti tällaiseksi kasteluruukuksi. Ainoastaan hinta hirvitti, niin sai vielä jäädä kauppaan. 

Kattoterassilla on kekseliäät, kuormalavoista tehdyt penkki- ja pöytärakennelmat. Pyörien päällä oleva matala pöytä voisi toimia myös hauskana, helposti siirreltävänä kasviruukkujen alustana.

Suosittelen osallistumaan tehdaspuutarhakierrokselle, jos liikut Tampereella päin.

#Tampere #Finlayson #puutarha #Tehdaspuutarha #Tehdaspuutarhakierros

7 kommenttia :

  1. Tuon neljän kerroksen puutarha-ajattelu on mielenkiintoinen. Minulla on kukkapenkin uusiminen kesken, siitä on kuollut lähes kaikki kasvit, sillä puut ovat jo niin suuret, että sade ei pääse multaan. Ajattelin laittaa siihen vain maanpeittokasveja korjauksen jälkeen. Särkynyt sydän ja ukonhattu viihtyvät siinä vielä nytkin, joten ne laitan takaisin paikoilleen, jaettuna pienempiin alkuihin, jota koko alue tulee täyteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, tuossa kyllä varmasti on järkeä, kun on sopiva paikka ja keksii sopivat kasvit. Huomaan itse tehneeni tuon suuntaista ihan automaattisesti tässä pienessä rivaripihassa tilan säästämiseksi.
      Alimmassa kerroksessa kasvaa salaattia, seuraavassa kerroksessa kesäkurpitsaa, avomaankurkkua ja hernettä ja ylimpänä kolmannessa kerroksessa köynnöspapua.

      Poista
  2. Hei, piti vielä kysyä, että miten suuri tuo puu"ruukku" oli halkaisijaltaan? Oliko puhetta, missä ne on säilytetty talven ajan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, hyvä kysymys, ei se kovin jättimäinen ollut, sanoisinko max 60 cm, ehkä vain 50 cm, ja korkeutta arvelisin max 80 cm.
      Ei ollut suoranaisesti puhetta talvisäilytyksestä mutta kyllä se niin täytyy olla, että ne ovat ihan noilla samoilla sijoillaan. Kun Urhonen kuitenkin mainitsi noiden kurjenpolvien ym. talmituhoutumista. Ja itse asiassa hän kertoi myös toisten ruukkujen yllättävästä talvituhosta. Niiden yläpuolella oli rapattu seinää joskus aika myöhään syksyllä, ja kuinka ollakaan rapparit olivat kipanneet kaikki laastijämät niihin ruukkuihin, minkä jälkeen lumi oli tullut päälle, eikä Urhonen huomannut asiaa. Talven aikana laastista multaan liuennet ainekset olivat muuttaneet mullan niin emäksiseksi, että kasvit niissä kuolivat sen takia. 😞

      Poista
    2. Ai niin, piti vielä kertomani, että "ruukun" pohjassa on vesivaneri, ja sen alla vielä maata vasten puinen kehikko. Vesivaneriin on porattu reikiä, joihin betoniraudoitusverkon päät on työnnetty. Näin "ruukku" pysyy hyvin koossa.

      Poista
  3. Ihan hämmästyin tuosta puun ruukusta. Upea idea. Suloinen tuo sadekuva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, aika innovatiivista tuotekehittelyä sanoisin 😊 Ja kiitos ❤️

      Poista

Kiva kun kävit, tulethan toistekin!
Ja laitathan mieluusti kommenttia,
jos sinulla on mielessä toiveita tai muuta blogini suhteen!